Uudistuva perinne

Jo vuosia pianomme päällys on saanut toimia jouluseimiasetelman pohjana. Joka vuosi se saa erilaisia muotoja. Usein asetelman teossa ovat auttaneet lapsenlapset. Yksi heistä listasi eräänä vuonna seimen ympäristön esineet:

Kahdeksan lammasta, kaksi aasia, kaksi possua, poro, lehmä, härkä, kana ja 2 munaa, hiiri, panda, kameli, mangusti, pöllö, kaksi kissaa, neljä paimenta, kolme tietäjää, yksitoista enkeliä, Maria, Joosef, Jeesus ja kuplavolkkari.

Jouluruuatkin on aina kahlattu läpi. Nuorimmalle maksalaatikko teki joskus tiukkaa. Siitäkin selvittiin. Jouluaattona täytyi mennä juuri siihen samaan kirkkoon kuin ennenkin. Sen jälkeen vietiin kynttilät haudalle, juuri niin kuin ennenkin. Ikävä kyllä, monena vuonna Esikoinen ja lapset olivat menneet lukemaan Aku Ankkoja toiselle puolelle juuri silloin, kun Joulupukki ja kolme tonttua saapuivat meitä piristämään. Jouluna kuuluu olla perinteitä. Niin opettivat lapsenlapset meille vanhemmille.

Joulupukki mallia 1987. Sama pukki vierailee meillä edelleen .