sunnuntai 31. joulukuuta 2017

+1127 Jouluvalmistelut 1955: Monenlaisia joulukuvaelmia 311213

+1127 Jouluvalmistelut 1955: Monenlaisia joulukuvaelmia

Ainako sitä samaa vanhaa?

Tässä vaiheessa on parasta kopioda ote vanhasta blogikirjoituksesta blogihistoriani ensimmäiseltä kuukaudelta 2007:

"Kertoilin äskettäin suomalaiselle työtoverille Thaimaan luterilaisen kirkon nuorten näytelmäharrastuksesta menneinä vuosina. Joulujuhlissa perinteinen joulukuvaelma ei aina riittänyt, vaan nuoret kirjoittivat omat juttunsa. Fantastisia, sanan monessa merkityksessä.
   Eräänä vuonna joulunäytelmässä Kain tappoi Aabelin. Olimme sen verran shokeerattuja, että näytelmän juoni jäi kyllä vähän hämäräksi. Ilmeisesti siinä puhuttiin oikeasta ja väärästä tai - jotain. Mitään ei saanut näyttää liian nopeasti, joten Aabelin kuolemakin kesti melkoisen kauan. Kain huitoi sauvallaan ja aina Aabel vain pääsi ylös yleisön suureksi riemuksi. Mitä muuta tuohonkaan sanoisi kuin että fantastista tai - jotain.
   Seuraavana vuonna joulunäytelmä kertoi kristityn vaelluksesta ja paholaisen viekoitteluista. Kristitty kyllä tiesi, miten paholainen voitettiin. Hän otti esiin ristin, ja silloin paholaisella ei ollut valtaa ja sen piti paeta. Tässäkin näytelmässä olimme kyllä vähän shokeerattuja.  Aina kun paholainen saapui näyttämölle kristittyä kiusaamaan, taustamusiikiksi vaihtui Sibeliuksen Finlandia. Juoni jäi taas vähän hämäräksi. Fantastista tai – jotain. 

Noiden kokemusten jälkeen suomalainen perinteinen jouunäytelmä kynttilöineen vaikuttaa varsin eksoottiselta.

"Joulukynttilät
Miten kolkko joulusi oisikaan,
jos loistaisi silloin ei kynttilän valot?
Näiden kynttilän loisto lämmöllään
saa lämpimäks' linnat, mökit ja talot.
Kun näiden valoa katsot sä syvää,
niin rinnassa läikähtää lämmintä hyvää.
Valot kynttiläin jouluna syttykäätte.
Niiden loisteessa varmaan te näätte
tallin halvan ja pahnat ja Elämän Herran,
joka lapseksi syntyi tänne kerran.
Näätte enkelit, kuulette laulun soivan.
Siihen lauluun luulisi yhtyä voivan
jokaisen, joka kynttiläin loistetta
voi lapsensilmillä katsella.".

1955%20Meeriik%C3%A4valko%20Joulukynttil

1988, Bangkok. Rauhan kirkon joulunäytelmä. Tämäkin silloinen nuori mies kouluttautui koulutuskeskuksessamme kirkon evankelistaksi ja teki vuosikausia hyvää työtä Koillis-Thaimaassa. Nyt hänkin on jäänyt eläkkeelle.

Th%20Kain%20ja%20aabel1pieni-normal.jpg

Oli siinä juhlassa saarnakin. Mikä ettei, Hymyn maassa:

SOIkun%20joulu%20Jaska%20saarnaapieni-no

lauantai 30. joulukuuta 2017

+1126 Jouluvalmistelut 1955: Saavatko huonot ihmiset yrittää tehdä hyvää? 221213

+1126 Jouluvalmistelut 1955: Saavatko huonot ihmiset yrittää tehdä hyvää?

Saako edes yrittää?

Kävin Kotimaa24-palstalla kerran tiukkaa keskustelua  siitä, saavatko ihmiset yrittää tehdä hyvää, jos heillä voi olla vääriä motiiveja. Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että kerroin äitini kirkkokuoron jouluaattovierailuista sairaaloissa. Tällaisia kommentteja sain vastaani:

"Ei minua ne käynnit ärsytä, vaan se itsekehu, mikä niistä seuraa. Toinen juttu, mitä jäin tuosta kommentistasi miettimään, oli se, kumman takia niitä tehdään? Kävijän vai sen, jonka luona käydään? Parhaassa tapauksessa se auttaa molempia, huonoimmassa ei kumpaakaan, vaan kumpikin kokee vierailun raskaana velvollisuutena ja huokaisee kun se on ohi."

"Monestakin omaan henkilöhistoriaani liittyvistä syistä olen oppinut suhtautumaan kriittisesti "hyväntahtoiseen auttamiseen", jos vähänkin aistin siellä takana oman kilven kiillotusta tai falskia, ulkoaopittua fraseologiaa,"

"Ihmiset kohtaavat toisensa passiivisella ja ulkoisella tasolla hyvänmielen vaihdossa. Pitäisiköhän minun tilata jokin kuoro minun luo, jotta saan annettua heille hyvän mielen? Sitten saan minunkin tehtäväni täytettyä ja olisin hyödyksi hyväntekijöille."

"jos tässä kerran minut istutetaan onnellisen osaan, jonka tehtävänä on muita ymmärtää ja tukea, niin sanonpa seuraavan kerran tällaiselle auttamishaluiselle edustusrouvalle, joka tiilitalonsa ja Steiner-koulua käyvien lapsinerojensa maailmasta tulee hyväätarkoittavana tarkoituksenaan lohduttamaan, että "voi sinua raukkaa, kun elämäsi on niin tyhjää, että tuollaisella puuhastelulla koetat sitä täyttää"

Tuo on edelleen minusta todella rajua tekstiä. Tajusin, kuinka vaikea ihmisten onkaan ymmärtää toisiaan. Itse vastailin mm näin:

"Keskinäisen ymmärtämisen kerhon sääntöjen mukaan kerron, että minäkin ymmärrän sinua :) Jopa haluaisin olla samaa mieltä kanssasi. Jos räkärealisteja on olemassa, niin olen sellainen, en siis ihanteellinen. Haluaisin olla myös armollinen, itsellenikin, joka haluaisi niin paljon eikä pysty kuin pieneen osaan siitä hvyästä, jota varmaan voisi tässä maailmassa tehdä. Siksi en voi muidenkaan motiiveja arvostella, vaikka sitä niin usein haluaisinkin tehdä. Olen siis edelleen sitä mieltä, että myös huonot ja väärämotiiviset saavat yrittää tehdä hyviä tekoja tässä maailmassa. Räkärealistina ajattelen, että jos sellainen toiminta tässä maailmassa kielletään, kukaan ei ole kelvollinen tekemään yhtään mitään."

Jouluvalmistelut 1955: Joululaulutkin kuuluvat jouluun itsestäänselvästi:

"Joululaulu
Kyllä arvaatte varmaan
ketä ootamme aatto-iltana.
No, tietysti joulupukkia.
Ja kyllä sen arvaan
että pyytää hän ihan varmasti
että joku lapsista laulaisi
jonkun joululaulun armaan.
Ja siksipä aioinkin laulella
tämän laulun pukille joulusta."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Joululaulupi

Pori. Pyhäkoulukuoro 1950-luvulla. Johtajana Hilkka Mustonen. Olimmekohan mekin esiintyessämme jonkun mielestä pahantekijöitä väärin motiivein.

Pyh%C3%A4koulukuoropieni-normal.jpg

perjantai 29. joulukuuta 2017

+1125 Jouluvalmistelut 1955: Tonttuja suurella sydämellä 211213


+1125 Jouluvalmistelut 1955: Tonttuja suurella sydämellä

Ihmiseen mahtuu
Suurikin sydän

Tonttuilu ei ole aina pahasta. Kaikki riippuu vain näkökulmasta. Joulumieltä voi levittää myös soittamalla, laulamalla ja pilkahtamalla. The Vävy sen tietää...

Jouluvalmistelut 1955 alkavat vähän kerrassaan loppua. Joulu on lähellä. Ja tontut.

"(Tonttu)
Täällä hiippa punainen pilkahtaa.
Tunnetko tätä veitikkaa?
No kyllähän toki, kas oommehan tutut.
Oot minusta kuullut sä monet jutut.
Kuinka usein iltaisin sipsutin
sinun kotiisi, jostain kurkistin
mitä puuhailivat pienet piltit.
Onko kaikki lapset vain olleet kiltit?
Ja nytpä mä sinulle kerron sen
hyvin hauskan ja iloisen uutisen.
En yhtään nähnyt mä tuhmaa lasta.
Ja sepä se mieltäni lämmitti vasta.
Ihan ilosta hypäten nostin jalkaa
ja aattelin, nyt vasta ilo alkaa,
kun jouluna jokainen saada vois
suuren paketin, vitsat saan jättää pois.

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Tonttupieni-

19.12.2013 Turku. Kirkko ja me-lehti, sivu  7. Tonttuja suurella sydämellä.
Kirkkoja%20me%20joulu%202013pieni-normal

torstai 28. joulukuuta 2017

+1124 Jouluvalmistelut 1955: Ylioppilaskoti Tyttö-Logos 201213

+1124 Jouluvalmistelut 1955: Ylioppilaskoti Tyttö - Logos

Nuoruus ja vanhuus
Ihan sama

Suvun vakiosanastoon liittyy lastenlasten kautta uusia sanontoja. Ihan sama ja vaikka ovat sitä luokkaa. EVVK alkaa olla jo vanhanaikaista...

Elämäni jouluista ei voi unohtaa opiskeluaikaa. Monenlaisessa olin mukana, myös erilaisissa järjestelyissä. Kolmena vuonna asuin yhdentoista tytön muodostamassa kolhoosissa, Kansan Raamattuseuran opiskelija-asunnossa Tyttö - Logoksessa Maurinkadulla, kolmen hengen huoneessa.  Opiskelijapoikien Logos oli muutaman korttelin päässä. Heitäkin usein tavattiin. Kansan Raamattuseuran opiskelijatyö oli silloin juuri lähtenyt liikkeelle ja olin sen ensimmäisen opiskelijahallituksen ensimmäisenä sihteerinä pari vuotta. Yhteydet Kansan Raamattuseuran henkilökuntaan olivat tiiviit, etenkin kun olin kaksi kesää kesätöissä KRS:n Sana-laivalla.

Tyttö-Logoksen perinteisiin kuului järjestää omat joulujuhlat. Mauri ja Anna-Leena Tiilikainen olivat aina mukana, samoin Kalevi ja Eine Lehtinen. Asuntolassamme kahden huoneen väliovi saatiin levälleen ja niin pystytettiin iso juhlapöytä. (Minun sänkyni oli juuri sen oven alla ja se siis aina siirrettiin syrjään.) Mukaan kutsuttiin avecit, sukulaispojat  ja yhteisiä tuttuja, joita välillä nimitettiin  sisäpiirissä "yleisiksi miehiksi". Kaikkien tutut tulivat yhteisiksi tutuiksi noin tiiviissä ympyröissä. Seurustelukumppaneidenkin oli paras tyytyä siihen. Ohjelmassa oli kronikoita, Tiernapoikia, lauluja yms. Tässä kuvasatoa vuosilta 1967 ja 1968:

Tytt%C3%B6logoksen%20jouluyksipieni-norm
Tytt%C3%B6logoksen%20joulu2pieni-normal.

Mies oli näissä kahdessa juhlassa "yleisenä miehenä". Pieni vilaus hänestä näkyy näissäkin kuvissa. Kolmannessa Tyttö-Logoksen joulujuhlassa olimme kihlapari. Kävimme hakemassa sormukset juuri ennen juhlaa. Yleiseen tietoisuuteen asia tuli, kun minut valittiin ohjaamaan laululeikkiä "Missä on peukalo". Nimettömän kohdalla oikea nimetön kysyi vasemmalta nimettömältä "Mitä sulle kuuluu? ja vasen nimetön kumarsi ja sanoi "Kiitoksia hyvää". Tänä vuonna tuo silloinen kihlattuni lämmittää meille taas joulusaunan.

Jouluvalmistelujen 1955 Joulusaunarunossa ei näy lausujaa:

"(Joulusauna)
Minäpä aattona lämmitän
joulusaunan kovasti lämpimän.
Vien sinne halkoja suuren sylyn
että jouluna saisimme suuren kyulyn.
Minä vihdat huuhdon ja vedet kannan
ja saunan selvetä sitten annan.
Pian löylyyn pääsevät Marja ja Maikki
ja mummi ja vaari ja väki kaikki."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Joulusaunapi

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

+1123 Jouluvalmistelut 1955: Titanic Tallinnassa 191213

+1123 Jouluvalmistelut 1955: Titanic Tallinnassa

Legendan kopiokin voi elää

Talvella 2013 Titanic oli esillä Tallinnan Lentosatamassa. Kävimme siellä silloin. Näin se silloin esitteli itsensä:


"Näyttely tarjoaa kävijälle mahdollisuuden kuvitella itsensä Titanicin matkustajaksi. Jokaiselle näyttelyvieraalle annetaan todellisen matkustajan nimellä varustettu maihinnousukortti ja matka voi alkaa. Vieraat voivat kulkea ensimmäisen luokan käytävää, vilkaista hytteihin, ihailla kuuluisaa porraskäytävää ja tuntea jäävuoren hyytävän läheisyyden."

Mitä tuolla muistelin?
- Muistelin yleistä ihmettelyä, kun Titanic löydettiin 1985 ja vedenalaisia videoita kuvattiin hylyn luota.
- Muistelin Leornado diCapriota vuodelta 1997. Meidän perheessämme häntä ei siihen aikaan voinut unohtaa. Tuo sankari sai meillä - tietystä syystä -  lempinimen Galileo diPaprika.
 - Muistin elokuvasta monta yksityiskohtaa, myös juhlasalin portaat. Nekin oli nyt rakennettu näyttelyyn. Lukuisat ihmiset kuvasivat itsensä noilla portailla.
- Muistin Estonian hukkumisen ja sen, kuinka vähän ihmisiä siitä pelastui. Yhä edelleen kuljemme mökkitiellämme sen talon ohi, jonka rakentaja oli yksi pelastuneista.

Mitä triviaa opin?
- James Cameronin Titanicissa oli yllättävän paljon aitoa tuntua ja aidonnäköisiä tavaroita.
- Rautaa syövät bakteerit tuhoavat koko ajan laivan jäännöksiä. Turistisukellukset piensukellusveneillä vaurioittavat myös osaltaan hylkyä. Hylky on nykyisin Unescon suojelukohde.
- Näin pelastuneiden ja hukkuneiden nimet. Oman pääsylippuni mukainen henkilö, ensimmäisen luokan Mrs. Samuel L. Goldenberg (Nella Wiggins) pelastui, Miehen pääsylipun henkilö hukkui. Kun me näyttelyvieraat kierroksen jälkeen etsimme pääsylippumme henkilöitä seinätauluista, tuntui ihmelliseltä, että niinkin moni oli voinut pelastua.
- Yllättävä määrä kaikenlaista pientä esinettä oli löytynyt meren pohjasta.Ei ole tullut mieleen, että myös kirjeitä ja muuta paperitavaraa  voi säily meren pohjassa. Lautaskaappi oli kaatunut. Kaappi lautasten ympärillä oli tuhoutunut vuosien varrella, mutta lautaset olivat hiekassa vielä riveittäin.
- Seinillä olevissa tauluissa oli ihmisten elämänkertoja ja perheiden vaiheita. Niihin pystyi samaistumaan. Ihmisiä hekin. Monelle ei tullut seuraavaa joulua.

Jouluvalmistelut 1955. Viides kuusen koristaja:

"Minä korissa tässä hyvää kannan
ja jouluna sinulle varmasti annan.
- Mitäs  luulet antavan? -
Ka, punaposkiomenan.
Näitä pistät sitten aikanaan
vaikka kuusen oksille kellumaan."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Kuusen%20kor

Matkalippuni Titanic-laivalla:
Titanic%20p%C3%A4%C3%A4sylippupieni-normTitanic%20p%C3%A4%C3%A4sylipputakaosapie

tiistai 26. joulukuuta 2017

+1122 Jouluvalmistelut 1955: Kunnon väen jouluruokaa - Tallinnassakin 181213

+1122 Jouluvalmistelut 1955: Kunnon väen jouluruokaa -Tallinnassakin

Uudenaikaista vanhanaikaista

Ennen kuin olin itse vielä koskaan käynyt Tallinnassa, kuulin ystävien kertovan sen erityistunnelmasta ja monenlaisista ruokailumahdollisuuksista.

Olin jo aikaisemmin huomannut, että rakastan kaikenlaisia vanhoja kaupunkeja kaikkialla missä käyn.  Makureina olemme itsekin jo  löytäneet Tallinnan ravintolat. Huomaamme suosivamme keskiaikaisia saleja, kiviseiniä, hirsikattoja ja vanhanaikaista perinneruokaa. Rakastamme myös ruokaseikkailuja, missä olemmekin. Yleensä onnistumme löytämään herkkuja tai ainakin kiinnostumme ja innostumme siitä, mitä saamme.

Peruspaikkamme kaikkina vuosina on ollut
Olde HansaNäyttää siltä, että jos viivymme Virossa vähänkään kauemmin, poikkeamme siellä. Siellä tulee Luther mieleen.


Jouluvalmistelut 1955. Neljäs kuusen koristaja:

"Minä kannan kauniita
joulukuusen namuja.
Vaikka kauniita nää ovat
sisältä on kovin kovat.
Älä pistä näitä suuhun!
Ripusta nää joulupuuhun!"

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Kuusen%20kor

1997. Purjehdusretkellä Viron matkalla ystävän veneellä. Mies ja Kuopus Ison Puun juurella Jurmossa ystävien kanssa. Kuva Teppo Innola

2007%20Ihasalu-Hiiumaa%20Teppo%20isopuu-

maanantai 25. joulukuuta 2017

+1121 Jouluvalmistelut 1955: Joka joulu on jollekin uusi 171213

+1121 Jouluvalmistelut 1955: Joka joulu on jollekin uusi

Ihmettelen.
Elän.

Olen usein puhunut siitä, että moni thaimaalainen ei miellä joulua muistojen ja menneisyyden juhlana. Suunta on pikemminkin kohti uusia joulua. Moni siellä kokee joulun ulkomaalaisten uutena vuotena, joka on lahjojen aikaa. Kirkkojenkin juhlissa lahjojen jakaminen oli keskeinen ohjelmanumero. Ja tietysti myös syöminen. Kuinkas muuten.

Olen usein puhunut myös siitä, että haluaisin säilyttää ihmettelyn kyvyn elämäni loppuun asti. Se taito on ihmisellä synnynnäinen. Miksi se niin helposti häviää?

Jouluvalmistelut 1955: Kolmas kuusen koristaja:

"Minä oksille tahdon asettaa
tätä hienon hienoa hahtuvaa,
että lunta se siinä muistuttais'
näin talven tuntua kuusikin sais'."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Kuusen%20kor

1972. Naantali. Luonnonsuojelijan ensimmäinen kosketus kuuseen. Talven tuntua tuvassa.
1972%20Jakke%20ja%20kuusipieni-normal.jp

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

+1120 Jouluvalmistelut 1955: Joulun uusi ja vanha 161213

+1120 Jouluvalmistelut 1955: Joulun uusi ja vanha

Tavallista tavallista monin tavoin.

Nuorinkin polvi ottaa joulutavat hyvin vakavasti. Tietyn kynttilänkin pitää olla tietyssä paikassa.

En osaa kuvitella, millainen olisi joulu ihan ilman perinteitä. Jokaisella on tietysti  lupa tehdä joulustaan juuri sellainen kuin hän haluaa. Toisten mieliksi ei tarvitse liikaa pallotella. Kovin paljon en itsekään tarvitse. Sen olen huomannut, kun olen monenlaisia erilaisia  jouluja viettänyt. Joulu ovat oikeastaan leikki, jota saa leikkiä omin säännöin. Joulupukkikin on kiva leikki niille, jotka sitä haluavat leikkiä. Meillä sitä on leikitty usein.

Minulle joulu on Jeesuksen syntymäpäivä. Jos se ohitetaan kokonaan, jää vähän ontto olo.

Jouluvalmistelut 1955: Toinen kuusen koristaja:

"Minä tässä vasussa kannan
Ja jouluna kuuselle annan
nää liput, pallot ja hopelangat,
Nää pienet koritkin kultasangat."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Kuusen%20kor

1981. Hua Hin. Entinen kunniakas Railway Hotel ennen kunnostusta. Suomesta saadun kuusen oksa koristeineen pääsi mukaan joulun jälkeisille vapaille.

1982%20uusivuosi%20RailwayHotel%20Mirkka

lauantai 23. joulukuuta 2017

+1119 Jouluvalmistelut 1955: Joulu on myös musiikkia151213

+1119 Jouluvalmistelut 1955: Joulu on myös musiikkia

Joulu kevein vai raskain askelin?

Kuuntelin ja katselin YouTubesta Valon Lapsesta tutun laulun  Niityillä lunta  painavamman version: "Suomen eturivin rocklaulajien raskasta joulutunnelmointia!" Jos et ole sitä vielä kuullut, poikkea siellä. Joulun alla 2013 sen kuulleita oli 395 518, äsken kurkistettuna 3 838 235.

Säveltäjä ja sanoittaja Pekka Simojoki sanoo asiasta mm näin: "Hölmistyneenä seuraan tätä. Enpä ole tajunnut, miten YouTubessa ja sosiaalisessa mediassa homma pelaa. Sehän lähti kuin kulovalkea liikkeelle....Jumala laittaa kivenkovat karjut huutamaan selkeästi hengellistä joululaulua."
Kaikilla kielillä kaikilla mielillä kaikilla musiikeilla..

Jouluvalmisteluissa 1955 on siirrytty kuusen koristelun puolelle. Siellä viivytäänkin kauan. Opettajan oli varmaan helppo etsiä sopivaa rekvisiittaa esiintyjille. Tässä ensimmäinen:

"Kun kuusi on tupaan tuotu,
sille paikka parhain on suotu.
Kas, silloin latvaan sen kiinnitän
tämän tähden. Enkelin lempeän
sen keskellä näen mä hymyilevän
kuin meitä kaikkia tervehtivän."

1955%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

1988 Bangkok. Hua Mark. Armon kirkon joulujuhla. Suomalainen laulu Heinillä härkien kaukalon varsin thaimaalaisesti nyt valmiiksi koristellun kuusen juurella. Latva ei oikein erotu...

1988%20Hua%20Mark%20joul%20Mrkka%20laula

perjantai 22. joulukuuta 2017

+1118 Jouluvalmistelut 1955: Valon lapsi 141213

+1118 Jouluvalmistelut 1955: Valon lapsi

Arkanakin saa mennä

Pomarkun kirkossa esitettiin Valon lapsi - joulumusikaali.  Tämä Pekka Simojoen teos esitettiin aikoinaan myös Porin Teljän seurakunnan kirkossa kaikkien koulujen joulukirkkoina sekä yleisönäytöksinä. Keskimmäisellä oli silloin siellä pieni soolo-osuuskin.

Joulun valmistelu on varsinaista yhteistyötä. Pienen Pomarkun kunnan väki suorastaan ylitti itsensä - näin ulkopuolisen silmin katsottuna. Neljänkymmenen esiintyjän työn tulos vakuutti myös siitä, että yhdessä aikaansaatu on varmasti  enemmän kuin yksittäisten  tekijöiden aikaansaannosten yhteissumma.

Jokainen voi laulaa itsekin. Kauneimmat Joululaulutkin odottavat itse kutakin tänäkin vuonna.

Jouluvalmistelut 1955. Kuusen haun viimeinen värssy neljännen pojan lausumana:

"Vaikka itse joulukirkon"

1955%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

1988. Bangkok. Hua Mark. Kuopus koristelee joulukirkon joulupuuta yhdessä thaimaalaisten nuorten kanssa.
1988%20HuaMark%20Marra%20koristelee%20th

torstai 21. joulukuuta 2017

+1117 Jouluvalmistelut 1955: Kyproksen joulu 131213

+1117 Jouluvalmistelut 1955: Kyproksen joulu

Joulurauha turvattu

Ensimmäinen kotijoulumme oli Kyproksella. Jouluvieraiden mukana tuli tuulahdus Merikarvian Lauttijärven kuusimetsästä. Mahdoinko leipoa suomalaista pullaa? Jouluaatto vietettiin vieraiden kanssa kuitenkin upseerimessissä. Tuoksi jouluksi ostettu punainen pöytäliina on vieläkin usein joulupöydässä, virttyneenä ja kuluneena niin kuin omistajansakin.

Jouluvalmistelut 1955. Kolmas kuusen hakija kertoi kuusen jalasta.

"Jalan kun se vielä saapi
jouluna se juhlistaapi
tupaa Jussi taikka Pirkon"

1955%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

1970 Nikosia. Käly ja minä kuorimassa pihan appelsiineja joulupuun alla.
1970%20Joulukuusi%20Terttu%20ja%20min%C3

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

+1116 Jouluvalmistelut 1955: Monenlaisia jouluja 121213

+1116 Jouluvalmistelut 1955: Monenlaisia jouluja

Jouluteema ja variaatiot

Perinteistä huolimatta joulut vaihtelevat. Perheellämme on ollut jouluja eri kokoonpanolla Nikosiassa, Naantalissa, Lokalahdella, Merikarvialla, Porissa ja Bangkokissa. Joku joulu vietettiin sairaalassa, toiseen liittyi läheisen kuolema ja kolmanteen tilanne asuntojen välillä valtameren rannalla rantamökissä. Eräänä joulupäivänä lennettiin Suomeen ystävän hautajaisiin ja Esikoisen häihin. Aika monessa paikassa pystytettiin jonkinmoinen joulukuusi.

Jouluvalmistelut 1955. Toinen kuusen hakija ihailee kuustaan:

"Katsokaas nyt kuusta tätä!
Ei oo harva eikä mätä."

1955%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

1980 Rayong. Wang Kaew. Pihan joulupuu ja joulupuun apina.
1980%20Wangkaew%20joulupuu%20ja%20apinap

tiistai 19. joulukuuta 2017

+1115 Jouluvalmistelut 1955: Öiset hobitit 111213

+1115 Jouluvalmistelut 1955: Öiset hobitit

Hörhöt nörtitkin huvittelevat

Pitää päästä vähän sanailemaan. Tänäänkin aamuyöstä nuorisoamme on ollut taas kerran hörhöilemässä ja nörtteilemässä katsomassa elokuvaa, joka alkoi 00.02. Nörttejä jo kolmannessa polvessa...

Jouluvalmistelut 1955 ovat siirtymässä joulukuusen hankintaan. SIinä neljä kaverusta pääsi ääneen. Tässä ensimmäinen:

"Nämä pojat ne lähtivät metsälle
kera kirvehen, kelkan ja sahan.
Tämän kuusen me sieltä noudimme,
takaa suon, sekä mäenkin pahan."

1955%20MeeriIk%C3%A4valko%20Jouluvalmist

1960. Pori. Poikeljärvi. Isä ja minä. Tältä tontilta haetaan tänäkin vuonna taas kerran oma joulukuusi.

Is%C3%A4%20ja%20min%C3%A4%20m%C3%B6kill%

maanantai 18. joulukuuta 2017

+1114 Jouluvalmistelut 1955: Elämän jyvitystä 101213

+1114 Jouluvalmistelut 1955: Elämän jyvitystä

Riippuu kehen verrataan

Wikipedian mukaan jyvitys tarkoittaa Suomessa maa-alan tai huoneiston suhteellisen  arvon  määräämistä verrattuna toisiin samanlaisiin. On vaarana määritellä ihmisen arvo myös suhteessa toisiin ihmisiin. Joulun sanoma pyrkii väittämään muuta: Jokaisella on riittävän suuri absoluuttinen arvo.

Jo omassa perheessä on monta toinen toistaan ihmeellisempää asiaa. Miksi niitä pitäisi verrata muihin?

”Hamppu- tai pellavalyhde on udmurtiksi kul'to tai ańi. Näistä kul'to on vanha tšuvassilainen lainasana. Sanalle ańi puolestaan löytyy vastine jo uralilaisesta kantakielestä, mutta merkitys on muut­tunut. Kantakieleen rekonstruoitu sana *ańa nimittäin tarkoittaa vanhem­man sukulaismiehen vaimoa. Näin suuri merkityksen muutos selittyy meta­foralla, joka on lainattu venäjästä. Vaikka lyhde venäjäksi virallisesti  on snop, on joissakin murteissa UEW:n mukaan lyhteestä käytetty myös sanaa babka 'mummo'. Paksu, ylhääl­tä sidottu kasvinippu voikin tuoda mieleen pyylevän, lyhyen nais­henkilön hameineen. ”

Jouluvalmisteluissa 1955 on siirrytty eläin- ja kasvikunnan pariin:

”Kun jouluna kaikill´on lämmintä, ruokaa
niin muistappa, ulkona kylmässä huokaa
pien varpunen oksalla, varrella tien.
Tään joululyhteen mä sille vien
Aina jouluna lintuja muistan minä.
Tee samoin myös sinä!”

1966%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

Eura Turajärvi vuosikymmeniä sitten. Lintuja voi syöttää myös kesällä:

Eura%20Turaj%C3%A4rvi%20sorsatpiwni2-nor

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

+1113 Jouluvalmistelut 1955: Pisailua 091213

+1113 Jouluvalmistelut 1955: Pisailua

Ota opiksesi
Muutkin ottavat

Jo vuosia sitten oli selvää, että itäinen nuoriso on tulossa pontevasti kilpailemaan eurooppalaisen nuorison kanssa. Asenne koulunkäyntiin oli siellä kaukana silloin jo selkeästi erilainen kuin meillä. Koulussa ei tarvinnut viihtyä, kunhan tehtävät tulivat tehdyksi ja opettaja kunnioitetuksi. Muistan, miten pahalta oikeastaan tuntui se, että koulunkäynti oli ensi sijassa kilpailua. Alusta alkaen oppilaat tiesivät, kuinka monensia he kulloinkin olivat luokassaan.

Arvostan suuresti sitä, että Suomessa edelleenkin halutaan löytää kaikille oppilaille sopiva tapa käydä koulua. Opettajana tiedän, että eriyttäminen ei suuressa luokassa ole helppoa. Ajatus siitä, että kaikkien on lupa saada sellaista opetusta, jolla he oppivat, ei välttämättä kohota PISA-tuloksia, mutta edistää mielestäni tasa-arvoa oikealla tavalla ja säästää uskoakseni loppujen lopuksi yhteiskunnan varoja. Millä keinoilla voisimme korostaa sitä, että kaikki ihmiset ovat arvokkaita? Mihin suuntaan Suomessa ollaan menossa?

Jouluvalmistelut 1955: Puurorunoa jatkoi kolmaskin tyttö:

"Ja maitoa tilkkasen päälle kaada!
Ah, herkkua moista et mistään voi saada."

MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%209

1984 Merikarvia Lauttijärvi. Tallennettu lehmän hännän huiskahdus.
1984%20Merikarvia%20lapset%20ja%20lehm%C

lauantai 16. joulukuuta 2017

+1112 Jouluvalmistelut 1955: Maassa ei aina ole rauha 081213

+1112 Jouluvalmistelut 1955: Maassa ei aina ole rauha

Hyvä tahtokaan ei aina takaa rauhaa.

Juttelin aikoinaan erään thaimaalaisen kanssa, Hän puhui thaimaalaisten erivärisistä paidoista, punaisista ja keltaisista, joiden avulla oli ilmaistu rajustikin poliittista kantaa. Surullista on, että aina ei samassa suvussa kannatettu samaa väriä. Se on Thaimaassa vaikea asia, koska suku on edelleenkin monelle paras ja usein jopa ainoa sosiaalivakuutus ja perusturva.

Puhuimme taas kerran myös siitä, miten Suomessa uskaltaa äänestää oman mielensä mukaan. Unohdamme täällä helposti, että se ei ole ainoa äänestysmalli maailmassa...

Jouluvalmistelujen 1955 puuroruno jatkuu näin:

"Mutta neuvoksi sulle sanoisin
nauti puuro keralla sokerin, kanelin."


MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%208

1999. Pohjois-Thaimaa. Kaneliostoksilla luonnonpuistossa

1999%20Chiang%20Rai%20mausteostoksiakane

perjantai 15. joulukuuta 2017

+1111 Jouluvalmistelut 1955: Moni- vai monokulttuurisuus 071213

+1111 Jouluvalmistelut 1955: Moni- vai monokulttuurisuus

Erilaisena samanlaisten erilaisten kanssa

Bangkokissa kielikoulun ryhmässäni tutustuin eri maista tulleiden eri kirkkokuntien lähetystyöntekijöiden ohella mm. Kanadan suurlähettilään puolisoon, intialaiseen lähetystövirkailijaan, amerikkalaiseen Maailman ruokajärjestön paikallisen johtajan puolisoon, filippiiniläiseen nunnaan ja Japanin suurimman sanomalehden toimittajaan. Yhteinen tavoitteemme oli tulla toimeen thain kielellä. Moni meistä suoritti thaikielen valtiollisen tutkinnon.

Porissa oppilaitos Winnovan suomen kielen kursseilla olen tavannut opiskelijoita paristakymmenestä maasta. Heidän yhteinen tavoitteensa on tulla toimeen suomen kielellä. Moni heistä toivoo suorittavansa suomen kielen valtiollisen/eurooppalaisen tutkinnon.

Jouluvalmisteluissa 1955 siirryttiin puuroon. Siitä oli kertomassa kolme oppilasta, tässä heistä ensimmäinen. Hänen saviesineittensä näyttely Ensimmäinen joulu - luomakunnan joulu  on ollut esillä Porin Sampolan liikekeskuksessa. Mahtaakohan hän vielä muistaa vuorosanansa…

(Puuro)
"Tämäpä tyttö sulle laittaa 
puuron, joka varmasti maittaa.
Katsos vain, miten on se valkoista, hyvää.
Ei oo siinä yhtään kuorijyvää.
Sinne sekaan, sanon mä, sekoitin
yhden ainoan kuoritun mantelin.
Kelle joutuu se, hänelle, sanotaan,
jotain hauskaa ens’ vuosi tuo tullessaan."

MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%207

1979. Thaimaa. Kielikoulun joulujuhlan yhteispohjoismainen riisipuuro sai aikaan eksoottisuudellaan ihmettelyä.
1979%20Kielikoulu%20joulupuuropieni-norm

torstai 14. joulukuuta 2017

+1110 Jouluvalmistelut 1955: Vertaileva kansantiede tai jotain 061213

+1110 Jouluvalmistelut 1955: Vertaileva kansantiede tai jotain

Kahdesta pahasta parempi
Kahdesta hyvästä heikompi

Mietin, onko pahempi tulla verratuksi lipeäkalaan kuin kapakalaan. Kaikkea sitä mietinkin.

Jouluvalmistelut 1955 on ehtinyt jo kalapuolelle. Tämänkin esittäjän sisko taisi olla minun luokallani.

(Lipeäkala)
"Jouluherkuista yksi on lipeäkala.
Älä vain nyt vastaan sanoa ala!
Kyllä hyvää se on, jos syöt vain sen
kera suolan, pippurin, kastikkeen valkoisen."

MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%204

Thaimaalainen kapakalakauppa:
Th%20ruokatoripieni-normal.jpg

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

+1109 Jouluvalmistelut 1955: Jokaiselle joku joulu on viimeinen 051213

+1109 Jouluvalmistelut 1955: Jokaiselle joku joulu on viimeinen

Pystytä omenapuu.
Elä.

Juhlavieras ei aina muista, että kaikkia juhlia on tarvinnut valmistella kauan. Olen saanut olla sen verran monessa mukana, että osaan antaa arvoa kaikille tekijöille ja niille toimille, joita on tarvittu juhlamielen luomiseen.  Onneksi on valinnanvapaus siinä, missä kaikessa itse haluaa höösätä. Sitä valinnanvapautta on välillä vaikea käyttää. Olen pyrkinyt olemaan paineistamatta itseäni kaikkien sukupolvien perinteillä. Nuorisomme tietää hyvin, että en ole siinä onnistunut. Sori, mukulat :)

Jouluvalmistelujen 1955 kolmas runo Kinkku oli jaettu kahteen osaan. Tässä jälkimmäinen osa:

"Kinkun keralla sinulle tarjoilen
lanttulaatikon, perunan valkoisen."


MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%205

1969. Pori. Tulevien anoppien ja appien ainoa tapaaminen. Parin kuukauden jälkeen yksi heistä oli jo poistunut, puolentoista vuoden kuluttua toinenkin. Tässä tapaamisessa läsnä olivat myös kinkut, laatikot ja perunat…

1969%20Pori%20anopit%20ja%20apet-normal.

tiistai 12. joulukuuta 2017

+1108 Jouluvalmistelut1955:Kaverin kanssa 041213

+1108 Jouluvalmistelut 1955: Kaverin kanssa

Toinen toisensa kanssa
Ja toinenkin toisensa kanssa
Ja vaikka kolmaskin, niitten toisten kanssa...

On rohkeutta uskaltaa sanoa tarvitsevansa toista ihmistä. On tarpeellista tarvita toista ainakin silloin tällöin. Ja kuitenkin. On lupa myös erakoitua.

Jouluvalmisteluissa 1955 jotkut esiintyjät menivät yleisön eteen rohkeasti yksin. Oli lupa myös ujostella. Siltä varalta jotkut aiheet käsiteltiin yhdessä. En tiedä, saiko toista pitää kädestäkin tarvittaessa. Kyllä varmaan, arvelen. Tässä Kinkku-runon ensimmäinen osuus:

”Minäpäs ruuan parhaan annan
kun joulukinkun pöytään kannan.
Ai, ai, miten uuni sen kauniiksi paistoi.
Varmaan tuoksua nenäs jo kauaksi haistoi.”


MeeriIk%C3%A4valko%20JOuluvalmistelu%204

1980. Bangkok. Jotkut näyt eivät välttämättä herätä ruokahalua.
Bangkok%20sian%20kuljetuspieni-normal.jp

maanantai 11. joulukuuta 2017

+1107 Jouluvalmistelut 1955: Monimakuinen joulu 031213

+1107 Jouluvalmistelut 1955: Monimakuinen joulu

Mauton maku

Maailma on opettanut minut monimakuiseksi. Kestän ja nautin monenmoisesta niin suulla kuin silmilläkin. Tiedän, että sitä voidaan kutsua myös mauttomuudeksi… Kieltämättä joillekin ratkaisuille välillä hihittelen. Se ei ehkä ole minulle kunniaksi. Hihittelen kyllä sitten tasapuolisesti kaikenlaisille vaihtoehdoille. Sekään ei taida osoittaa kovin hyvää makua…

Jouluvalmisteluiden 1955 kolmannessa runossa ei näy esittäjän nimeä. Kyllä sekin silti varmaan esitettiin.

(Leipuri)
”Millaistahan silloin joulu ois,
jos tämä  poika jäisi pois?
Minä jouluksi leivon leivät ja pullat
ja nisset ja possut ja tortturullat,
sekä piirakat, kakut monenmoiset,
myös keksit ja rinkilät yhdet, jos toiset.
Saat varmasti monet herkut maistaa
kun tämä poika jouluksi paistaa.”



MeeriIk%C3%A4valko%20Jouluvalmistelut1Le

1978. Merikarvia Lauttijärvi. Esikoinen, Serkku ja Keskimmäinen. Viimeinen joulu Suomessa pitkään aikaan.
1978%20Merikarvia%20joululeipominenpieni

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

+1106 Jouluvalmistelut 1955: Niin valkea kuin lunta 021213

+1106 Jouluvalmistelut 1955: Niin valkea kuin lunta

Lorun rytmiin kasvatettu
Sydämen tahtiin rakastettu

Lumipeitteen sijasta maa näyttää välillä olevan ”niin musta kuin multa”. Keisarikaan ei enää seiso palatsissaan. Lorut ovat vaihtuneet, mutta rytmi säilyy. Kaikkialla. Ympäri maailmaa. Opettaessani musiikin teoriaa muistin aina sanoa, että musiikki oli ensin ja teoria vasta sen jälkeen.

Elämääkin on syytä elää täysillä miettimättä liikaa teorioita. Niin kauan kun ”se kun tulee viimeiseksi” ei ole vielä tullut, on aika antaa palaa.

Jouluvalmistelujen 1955 toisen runon esittäjän sisko oli minun luokallani. Oi niitäkin aikoja:

(Lumisade)
"Minä valkoisen tuon vaipan sen, jolla maat ja metsät verhoilen.
Minä sirotan lumihiutaleet teille, jotta kaikki ois’  jouluksi valkoista meille.
Miten iloinen oisin,  jos  jouluksi voisin ihmissydämet valkaista niin kuin soisin."

MeeriIk%C3%A4valko%20Jouluvalmistelut1Lu

1980 Nepal. Pokhara. Annapurna. Vilvoittavaa vettä vaeltajalle lumihuippuisen vuoriston virrassa:
1980%20Nepal%20Jaska%20ja%20lumihuippupi

lauantai 9. joulukuuta 2017

+1105 Jouluvalmistelut 1955: Joulusiivo sydämiinkin 011213

+1105 Jouluvalmistelut 1955: Joulusiivo sydämiinkin

Jospa siivoaisi suunsa
Jospa siivoaisi sydämensä

Ei ole aina pakko sanoa kaikkea, mitä sylki suuhun tuo. Ei ole aina pakko näyttää muille mustaa sydäntään. Haittaisiko se mitään, jos edes jouluna saisi esiintyä parempana ihmisenä kuin oikeastaan on…

Tämän ensimmäisen Jouluvalmistelujen 1955  kuusijuhlarunon esittäjä muistaa ainakin suurimman osan vuorosanoistaan vieläkin. Olihan se hänen elämänsä ensimmäinen julkinen esiintyminen. Täytyypä kutsua hänet katsomaan, olivatko muistikuvat oikeat.

(Siivous)
”Kun saapuu joulu, tuo juhlista suurin, niin huoneet siistin mä perinjuurin.
Minä tuuletan mattoa, peittoa, huopaa. Minä käyttelen riepua, vettä ja suopaa.
Ihan tarkkaan siistin mä joka loukon ja vaatteet puhdistan koko joukon.
Kun puhdasta kaikki on kotona mulla niin kelpaapa sinne joulun tulla.”


MeeriIk%C3%A4valko%20Jouluvalmistelut1si

1972. Toukokuu. Naantali. On meillä todistettavasti joskus kotona siivottu. Minä ja Esikoinen työn touhussa.

1972%20Nli%20toukosiivouspieni-normal.jp

perjantai 8. joulukuuta 2017

+1104 Vanhanaikaista jouluvalmistelua Porin Koivistonluodon kansakoulun kuusijuhlan 1955 tunnelmin 301113

+1104 Vanhanaikaista jouluvalmistelua Porin Koivistonluodon kansakoulun kuusijuhlan 1955 tunnelmin

Jokainen voi onnistua

Valmistin pyynnöstä oman pöytäni Porin Pihlavan seurakunnan lähetystyön organisoimaan Katettujen pöytien näyttelyyn. Vein sinne parikymmentä erilaista norsuamme isosta norsukokoelmastamme. Noita norsuja löytyy tästä blogista joulukuun 2010 Joulukalenterimme kuvista. Pihlavassa norsumme seisovat yhteisessä pöydässä kangashedelmien ääressä. Tekstiksi kirjoitin: ”Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on”.

Jotain samaa löydän äitini runovihosta, jossa hän on kirjoittanut joulunäytelmän ekaluokkalaisilleen jouluna 1955. Kaikki saivat osallistua. Tuossa vihossa ihan kaikkien oppilaiden nimet eivät ole näkyvissä, mutta suuri osa kuitenkin. Kaikilla oli kuitenkin omat vuorosanansa. Ujoimmat saivat mennä ryhmässä, mutta puheenvuoron he kaikki käyttivät.


MeeriIk%C3%A4valko%20Jouluvalmistelut11e

1955-1956. Tämännäköistä joukkoa:
MeeriIk%C3%A4valko%20koulukuva%201955-no