Sääli Jeesusta,
sanoi tyttö
ja katsoi kattoon.
Mutta en minä sitten
kuolemaa pelkääkään.
En muista, missä tilanteessa tämän runon kirjoitin. Se oli varmaan
joku oikea tapahtuma jossain, hetki, jonka sanoillaan sai pysähtymään.
Huolettomimmat pysähtyneet hetket elää lentokoneessa muuttomatkalla.
Vanhan maan tekemättömille asioille ei voi enää mitään tehdä.. Ne asiat
aika hoitaa. Uuden maan asioille ei vielä voi mitään tehdä. Niiden hoitamisen aika on vasta tulossa. Jospa tässä lähtölaskennassa tavoittaisinkin jotain tuon lentokoneen tunnelmista.
1989. Thaimaan luterilainen teologinen instituutti.
Opettajat ja oppilaat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti