Purkki käteen
Mausteet suuhun
Eilen tiedän syöneeni juureskeitossani
sokeria, chiliä, suolaa, paprikaa, valkosipulia, sipulia, korianteria,
mustapippuria, sinappia, persiljaa, juustokuminaa, oreganoa, inkivääriä
ja luonnollista savun makua. En syönyt MSG:tä. Jos olisin
lusikoinut (tai ripotellut) joukkoon aineksia myös toisesta purkista,
olisin lisäksi syönyt fenkolia, kardemummaa, kurkumaa, currynlehtiä,
kanelia, neilikkaa ja laakerinlehtiä. Leipäni olisin
voinut kastella oliiviöljyyn ja sitten
hasselpähkinä-manteli-seesaminsiemen-korianterinsiemen-juustokumina-suola-sokeri-seokseen.
Kävin maustekaupassa. Taas kerran. Laivan
myymälästä käsiin tarttui (ihan totta tarttui, ei voinut mitään) kolme
purkkia eteläafrikkalaisia mausteita. Luonteenheikkouteni näkyy myös
mausteasioissa, siis mausteostoasioissa. Käyttää en niitä osaa niin kuin
tahtoisin.
Birminghamissa
kieltä opiskellessamme söimme lounaan oman collegen väen kanssa. Iltaruuan
valmistimme itse. Siinä kokeilumieli valtasi makumaailman. Onneksi
lähikauppamme intialaisella omistajalla oli tarjota kaikenlaisia
puolivalmisteita ja mausteita. Sieltä ostimme myös isot purkit Tandoori
Masalaa ja Garam Masalaa. Ne kulkivat mukanamme Thaimaahankin.
(Sienikastikkeeseen sopii yllättävän hyvin ripaus Garam Masalaa.)
Birmingham 1979.
Sarjassamme kaikenlaisia keittiöitämme. Asuntolassa keittiömme oli
eteisessä, ulko-oven vieressä. Siihen mahtui juuri ja juuri hella ja
vesiallas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti