Ennakkoluuloisuudestammekohan…

Oliko todella niin, että ennen typykät olivat aina vain suu supussa? Häkellyn, kun oman elämäni ja omien kokemusteni aikakaudesta lausutaan milloin mitäkin ihmeellistä. Taidan olla välillä vähän kyllästynyt tähän toistuvaan historiaan uustulkintaan. Niin kai se sitten aina menee…

Toisaalta, totuuksia on niin monta. Mitä tiedän ihmisistä oman seinänikään takana? En oikeastaan mitään. Ei minun kai tarvitsekaan. Kunhan en liiaksi mutuile ja luule ja arvostele.

Ennenkin naiset olivat rautaa. Tässä netistä löytynyt muisto jo edesmenneestä ystävästämme Sirkka Kanervasta, joka lähetti kirjeen Dialogue of Diarrhoea Online –sivustolle kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1983:

”No salt or sugar. Please provide us with one copy of the Diarrhoea Dialogue for our MCH clinic and one for the Hospital itself. Is it possible to get the ready-made diarrhoea sugar and salt mixture in sachets, since we are so poor here in Tanzania, there is no sugar nor salt available in the whole country nowadays. Sirkka Kanerva, Assistant Matron, Bulongwa Luteran Hospital, P O Box 42, Bulongwa, via Njombe, Tanzania.”

Koivistonluodon kansakoulun  ulkokuva, todennäköisesti vuodelta 1951. (Annoin alkuperäisen kuvan vinouden näkyä...) Siinä näkyvät myös molemmat vanhempani.

1951%20Koivistonluodon%20koulu%20oppilaa