perjantai 30. kesäkuuta 2017

+947 Omituisten otusten sukuseura 111211

+947 Omituisten otusten sukuseura

”Meitä ei olekaan aivan vähän” 

Rölli-peikon sukuseura valloittaa blogimaailmaa. Sain nettiystävä Polgaralta haasteen kertoa viidestä ominai/omituisuudestani.    Liikaa lukemista tai erikoista, mielellään erityisen makuista ja tuoksuista ruokavaliota ei lasketa omituisuuksiksi, eihän Polga?

1. Lasken kaikenlaista ja usein. Pienenä laskin eri kirjojen kirjaimia. Tein niistä kaikenlaisia systeemejä.  Huijaan vieläkin itseäni tekemään erilaisia epämieluisia tehtäviä päättämällä tehdä niitä vain viisi minuuttia kerrallaan. Jos tuo juksaus onnistuu, teen ehkä vielä toisenkin viisiminuuttisen ja…

2. Inhoan muuttamista.  Muutimme Thaimaahan viisi eri kertaa. Huijasin itseäni jokaisessa lähdössä muka muistamatta, että jokainen muutto pois Suomesta tarkoitti myös yhtä uutta muuttoa takaisin Suomeen…

3. Rakastan hakukoneita. Huijaan itseäni ajattelemalla, että tiedonhaun parissa vietettyä aikaa ei lasketa nettiaikaan…

4. Rakastan huonoa huumoria. Huijaan itseäni ajattelemalla, että se on aina vain lainaa toisilta eikä mittaa mitenkään omaa kypsyyttäni…

5. En kestä niitä, joiden mielestä suvaitsemattomuuden suvaitseminen ei ole suotavaa. En edes häpeä sitä. Siinä asiassa en taida pysytä huijaamaan ketään, en edes itseäni…

Olen saanut myös kohteliaisuuksia. Niitä saa aina välillä:
Plus%20947%20Arttu%20pit%C3%A4%C3%A4%20m

torstai 29. kesäkuuta 2017

+946 Joulukertomus Thaimaassa 8 101211

+946 Joulukertomus Thaimaassa 8

Kaikki kansat
Kaikki maa
 
Yhdistyneet Kansakunnat YK.  Olen etuoikeutettu. Minulla on ollut henkilökohtaisia yhteyksiä Yhdistyneisiin Kansakuntiin.  Niin itse koen, välillä vähän hassullakin tavalla.  Useita ystäviäni on palvellut vuosien varrella sen eri järjestöissä.

Kaksi koulutoveriani liittyy mielessäni myös Yhdistyneisiin Kansakuntiin.  Muistan heidän syntymäpäivänsä edelleen helposti. Toisen syntymäpäivää vietetään lokakuussa Yhdistyneiden Kansakuntien päivänä, toisen syntymäpäivä on tänään, Kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä.  Löysin päiväkirjoistani maininnan, että olimme kolmena partiolaisena joskus kuin Kolme Muskettisoturia. Koimme varmaan olevamme Kolme Läntisen Maan Viisasta Naista :) En tiedä, tuliko maailma meidän kauttamme paremmaksi. Ehkä fifty-sixty.

Palaan edelleen vanhaan puheeseeni UNIFEMIN tilaisuudessa:

Pitääkö naisten saada erityiskohtelua? Olen kannattanut tasa-arvoa varmaan omasta perhetaustastani johtuen. Koska uskon, että nainen on yhtä arvokas ja pystyvä kuin mies, niin kuin tyttökoulumme rehtorikin aikoinaan opetti, kiintiöperiaate ei ole minusta tuntunut hyvältä. Olen nyt tajunnut, että on olemassa rakenteita, jotka estävät joidenkin ryhmien kehitystä.

UNICEFin uudessa ajattelussa on otettu käyttöön käsite equity, joka toisaalta liittyy talousasioihin, mutta näissä yhteyksissä se tarkoittaa oikeudenmukaisuutta, reiluutta. Se on läheistä sukua sanalle tasa-arvo, equality, mutta se on enemmän kuin tasa-arvoa. Equity haastaa huomaamaan sen, että apuprojekteissa apu ei mene perille kaikille samanarvoisesti. Kun niin tapahtuu, on etsittävä syyt ja löydettävä ihmiset, jotka kärsivät eniten. Heihin panostetaan enemmän kuin muihin. Auttajassa on vika, jos autettava ei saa apua.

Thaimaalaisen joulukalenterin kahdeksas kuva kertoo itäisen maan viisaista miehistä:
Plus%20946%20Tiet%C3%A4j%C3%A4t%20ja%20k

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

+945 Joulukertomus Thaimaassa 7 081211

+945 Joulukertomus Thaimaassa 7

Symbaalien helinää
Riemukkaita symbaaleja
 
Kauneimmissa Joululauluissa thaimaalaiset soittimet kilkuttivat usein suomalaisessa talvessa ja kello löi viisi symbaalien viidellä  iskuilla (23 Kauneimmat Joululaulut). Lampaiden vartijat kulkivat Bälähään kaupunkiin katsomaan vauvaa lehmien syöttökaukalossa. (9 Akenkielinen joulu

Ote yläasteiden ja lukioiden joulukirkkojen keskustelusaarnasta Pori Teljän seurakunnassa 2004. Siellä thaimaalaiset soittimet olivat myös esillä.

”Pääasiassa käytin tavallisia meille tuttuja soittimia kuten pianoa ja keyboardia. Siellä soitettiin myös paljon kitaraa, mutta sitä en ikävä kyllä osaa kunnolla soittaa. Thaimaassa kirkoissa ei yleensä ole urkuja. Olen nähnyt siellä vain yhdet urut eräässä anglikaanikirkossa Bangkokissa.
Kirkon koulutuskeskuksessa, jossa opetin, thaimusiikki on pakollisena aineena. Minäkin harjoittelin vähän soittamaan thaimaalaisilla perinteisillä soittimilla, pääasiassa ksylofonin tapaisella ranaat  - soittimella. Siellä huilu voidaan tehdä bambusta ja viulu vaikkapa kookospähkinän kuoresta. Rumpuihin voidaan käyttää käärmeen nahkaa. Lautasia on monen kokoisia…”

Thaimaalaisen joulukalenterin seitsemännessä kuvassa paimenet ovat jo löytäneet lapsen tallista.

tiistai 27. kesäkuuta 2017

+944 Joulukertomus Thaimaassa 6 061211

+944 Joulukertomus Thaimaassa 6

Paimenia vähän
Lampaita riittää
 
En tiedä, tarvitseeko nykyajan ihmisiä paimentaa. Monien mielestä ei. Tällaisia mietin blogiurani alukuvaiheessa:

”Kuka rakastaa mustaa lammasta?
Pyhäkoulussa olen itsekin laulanut ja laulattanut, että Hyvä Paimen rakastaa pientä, pientä karitsaa. Paimen esiintyy kuvissa usein vaaleatukkaisena lempeänä miehenä olallaan pieni suloinen valkea vahingossa eksynyt pikkulammas. Lähteekö Paimen myös mustan, takkuisen, reissussa rähjääntyneen, tappelussa korvansa repineen, tahallaan maailmalle matkanneen, itsepäisen pässin perään? Kun sitä pässiä pelastaa ja vetää jalasta, se kaikin voimin pyristelee vastaan, potkii ja pyrkii pukkaamaan pelastajaansa.
Kyllä Paimen lähtee. Siitä kai tässä kaikessa on kysymys.”

Tästä taitaa olla kysymys joulussakin.

Thaimaalaisen joulukalenterin kuudes kuva kertoo paimenista. Ja vähän muustakin:
Plus%20944%20Paimenet%20kedolla.jpg

maanantai 26. kesäkuuta 2017

+943 Joulukertomus Thaimaassa 5 021211

+943 Joulukertomus Thaimaassa 5

Haikea Halong Bay

Jouluna Taivas kohtaa maan. Se tuo mieleen monta muuta kohtaamista. Eräs niistä tapahtui Vietnamissa, Halong Bayn saaristossa. Tuo saariryhmä on yksi valituista maailman seitsemästä luonnonihmeestä.

Lähdimme Bangkokista, Thaimaasta Hanoihin, Vietnamiin laulattamaan siellä  Kauneimpia Joululauluja.  Seuraavana päivänä oli mahdollisuus nähdä pieni vilaus Vietnamia.  Ajoimme pikkubussilla muutaman tunnin. Vanhoja kuorma-autoja, pieniä maatilkkuja, ahkeria ihmisiä, vesipuhveleita ja hautoja.  Meille oli varattu mahdollisuus lähteä veneajelulle tuohon suunnattoman kauniiseen Halong Bayn saaristoon.

"Matkaamme moottoriveneellä keskelle saaristoa. Edessä näkyy veden keskellä ja sen päällä olevia koteja.  Pienet lapset juoksentelevat lautoilla. Vähän isommat sukeltelevat. 

Pysähdymme. Siirrymme pieneen veneeseen, johon meitä mahtuu muutama. Vanha nainen, jonka suu on betel-pähkinän värjäämä, alkaa seisten hiljalleen meloa venettä. Vene lipuu ettenpäin. Nainen liikuttaa melojaan rauhallisesti. 

Veneemme kulkee kohti saarta. Sen sivusta aukeaa kapea aukko, matala luola, jonka kautta veneemme lipuu saaren sisälle.  Sisältä löytyy laguuni, jota ympäröivät korkeat vuoret. Pieni loiske. Maailma ulkona. Hiljaista. Kaunista. Ei tee mieli hiiskahtaakaan. 

Istun naisen jalkojen juuressa tyttäreni kanssa. Jotain tekisi mieli sanoa. Ei ole yhteistä kieltä, ei yhteisiä käsitteitä. Mitä me tiedämme toinen toisemme elämästä?  Minä maailmaa matkannut, monenlaista nähnyt.  Hän luultavasti paikallaan pysynyt. Sodan kokenut."

Olisin halunnut sanoa jotain. Kysyä jotain. Olisin halunnut kiittää. Kommunikoida. Ei yhteistä kieltä. Hiljaista soutua. Ero.Tyydymme vain maksajiksi ja toivomme, että tuo nainen saisi edes osan siitä, mitä maksamme.

Thaimaalaisen joulukalenterin viides kuva kertoo Jeesuksen syntymästä, siitä, miten Taivas kohtasi maan.
Plus%20943%20Mariaja%20Josef%20tallissa.

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

+942Joulukertomus Thaimaassa 4 301111

+942 Joulukertomus Thaimaassa 4

Kaiken takana on nainen
Entä edessä?
 
Puhuin UNIFEM:in tilaisuudessa naisen asemasta maailmalla mm näin:

Jossain perhekerhossa kerran mietimme naiseuden eri puolia. Mitä kaikkea nainen on? Missä kaikessa hänen asemansa ratkaistaan? Niin meillä kuin maailmalla:
Tytär, Sisko, Täti, Äiti, Mummo, Lapsenlapsi, Vaimo, Itsellinen nainen.
Työntekijä, Työantaja, Työtoveri, Alainen, Esimies.
Kotona, Koulussa,  Perheessä, Suvussa.
Yhteiskunnassa, Politiikassa , Järjestöelämässä.
Ystävä, Rakastettu, Vihattu, Sorrettu.
Hyväksikäytetty, Hyväksikäyttäjä.
Kumppani, Seksikumppani (Pienten lasten äiti korosti rooliaan Imettäjänä ja Vaipanvaihtajana).
Perinteen säilyttäjä, Uuden luoja.
Ihminen.

Thaimaalaisen joulukalenterin neljäs kuva kertoo Mariasta Betlehemissä:
Plus%20942%20Maria%20Betlehemiss%C3%A4.j

lauantai 24. kesäkuuta 2017

+941 Joulukertomus Thaimaassa 3 291111

+941 Joulukertomus Thaimaassa 3

Sen voi kertoa thaimaalaisinkin tavaroin

Keskustelusaarnat ovat olleet aina mukavia. Muutama vuosi sitten Porin Teljän seurakunnan alueen koulujen joulukirkoissa saarna muodostui minun ja seurakunnan nuorisotyönohjaajan Maija Salmijärven keskustelusta. Mukaan oli liitetty myös thaimaalaisia vaatteita, tavaroita, joulukoristeita ja soittimia. Niitä myös käytettiin saarnan eri vaiheissa elävöittämään saarnaa. 

Thaimaassa esiintyjiä ei tarvinnut maanitella. Vapaaehtoisia löytyi aina.  Joulu saapui Thaimaassa larppaamallakin. Näin siitä kerroin joskus aikaisemmin:

”Thaimaassa perinteisissä joulunäytelmissäkin oli usein paikallisia piirteitä. Kun enkeli tuli Marian luo kertomaan, että hänestä oli tulossa Jeesuksen äiti, Maria oli pukeutunut thaimaalaisen naisen arkiasuun, puseroon ja pitkään kietaisuhameeseen, sarongiin. Enkelin tullessa Maria lakaisi lattiaa thaimaalaisella käsin punotulla lattiaharjalla. Thaimaalaiseen tapaan jouluenkeli ei saapunut hiljaa liihotellen vaan ison äänen kera.

Joosefkin käytti thaimaalaisen maalaismiehen asua, sinistä työpaitaa ja isoja yhden koon housuja. Housut oli solmittu vyötärölle, jotta ne pysyivät päällä. Joosefilla oli mukanaan ruudullinen monikäyttöinen kangas. (Tällaista kangasta pidetään usein kaulassa, jolloin siihen voi työn touhussa pyyhkiä hikeä. Joskus kangas toimii vyönä, joskus taas turbaanina. Pölyisissä töissä kangas vedetään hengityssuojaksi suun eteen. Painavia taakkoja kannettaessa kangas laskostetaan taakan alle, ettei iho mene rikki. Samaa kangasta käytetään myös kylpyvaatteena.)

Kun Joosef tuli illalla töistä ja meni nukkumaan, hän otti tuon ruudullisen kankaan kaulastaan ja huitaisi sillä makuupaikaltaan kaikki pölyt ja ötökät pois. Vielä ihan unen rajoilla ollessaan hän piti kangasta kädessään ja huiteli pois häiritseviä hyttysiä ja muita pörriäisiä.  Ja sitten taas enkeli tuli ison äänen kera kertomaan Joosefille Jeesuksen syntymisestä.

Joulunäytelmän kaikki esiintyjät esiintyivät siis kansanasuissa ja olivat melkein kaikki thaimaalaisia. Herodeksella oli yllään perinteinen virkamiehen asu. Poikkeuksen tekivät vain kaukaa tulleet tietäjät. He olivat ulkomaalaisia lähetystyöntekijöitä, outoja muukalaisia. Mies sai kunnian olla yksi tietäjistä, yksi rooli hänen monien muiden rooliensa joukossa. ”

Thaimaalaisen joulukalenterin kolmas kuva kertoo Joosefista ja enkelistä:

perjantai 23. kesäkuuta 2017

+940 Joulukertomus Thaimaassa 2 281111

+940 Joulukertomus Thaimaassa 2

Maria, Maria, Maria

Mummoni nimi oli Maria. Hän oli  isäni äiti. Äitinikin nimi oli Maria ja  tyttäreni nimi on Maria. Itse olen Maija, joka sekin on muodostettu tuosta samasta nimestä. Almanakasta löytyvät Maria, Maija, Mari, Maiju, Meeri, Maaria, Marika, Maikki, Kukka-Maaria, Maja, Maj ja Mary.

Vieraillessani eri seurakunnissa sain maallikkonakin pitää monia saarnoja milloin missäkin tilanteessa, mm näin:
”Maria on juuri kuullut, että hänestä tulee äiti. Jo meidän tavallisten ihmisten elämässä se on suuri asia. Aika moni äiti muistaa, miten hän tajusi odottavansa lasta. Usein hän arvasi itse, joskus sen kertoi ja varmisti hoitaja tai lääkäri. Siinä tilanteessa äiti tuntee monenlaisia, joskus monimutkaisiakin tunteita. Iloa, säikähdystä, välillä vähän pelkoakin. Niin paljon uutta on tulossa elämään. Niin moni asia muuttuu. Usein tajuaa, että uuden elämän alkaminen onkin suuri ihme, vaikka asia sinänsä on ihan luonnollinen. 

Marian äidiksi tulosta kerrotaan Raamatussa, että siinä oli tapahtunut oikea ihme. Tarvittiin oikea erikoinen viestinviejä, enkeli, kertomaan tämä tieto Marialle. Sama tapahtui Josefille. Kun Raamatussa kerrotaan enkeleistä, he yleensä aloittava puheensa sanoilla:  Älä pelkää. Tämän asian opettivat minulle Thaimaassa uudet kristityt. Jos elämässä tapahtuu jotain erikoista, pelottavaakin,  Jumalan viesti ihmisille on:  Älä pelkää. 

Anna-Mari Kaskinen sanoo sen näin:
”Siis älä pelkää kun jokin muuttuu, matkaan jo lähde, tässä on tie. Jumala antaa sen mitä puuttuu, lävitse kaiken Hän sinut vie.  Havahdu uskon todellisuuteen, Hän saapuu arkeen kuin ennenkin. Sinua kutsuu johonkin uuteen, sen mitä annat, saat takaisin. ”

Thaimaalaisen joulujulisteen toinen kuva kertoo Mariasta ja enkelistä:

torstai 22. kesäkuuta 2017

+939 Joulukertomus Thaimaassa 1 271111

+939 Joulukertomus Thaimaassa 1

Kaikille kansoille
Kaikille kouluille
 
On ylikansallista viettää kaupallista joulua. Se alkaa jo kauan ennen ensimmäistä adventtia. Oravannahoilla on ollut muillekin monenlaista käyttöä kuin oravilla. Niin on ollut joulullakin.

Thaimaassa työskentelevillä suomalaisilla luterilaisilla ja helluntailaisilla oli aikoinaan yhteinen projekti. Yhteisin voimin tuotettiin juliste kristillisestä joulusta. Sitä käytettiin mm kristillisten radio-ohjelmien kuuntelijalahjana joulun aikaan. Erilaiset koulut halusivat myös saada näitä julisteita, joissa joulun kristillinen sanoma kerrottiin thaimaalaisen kuvittajan kuvin. Muistan itsekin, miten naapurikoulusta soitettiin toimistolle ja pyydettiin julistetta. 

Hoosiannan päivänä julisteen ensimmäinen kuva kertoi siitä, miten  ”jo 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää profeetat kertoivat hänen syntymästään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan”.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

+938 Kumu ja Kustuv päike 221111

+938 Kumu ja Kustuv päike

Tallinnan taidepläjäys
Pläts päin naamaa
 
Virossa.  Tapahtumat tajunnanvirran tasolla. Pääsääntöisesti ja päistikkaa. Ilman suuria ennakkosuunnitelmia.

Toinen Kumun kierros minulle, Miehelle ensimmäinen. Edelleenkin pakahduttavan mahtavaa taidetta.  Käykää ihmeessä, jos ette ole käyneet. Vaelsimme Aarreaitassa, virolaisessa taiteessa 1700-luvun alusta toisen maailmansodan loppuun ja Vaikeissa valinnoissa, virolaisessa taiteessa toisesta maailmansodasta uudelleen itsenäistymiseen. 

Kaksi taulua haluaisin teille näyttää. Ne olivat Kumun neljännen kerroksen Sisimmässä salissa Surrealismin osastossa.  Astu sisään. Sisene 4.korrus Sisene saali  Sürrelialism. Siinä oikealla ne seisovat vierekkäin. Ilmar Malinin Lenin ja Kustuv päike, Sammuva aurinko. (Näkyvät ne löytyvän netistäkin, yksityiskuvista) Minulle ne kertovat Isä Aurinkoisesta  ja siitä, miten hän on nyt poissa. Miten sinä koet ne?

Kumu 2011.
Plus%20938%20Kumu.jpg

tiistai 20. kesäkuuta 2017

+937 Siansaksaa, hepreaa vai lampaanlatinaa 151111

+937 Siansaksaa, hepreaa vai lampaanlatinaa

Rotvälska
Double Dutch
Kauderwelsch
Algarabía
Akatalavístika
 
Joinakin aikoina puhuessani olen pääsääntöisesti puhunut sekakieltä. Kerran perjantai meni thaimaalaisen Loy Krathong-juhlan valmisteluissa thaimaalaisten kanssa, lauantai niissä juhlissa ja vielä maanantaina tulkkasin thaiksi terveydenhoidon sanastoa. Voi kunpa osaisin tuota kieltä paremmin.

Oli muuten hauska etsiä siansaksan erikielisiä versioita. Monet naapurikielet saavat näköjään näin kyseenalaisen kunnian esittää kielisekoitusta. Porissa varmaan puhuttaisiin sikaraumasta ja Raumalla lampaanporista, vai?

Thaimaan Loy Krathong - juhlissa lasketaan pieniä lauttoja vesille. Joskus tulvien takia Thaimaassa toivottiin, että lauttoja ei laskettaisi varomattomasti  tulvavesiin palovaaran takia. Kysyessäni Porin Loy Krathong- juhlissa, pitäisikö jotain mainita senvuotisista suurista Thaimaan tulvista, minulle sanottiin, että niistä ei missään tapauksessa saanut puhua, jotta juhlamieli ei menisi...

Plus%20937%20Loy%20Krathong.jpg

maanantai 19. kesäkuuta 2017

+936 Mielensäpahoittaja ja myötätuntouupunut 111111

+936 Mielensäpahoittaja ja myötätuntouupunut

Ei hyvä

Minäkin mieleni pahoitin. En omasta puolestani vaan asian takia. Tässä blogissani olen näistä asioita aika vähän puhunut. Nyt puhun. Kyllä minä niin mieleni pahoitin enkä näe mitään huumoria siinä, että Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät eväsivät viideltä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viralliselta lähetysjärjestöltä talousarviomäärärahat. Ennakkoluulot ovat ennakkoluuloja, vaikka ne voissa paistettaisiin.

Katalyytti satayksi.  Maaretta. Maarettaa ja hänen jokeaan olen seurannut jo kauan. Kuten hän itse sanoi, ”eri näköalatorneista näkee asioita eri lailla”. Kiitos mahdollisuudesta kiivetä aina välillä hänen torniinsa.

Maaretalta opin sanan myötätuntouupumus. Kommentoin hänelle näin:

"Kiitos tästä sanasta. Tunnistin sen heti. Tulen sitä pohtimaan ja käyttämään. Luulen, että se on läheistä sukua termille, jota jo olen oppinut käyttämään, "sosiaalinen erakko".
Jossain vaiheessa opin jo sen, että työn jälkeen on lupa rauhassa uupua, mutta tuohon myötätuntopuolen rasittavuuteen en ole osannut sitä vielä soveltaa.
Jossain vaiheessa lähes kaikki sosiaaliset suhteet liittyivät - ainakin löyhästi ja tavalla tai toisella - työhön. Tämä uusi käsite selittää niidenkin - sinänsä aivan ihanien - ihmissuhteiden rasittavuutta..."

Kaikki maailman liskot, mielensäpahoittajat ja myötätuntouupuneet yhdistykää:
Plus%20936%20KAnkainen%20ghekko.jpg

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

+935 Kotoutumislaki ja Kolmas sektori 061111

+935 Kotoutumislaki ja Kolmas sektori.

Maailmassa on niin paljon sanoja

Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 alkaen. Se pyrki parantamaan kaikkien maahanmuuttajaryhmien kotoutumista.  Erityishuomiota oli haluttu kiinnittää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työelämän ulkopuolella olevien ihmisten mahdollisuuksiin opiskella suomen kieltä.

Porissa järjestettiin infopäivä maahanmuuttajille otsikolla SUOMESTA UUSI KOTIMAA. Olin osan aikaa tulkkina ja sain myös kertoa omia huomioitani aasialaisesta kulttuurista. Huomasin taas kerran, miten vaikeaa jo pelkästään suomalaisten on ymmärtää virkakieltä. Siksi on tarpeen löytää erilaisia mahdollisuuksia informaation jakamiseen. 

Opin, että kotoutumisen edistäminen on monialaista yhteistyötä, jossa kuntien ja ELY-keskusten lisäksi myös kolmas sektori (vapaaehtoissektori) halutaan korostetusti mukaan.  Entä jos kutsuisimme muukalaisenkin mukaan? Mietin myös kirkon tehtävää tässä asiassa.

”SUOMI JA SUOMALAISET
Millainen maa Suomi on?
Ilmasto
Millaisia suomalaiset ovat?
Suomen historiaa
Politiikka ja hallinto
Hyvinvointivaltio
Tasa-arvo
Äänestys ja äänioikeus
Suomen kansalaisuus
Uskonto Suomessa”

Katalyytti  sata.  Ana María Gutiérrez Sorainen (blogi Maissa maiden tavoilla) oli tuon infopäivän viimeisen puheenvuoron käyttäjä. Hän puhui otsikolla Maahanmuuttajien yhteiskunnallinen osallistuminen/monikulttuurisen ympäristön haasteet ja mahdollisuudet. Ana Maria haastoi kaikkia maahanmuuttajia osallistumaan aktiivisesti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Plus%20935%20Faa%20huan%20ruokailu.jpg 
Koillis-Thaimaa. Faa Huan. Kotoumassa mukavien ihmisten parissa 1990-luvulla.

lauantai 17. kesäkuuta 2017

+934 Mitä näen peilissä? 021111

+934 Mitä näen peilissä?

Paljastettu minä

On lupa rakastaa itseään. Se on oikeastaan velvollisuus tai ainakin sinne päin. On oikeus luottaa siihen, että olen paras mahdollinen saatavilla oleva minä tällä hetkellä. Huominen pitää tässäkin asiassa huolen itsestään.  Huomiseen minääni voin ehkä vaikuttaa tai sitten en. Käytännön haasteet alkavat siitä, mitä tuo itsensä rakastaminen oikeastaan käytännössä merkitsee minulle, läheisilleni ja kaukaisilleni.

Kenen annan toimia peilinäni? Kenen näyttämään peilikuvaan uskon?  Mitä teen,  jos peilini ei minua imartele? Rikonko sen?  Onko peilin vika, jos se näyttää totuuden? Millainen on armahtava peili? Varmaan sellainen, joka tietää kaiken, mutta ei kerro kaikkea, ja tuntee kaiken, mutta pitää osan siitä salaisuutena. Entä rohkaiseva peili? Varmaan sellainen, joka kaiken tietäessään ja tuntiessaankin muokkaa sellaisen kuvan, joka antaa voimaa jatkaa eteenpäin.

Huomaan nysvääväni vähän väliä ihmeellisiä ajatuskuvioita. Kun nettimaailman monimuotoiset peilit heijastavat kuviaan aina vain uusissa peileissä, ne muodostavat omituisia kuvioita, joiden alkuperää on enää mahdoton tunnistaa.

Muistelin Kotimaa24:ssä erästä peiliäni:
”Kaunein ortodoksimuistoni opiskeluajalta: Olin jo vähän löysentänyt uskovaisen piponi reunaa, kun pääsin poikkeamaan isä Mitron lapsuudenkodissa hänen sisarensa kanssa. Kun Äiti-Repo kuuli, että olin juuri mennyt naimisiin luterilaisen papin kanssa, hän äidillisesti kaappasi minut syliinsä ja riemuitsi yhteisestä osastamme.
Olisin saanut suurperheen riittoisasta kaalisoppakattilasta keittoakin, jos olisimme ehtineet sitä syömään. Tämä oli Ekumeniaa Suurella Eellä. Juuri tällaisen maailmanlaajan yhteisen uskon varassa jaksan elää. Pipot pois päistä...”

Thaimaa. Bangkok. Soi Suan Phlu. Tulvakuvasarja jatkuu. Keskimmäinen kotikadulla. Sisäinen peilini kysyy nyt, kuinka ihmeessä olen voinut antaa lasteni kahlata noissa likaisissa vesissä…

Plus%20934%20Bangkok%20tulva%20Suan%20Ph

perjantai 16. kesäkuuta 2017

+933 Elefanttimies, Oopperan kummitus ja Kaspar Hauser 291011

+933 Elefanttimies, Oopperan kummitus ja Kaspar Hauser

Katsoin
Koin
Kauhistuin
Kartan
 
Kolmea televisiosta (viime vuosituhannella) katsomaani elokuvaa en välttämättä halua katsoa uudestaan, vaikka ne olivat hyvin vaikuttavia.  Ne luultavasti tai varsin todennäköisesti kiristivät edelleen jotain piilotajuntani solmua.  Siellä sisällä on piilossa oma elefanttimieheni, oma kummitukseni ja oma Kasparini. Heitä en halua kohdata liian usein.  Sitä surua en haluaisi tuntea. 

Neljä vuotta sitten kerroin blogissani tunnelmia Estoniasta:
”Olin Suomessa, kun Estonia upposi. Minulla oli vapaapäivä ja kauhulla seurasin tapahtumia televisiosta aamusta alkaen. Se on niitä päiviä, joista muistaa, missä on ollut. Tiedän, että en voi kylliksi samaistua niiden ihmisten tuskaan, joita se päivä kosketti ja jotka menettivät rakkaimpiaan. Jonnekin hyvin syvälle minussa se päivä kuitenkin iski.
Mietin pitkään, miksi se tapahtuma tuntui niin henkilökohtaiselta. Sitten tajusin. Samaistuin niiden ihmisten kanssa, jotka joutuivat avuttomasti seuraamaan naapurilaivoista toisten taistelua elämästään. Upeat laivat, kaikki hyvin, mutta ei välineitä toisten auttamiseen. Systeemi oli luotu omien ongelmien voittamiseksi, ei niiden, jotka jo olivat merihädässä. Ymmärsin,  miksi satamissa oli kriisipäivystys myös näille katsojille.
Lähetystyössä näkee paljon ihmisten vaikeuksia,  jos pitää silmänsä auki. Minulla on tässä mielessä Suomessa helpompaa, kun voin siirtää ajatukseni muualle. Thaimaassa se ei aina onnistunut. Oli niin paljon sellaista, jolle ei voinut mitään. Katsoi vain vierestä, avuttomana.”

Neljä vuotta sitten jatkoin näin:
”Mietteeni ei ole jäänyt vain tuohon ahdistukseen. Olen tajunnut, että kyllä aina jotain voi tehdä. Opetankin nuorisolle, että lähetystyössä ei olla surkuttelemassa maailman kauheuksia, vaan tarttumassa toimeen yhdessä toisten kanssa. Kyllä tätäkin maailmaa voi ja täytyy muuttaa. Yksi voi auttaa konkreettisesti, tekemällä jotain, toinen rahoittamalla, kolmas miettimällä niitä rakenteita, jotka estävät avun perille menoa. Uskon työnjakoon. Ei tarvitse ottaa koko maailman murheita, kunhan ei vain siirrä vastuuta kokonaan muille.”

Tänäänkin ajattelen samalla tavalla.
Plus%20933%20A%20Bangkokin%20tulva.jpg
Thaimaa. Bangkok Bangkapi. Tulvakuvia 1980-luvulta auton ikkunasta. Tuossa jossain sen (kuoppaisen)  tien piti olla…

torstai 15. kesäkuuta 2017

+932 Aasialaisesta kulttuurista suomalaisin silmin 261011

+932 Aasialaisesta kultttuurista suomalaisin silmin

Silmänkääntötemppu
Katse Aasiaan päin!
 
Pääsin taas kerran kertomaan kokemuksiani aasialaisesta kulttuurista.  Aasiassa asuu yli 60% maailman ihmisistä, neljä miljardia ihmistä, joten tuskin kovin kattavaa katsausta tuosta kokonaisuudesta ja Aasian kulttuureista pystyin kolmessa vartissa antamaan.

Aiheeseen liittyviä iskusanoja:

Kohteliaisuus Kunnia Kiitollisuudenvelka
Hierarkkisuus Hienotunteisuus Huomaavaisuus
Hyödyllisyys Harmonisuus Häpeä
Hauskuus Helppous Huolettomuus
Yhteisöllisyys Ystävyys Yritteliäisyys
Uskonto Ulkonäkö Uhrautuvaisuus
Vieraanvaraisuus Vastavuoroisuus Välttely
Ennakkoluuloisuus Eriarvoisuus Empatia
Ruoka  Raha Rakkaus
Vaitiolo Väkivalta Velvollisuudentunto

 Muistot menneistä tulvavesistä mietityttävät.  Minkään kotimme sisään tulva ei ylettynyt, Kotimatkat sen sijaan olivat usein ”kosteita”

Bangkok. Phaholyotin Road, Soi 10. Toisen kotimme kotikuja 1980-luvulla. Muistan, miten illalla palatessani  kotiin en katsellut veteen vaan kuljin varvastuntumalla,  koska en halunnut nähdä mahdollisia vastaan uivia kaloja enkä  käärmeitä. Hämärästi muistelen kahlaillessani kurkistelleeni kujan puita ja pensaita  ja hyräilleeni:

Plus%20932%20TulvaPhaholyothin.jpg

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

+931 Keskustelen, olen siis olemassa 191011

+931 Keskustelen, olen siis olemassa

Kuka kaipaa kommentteja?

Jos kommentit lasketaan keskusteluksi, niin todistetusti  olen jotain jonkun kanssa keskustellutkin. 

Lokakuu 2010. ”Rikkauteni lasketaan suhteessa toisiin. Suomalainen keskitaso on ylellisyyttä jossain, köyhyyttä toisaalla. Voin valita elämäntavan, jossa olen vähiten toisten tiellä. Puhtaisiin pyyteettömiin valintoihin en pysty. Likaisiin tietoisiin ryöstöihin en halua ryhtyä. Tiedän, että verotus tekee minun itsekkyydelleni hyvää. Pakko-otolla on pakko tasata. Olen siis idealisti.” 

Marraskuu 2010. ”Poikkesin pari päivää sitten avoimien ovien päivänä vanhassa lastentarhassani. Siellä oli vielä se huone johon jouduin parin pojan kanssa arestiin ruuan jälkeen kun olimme juosseet käytävään katsomaan kun siellä kilisi kun portaita alas tuotu ruokakattila oli kaatunut. Oli se epistä kun sinne arestiin joutui mutta oli se sentään myös hyvä että sinne jouduin kun nyt voin kertoa tässä omasta arestikokemuksestani. Ettei vain olisi se toinen arestikaveri vieläkin Suomenlinnan pomona. On sekin vähän kuin aresti joohan.” 

Joulukuu 2010. ”Blogimaailma antaa kirjoitusluvan sellaisellekin, joka ei osaa kirjoittaa ja jonka kirjoja ei missään julkaistaisi. Julkinen pöytälaatikko...” 

Tammikuu 2011. ”Ehkä on voittoja, joissa kukaan ei häviä.” 

 Helmikuu 2011. ”Osa 60-luvun KRS:n Logos-kuorosta levytti Seurakuntalaivan ja Danken. Sovittajaksi ja säestäjäksi saatiin silloin säestäjä-sovittajaguru George de Godzinsky. Itse en ole tuolla levyllä, mutta pääsin tuuraamaan jotain laulajaa, kun tuon joukon kanssa esiinnyttiin Haminassa RUK:n pojille. Itse maestro de Godzinsky oli mukana johtamassa (soitti myös Gerswiniä siellä) ja pääsin Haminasta Hesaan muutaman muun kanssa tuon maestron kyydissä. Se tuntui silloin aivan uskomattomalta!”

Maaliskuu 2011. ”Luokittelut iskevät helposti leiman otsaan. Tietynleimaiset on silloin helppo ohittaa. Allergisoidumme helposti toisenlaisuudelle. Koemme oikeaksi omat määrittelymme. Koska olen tasa-arvon kannattaja, en koe feminismiä hyvänä aatteena, vaikka käytännössä tuskin toimin toisin kuin feministi. Koska määrittelen itseni konservatiiviksi, kuuntelen liberaalia ennakkoluuloisesti, vaikka arjessa arvoni ja käytökseni tuskin hänestä poikkeavat. Koska olen maallikko, kuulen helposti papillista vähättelyä silloinkin kun sitä ei ole olemassakaan. Kunpa voisinkin olla liberaalille liberaali ja konservatiiville konservatiivi. Se ei vain näytä olevan hyväksyttyä...” 

Huhtikuu 2011. ”Niin monta kertaa olen todennut, että tämä blogimaailma on todella sosiaalisten erakkojen kohtauspaikka. Erakkous ei aina näy päälle, mutta täällä me erakot ymmärrämme toisiamme sanoittakin. Se vain on niin. Niin usein palaan Helene Schjerfbeckiin, joka oli jossain sanonut, että hän ei halunnut iltaisin tavata ihmisiä, koska ihmisten tapaaminen sai hänessä niin voimakkaan tunnereaktion, että hän ei sitä jaksanut.” 

Toukokuu 2011. ”Kun tulet vanhaksi, sinun muistisi vyöttää toinen ja tulet sidotuksi kynääsi, jos haluat tietää, mitä kuuntelit...”

Kesäkuu 2011. ”Joskus aito sammakko on parempi kuin väärennetty prinssi. Oikeesti” 

Heinäkuu 2011. "Älä näytä laiskalta" on yksi parhaista äitien ohjeista lapsille :) Minun ohjeeni maailmalle lähteville lapsille oli: "Eläkää ihmisiksi ja syökää aina ilmaista ruokaa, jos saatte..."

Elokuu 2011. ”Elän siinä illuusiossa, että täällä on ihan oikeita ihmisiä. Mitä enemmän siirryn sosiaalisen erakkouden puolelle, sitä helpompi on kuvitella täällä kohtaavansa muitakin samanlaisia, aitoja erakkoja. Jos joku täällä esittää parempaa/huonompaa kuin hän todellisuudessa on, samaa peliä hän voi pitää kasvokkainkin. Bluffi pysyy bluffina myös IRL, aitous aitoutena peitettynäkin...”

Syyskuu 2011. ”Meissä kaikissa on elämämme kaikki kuvakulmat ja kaikki lukemamme kirjat, ja joka katseella ja joka sanalla olemme itse muuttuneet kuin hiekkaranta, jossa aina jokin pieni hiekansiru on vaihtanut paikkaansa ohimenneen laivan loppuaalloissa, huomaamattomasti ja varmasti”

Minussa on se kaikki.
Koivistonluodon%20opettajainhuonepieni-n
Pori . Koivistonluodon kansakoulu. Opettajainhuone ja minä, silloin joskus. Sekin minussa on.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

+930 The Bangkok Tulva 141011

+930 The Bangkok Tulva

Blogin kootut tulvatunnelmat
Kertauksen vuoksi
Vielä kerran
 
Thaimaassa tulvii. Tunnelmia vuosilta 1980-1982:

TULVA
Kadulla ui kala vastaan.
Naapuri otti ja söi.
Hyvältä maistui, kuulemma.
 
TULVASTA LISÄÄ
Kahlasin kirkkoon.
Naapurin varvastossu ui vastaan.
 
TULVASTA VIELÄ
Joskus tulvakin huvittaa.
Tänään ei ollut se päivä.
 
AUTOLLA TULVASSA
On kuin Vääksyn kanava, sanoi ystävä.
Aallot vain loiskuivat rantoihin,
kun kantosiipiautollamme
kadulle uskalsimme.
Laineet sulosti liplattivat.
 
RUUHKALIIKENTEESTÄ
Paljas varvas kaasupolkimella
napsuttaa hermostuneesti.
On meillä
paljasjalkapappejakin
saati sitten
paljasjalkakaasuvarvpaita
 
AUTOSSA RUUHKA-AIKAAN
Otatko kutimen vai
haluatko virkata.
Pannaan pystyyn myyjäiset
ja myydään
Thaimaan työalan
koottuja kudonnaisia
Olisi ainakin mitä myydä.
 
RUUHKABUSSISSA
Ruuhkabussissa ihastuu ikkunapaikasta
On tilaa nukkua pää ikkunaa vasten
Ja aikaa sulkea silmät
Ja antaa ajatusten arvella
Missä milloinkin ollaan
Jalatkin voi oikaista hieman
Ja tuntea jalkapohjan alla
Tasaista moottorin hyrinää
On aika torkahtaa
 
Ja toinen todistaja.  Kerstin Haldin: Reslust, Församlingsförbundets Förlags Ab, 1981:

”Nu måste vi ge upp, säjer Jaakko
Vi har kört bil på översvämmande gator
i nära en timme och kommit bara
sju kilometer framåt
Det är lika läng väg kvar till
Bangkap
stadsdelen där missionen ska öppna
ett nytt arbetscenter
 
Vi svänger vid ett universitet
studenter står och väntar på bussen
med vatten upp till knäna
universitetet ser ut att vara byggt
mitt i en sjö
varje sensommar och höst är det så här
 
Det värsta är de öppna kloakerna, säjer Maija
det syns ju inte att locken är borta
och barn faller i och drunknar
 20 har redan dött på det sättet i år.”
 
Kotoisia tulvakuvia 1980-luvulta kahden kodin pihalta ja auton ikkunasta (jalka kaasupolkimella koko ajan, koska pakoputki oli veden alla...)
Plus%20930A%20TulvaSoi5.jpg
Plus%20930B%20TulvaPrasart.jpg
Plus%20930C%20Tulvakatu.jpg

maanantai 12. kesäkuuta 2017

+929 Onkokaikki tämä vielä voimassa? 121011

+929 Onko kaikki tämä vielä voimassa?

Vieläkö tämä pätee?

Ei ole helppo uskoa sitä, että tulevat polvet ymmärtäväisivät meitä paremmin kuin me itse. Se tuntuu hieman omituiselta, mutta näinhän mekin ajattelemme menneistä polvista. Vasta jälkeenpäin meillä on ollut käytettävissä ”kaikki” asioihin liittyvä tieto ja siitä tehdyt yhteenvedot ja analyysit. Tieto on löytynyt dokumenteista ja nehän ovat olleet aina tietysti oikeassa, etenkin jos ne ovat viitanneet johonkin toiseen kirjalliseen tietolähteeseen. Tämä olisi vitsi, jos se ei olisi totta. Näin nykyisin ajatellaan. Ja uskotaan. Taidettiin ennenkin uskoa.

Kerroin muistojani Aleksis Kivestä. Liitin häilyvät muistoni netin kautta löytyneisiin faktoihin. Löysin vuosilukuja ja nimiä, jopa videoita, jotka vahvistivat sen, mitä olin kokenut. Pienet yksityiskohdat saivat vahvistuksen. Esko Salmisen hyppy verhojen eteen Jukolan Jussina.  Rauli Tuomen kalvaat kasvot vanhan koulun lakanalla. Veljesten turkkalainen räkä – onneksi vain televisioruudulla.  Kihlauksen Aapelin epätoivoinen tanssi Kino-Palatsin valkokankaalla. Charlotta Aleksinsa kanssa Turun kaupunginteatterin lavalla. Halosen elokuvan Aleksis hiihtämässä rinnettä alas vanhanaikaisilla välineillään helsinkiläisessä elokuvateatterissa.

Kävimme Helsingissä harjoittelijan kanssa läpi laatikoita, joissa oli Lähetysseuran vanhaa etnomateriaalia Thaimaasta.  Muistin monet tavarat, päiväkodin vanhan koululaukun ja koulukirjat, tunsin kuvien henkilöt ja päiväkodin katolla olevan leikkitilan leikkijunan. Toistuvasti kuulin kysymykset: ”Onko siellä vielä tällaista? Käytetäänkö näitä tavaroita vielä? Entä näitä koulupukuja?” Puolet tavaroista jätettiin syrjään. Aika oli jo kulunut niiden ohi.

Kaikkia asiat eivät muutu ihan nopeasti. Thaimaassa tapasin  Banaanipuun päiväkodin entisiä opettajia ja nykyisiä oppilaita. ( Nykyisin Immanuel Lutheran Church Day Nursery)  

Plus%20929%20Banaanipuun%20p%C3%A4iv%C3%
1986.Thaimaa. Päiväkodin lapset odottamassa koulubussia. (Kuva: Banaanipuun päiväkodin kuvat)

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

+928 AleksisKiven päivänä 101011

+928 Aleksis Kiven päivänä

Kuinka se osasi sen?

En ole antanut Aleksille taikinaa enkä Juliukselle voita. Aleksin tarinoita olen kyllä lukenut, kuullut ja nähnyt.

Aila pyysi minua kertomaan kahdeksan asiaa itsestäni.  Tänään ne liittykööt Kiveen.

Olen nähnyt lapsena  koulussa Ilmari Unhon 1946 ohjaaman Aleksis Kiven elämästä kertovan elokuvan  Minä elän.  Sen huikea pateettinen loppu jäi jo silloin mieleen. Elämä oli siihen aikaan muutenkin pateettista.  Elokuva näköjään näytetään huomenna taas televisiossa. 

Olen nähnyt  pikkutyttönä Porin Kino-Palatsissa   (naapurin isän mokan takia) Erik Blombergin ohjaaman Kihlauksen vuodelta 1955,  kun piti näkyä piirrettyjä… 

Olen nähnyt Turun kaupunginteatterissa Kalle Holmbergin ohjaaman Seitsemän veljestä, ensi-ilta 1972. Elävästi muistan Esko Salmisen ja Juhanin käynnin Turussa. Huikea. Se näkyy Elävässä arkistossakin

Olen nähnyt Turun kaupunginteatterissa Kalle Holmbergin ohjaaman Veijo Meren Aleksis Kivi- näytelmän. vuodelta  1974. Siinä ohjaaja itse näytteli pääosan.

Olen nähnyt vain otteita Jouko Turkan 1989 ohjaamasta elokuvasarjasta Seitsemän veljestä. Se riitti.  Esimerkkinä Lukuopintoja Eeron johdolla

Olen nähnyt  Jari Halosen ohjaaman elokuvan Aleksis Kiven elämä. vuodelta 2003. YouTubessa näkyi aikoinaan kohtaus: Aleksis Kivi vs. August Ahlqvist . Nyt sitä ei enää löydy. Mitähän tuosta sanoisi? 

Olen nähnyt Aleksis Kiven istumassa aina vain Rautatietorilla. Mitähän miettinee?

Katalyytti yhdeksänkymmentäyhdeksän. Aila-opettaja. Taas hän sai minut toimimaan   Se Nappi:
Plus%20928%20Ailan%20nappi.jpg

lauantai 10. kesäkuuta 2017

+927 "Aivot pienenevät iän myötä, mutta sieltä häviää yleensä vain tarpeettomiksi käyneitä hermosoluja" 081011

+927 ”Aivot pienenevät iän myötä, mutta sieltä häviää yleensä vain tarpeettomiksi käyneitä hermosoluja”

Nalle Puh
Pienet aivot
Suuret tunteet
Ja paljon hinajaa
 
”Solut ja yhteydet, joita ei käytetä, karsiutuvat pois. Toisaalta kokonaan uusia hermosoluja syntyy ja solut voivat rakentaa keskenään myös uusia hermoyhteyksiä, kertoo professori Raimo Sulkava Itä-Suomen yliopistosta.” STT

Yhdessä viikossa ehtii jakaa Thaimaan tietoja ja kokemuksia neljässä kaupungissa. Ei paha. Sanomalehdessä suositellaan aivotoiminnan säilyttämistä tavalla tai toisella. Tapansa kullakin.

Turussa pääsin Turun Kristillisellä Opistolla kertomaan omasta tiestäni Suomen Lähetysseuran esikoulutuskurssilaisille. Hienoa porukkaa.

Porissa pääsin Seurakuntakeskuksessa suunnittelemaan Satakunnan Monikulttuuriyhdistyksen kanssa thaimaalaista Loy Krathong - juhlaa. Hienoa porukkaa.

Helsingissä pääsin Kirkkohallituksessa jakamaan kokemuksiani Suomessa asuvista thaimaalaisista eri puolella Suomea asuvien ihmisten kanssa ja Suomen Lähetysseuran päätoimistolla avustamaan opiskelijaharjoittelijaa Thaimaata käsittelevien materiaalilaukkujen kokoamisessa. Hienoa porukkaa.

Tampereella pääsin Tampereen hiippakunnan lähetystoimistossa aloittamaan taas yhtä lähetystyöntekijöiden paluuryhmää. Hienoa porukkaa.

Ja sitten. Monena viikkona ei välttämättä tapahdu paljon mitään… 

Ohjelmoitu ihmissuhteilu näyttää sujuvan paremmin kuin omaehtoinen ystävyyden ylläpito. Se on valitettavaa. Ei suositeltavaa.

Plus%20927%20Thai%20Johannes.jpg
Kansainvälisen Taskutestamenttiliiton vuonna 1981 julkaisema thaikielinen Johanneksen evankeliumi

perjantai 9. kesäkuuta 2017

+926 Eilen hyrisi Hynninen 290911

+926 Eilen hyrisi Hynninen

Kirkko pauhui
Sydän märkäni
 
Jorma Hynninen, Kalevi Kiviniemi, Pro Canto-kuoro ja Keski-Porin kirkko. Jo ensimmäisen, kirkon ranskalais-romanttisilla uruilla soitetun Charles-Marie Widorin Toccatan  jälkeen  kuiskasin vierelleni HUHHUH. Konsertin aikana muistin aina välillä hengittääkin.

Muistan Jorma Hynnisen vierailun ja hänen  vaatimattoman nöyrän esityksensä pienen vaatimattoman thaimaalaisen opiskelijajumalanpalveluksen yhteydessä Bangkokissa. Hynninen lauloi nyt ylimääräisenä juuri saman laulun:  ”Oi muistatko vielä sen virren.” Sydän märkäni. Taas.

Tuntuu, että on saanut itselleen oman pienen osan niin monesta ihmisestä elämän varrella. Lyhyitä kohtaamisia monenlaisissa tilanteissa.  Itselle unohtumattomia. Ajatella. Olen syönyt  thaimaalaisten opiskelijoiden kanssa pienessä vaatimattomassa koulutuskeskuksen ruokalassa opiskelijaruokaa samassa pienessä pöydässä kuin Jorma Hynninen ja hänen vaimonsa.

Hynninen on esittänyt Aleksi Kiven Sydämeni laulu niin Jean Sibeliuksen kuin Einojuhani Rautavaarankin sävelmillä. Tuntuu, että noilla sanoilla on Hynniselle aivan erityinen merkitys. Varmaan onkin.

 Plus%20926%20Lite%20kuoro.jpg
Thaimaa. Luterilaisen koulutuskeskuksen opiskelijoiden lauluesitys 1990-luvulla.

torstai 8. kesäkuuta 2017

+925 Mitä teimme syyskuussa 2011? 260911

+925 Mitä teimme syyskuussa 2011?

Poissaolon puolustelua

1. Olimme sienessä. Olimme toisenkin kerran sienessä. Ja kolmannen. Ja neljännen. Ja…
2. Perkasimme, keitimme, paistoimme, pakastimme, suolasimme ja kuivasimme sieniä. Ja sama uudestaan, monta kertaa.
3. Piilotimme sieniä kaikkiin ruokiin, viimeksi pyttipannuun. Edellisenä päivänä orakkaat piiloutuivat kalakeiton jämistä ja kesäkurpitsasta tehtyyn sosekeittoon. Sitä edellisenä päivänä paistettiin sieni-jauhelihapullia. Ja…
4. Kävimme risteilyllä Ruotsissa.  Eckerö - Grisslehamn edestakainen matka maksoi meiltä  3,50 euroa/henkilö. Automme odotti satamassa tuon muutaman tunnin ulkomaanmatkamme ajan.
5. Kävimme tapaamassa tuttuja parinsadan kilometrin päässä. Satakunnan lisäksi poikkesimme matkalla myös Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.
6. Keskustelin netissä ansiokkaasti ja vähemmän ansiokkaasti orjuudesta ja sukupuolihierarkiasta, kukkahattutädeistä ja tiukkapipoista, teologian popularisoinnista ja lähetysstrategiasta, uskovaisten kökköpsykologiasta ja konservatiivisesta huuhaasta.
7. Olin mukana erilaisissa monikulttuurisissa tilanteissa.  Vieläkin opin uutta.
8. Järjestelin taas kerran lähetystyöntekijöiden paluuryhmän palavereja.  Koen ne hyvin tärkeiksi.
9. Juttelin Porin päivänä Porin torilla soittaneen Porkka Playboys- yhtyeen poikien kanssa ja kerroin, että olin linkittänyt heidän  esityksensä tähän mummoblogiini. +905, Siedätyshoitoa ihmissuhteissa.
10. Sain pitää lapsenlapsia vanhempineen täällä yhden viikonlopun ajan.  Ja ei kun taas mentiin sieneen…

On niitä syksyjä ennenkin ollut:
Plus%20925%20Lehtiriemua.jpg

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

+924 Säkillinen suolaa - monta säkillistä riisiä 220911


+924 Säkillinen suolaa - monta säkillistä riisiä

Ystävyyttä
Yhteisiä säkkejä
 
Ystäviemme ja lähetyskurssitovereidemme Riitta-Leena ja Markku Voutilaisen kuva oli Kotimaa-lehden keskiaukeamalla.  Heistä, Nepalista ja Suomen Lähetysseuran Tasauspäivästä kertova juttu oli lehden pääjuttu. Sen otsikko on ”Uskomme pieniin muutoksiin”.
Vanhan sanonnan mukaan ystävyyteen tarvitaan säkillinen suolaa yhdessä nautittuna. Voutilaiset ovat sen varmaan nauttineet nepalilaisten kanssa  ja sen lisäksi syöneet  monta säkillistä riisiä oltuaan Nepalissa lähetys- ja kehitysyhteistyössä vuosina 1979-2011. Kotimaa-lehden juttu päättyy näin:
”- Paljon sellaista, mitä olisi pitänyt tehdä, on jäänyt tekemättä. Joku on sanonut, että rakkauden tekoja ovat ne, jotka tehdään sen jälkeen, kun tehtäväksi kuuluneet velvollisuudet on täytetty. Kukahan pystyy siihen? Markku pohtii.”
Katalyytti yhdeksänkymmentäkahdeksan. Tasaus.  Tasaus-keräys 2011 kohdistui Nepalin dalit-väestön auttamiseen.. Asema-aukiolle nousi silloin Tasaus-teltta, josta löytyi nepalilainen kivityömaa, sekä mahdollisuus riksa-ajeluun .
Plus%20924%20Voutilaiset.jpg
1978.Joulukuu. Lähetyskurssimme joulujuhla ja tämänpäiväiset keskiaukemaihmiset silloin ennen.

tiistai 6. kesäkuuta 2017

+923 Kuka valikoi tietoni ja uutiseni? 200911


+923 Kuka valikoi tietoni ja uutiseni?

Taas kerran pyörittelen mielessäni samoja asioita, vakioaiheitani. Näin kirjoitin siellä toisessa metsässä tänään.

"Wiki wiki wiki
Google google google
 
Olenko antamassa tietovallan elämässäni niille, jotka valikoivat sen, mitä verkkooni laitetaan? Ovatko sukelluspukuiset ihmiset veden alla valmiina kalojen kanssa, kun vieheeni heitän?   Missä rajoissa minulla oikeasti on valinnanvapaus? Kuka arvottaa maailmani?
En kaipaa vanhaan. Tajuan, että tällä hetkellä ihmisillä on yhä suurempi mahdollisuus saada monenlaista tietoa maailmasta. Silti häkellyn siitä, mistä kaikesta tietoa ei olekaan saatavilla. Tiedän, että Wikipediaa suojelee se, että sillä on laaja taustajoukko. Tiedän, että hakukoneet pystyvät tuomaan esiin paljon sellaista, jonka luokse en muuten eksyisi. Silti.
Tietotulvan keskellä myös epäolennaisuudet kasvavat. Taustatietoa ei tarvita. Totuus ei ole enää siellä jossain vaan juuri siinä sirpaleessa, jonka näen ja josta johtopäätökseni vedän.
Mitä suomalainen todella tietää niistä asioista, josta mielipiteensä ilmaisee? Sitä olen aina välillä miettinyt myös täällä Kotimaa24:ssä.”

Tieto on valtaa, vai onko?
Plus%20923%20Matti%20ja%20Sofia%20Lankin
Isoisäni  Matti Lankinen (1865-1927) vaimonsa Sofian kanssa  median vaikutuksen alaisena. Kuva Jalmari Lankinen

maanantai 5. kesäkuuta 2017

+922 Pursuavatko sienet korvistasi? 190911

+922 Pursuavatko sienet korvistasi?

Vasemmassa vahvero
Oikeassa orakas
 
En tiennyt, että sienitauteja voi kasvaa ihmisen mielessäkin. Siellä asuu selvästi sienirihmastoja, joista putkahtaa esiin uudenlaisia itiöemiä, mm sienikoreja, sieniveitsiä ja saappaita, jotka taas vetävät puoleensa uudenlaisia itiöitä, mm rouskuja, vahveroita, orakkaita, vahakkaita ja tatteja. Hetken kuluttua nuo uudenlaiset itiöt jakautuvat useaan osaan ja levittäytyvät eri puolille, mm roskikseen, kattiloihin, kuivuriin, paistinpannuihin, pakastepusseihin, vatsoihin ja lasipurkkeihin. Jotkut niistä matkustavat eri kaupunkeihinkin.

Olipa huono vertaus. Kaikkea sitä miettiikin, sienestäessään. Ei kai me enää.  Ei tänä vuonna. Tai mistä sen tietää.

Mietin, mitä tauteja meidän sisimmässämme kasvoi Thaimaassa. Tuskin mitään niin aktiivista kuin sienestäminen. Yksi taisi olla thairuuan syöminen. Sen kokenut sen taudin tietää.

Katalyytti yhdeksänkymmentäseitsemän. Mehtäsielu. Olen kulkenut Mehtiksen kanssa monenlaisilla blogimetsän poluilla, synkässä korvessakin, kirkkaassa auringossakin. Olen oppinut elämän herkkää haurautta, kysynyt yhdessä ilman suoria vastauksia, aavistellen, arastellen…

Plus%20922%20Juhlaruokailu.jpg
Bangkok. Hyvässä seurassa hyvän ruuan äärellä hyväntahtoisina kiintiöhölmöinä. Luterilaisen lähetyksen työntekijöiden joulujuhlat. Thaimaalaiset osaavat juhlia.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

+921 Onnenamulettejaja ennustajia 070911


+921 Onnenamuletteja ja ennustajia

Onnenonkijoita?

Kirjoitin lyhyen jutun Kotimaa24 – blogiini:

”Löysin mielenkiintoisen yksityiskohdan tuosta uusimmasta uskontotutkimuksesta:
"Nuoret olivat omaksuneet vaihtoehtoisia uskomuksia vanhempia yleisemmin. Joka neljäs (24 %) alle 25-vuotias esimerkiksi uskoi onnenamulettien tuovan hyvää onnea (65–74-vuotiaista 13 %). Ennustajiin uskoi neljännes (24 %) alle 25-vuotiaista ja runsas kymmenesosa 65–74-vuotiaista. Perinteinen uskonnollisuuden väheneminen ei siis välttämättä johda uskonnottomuuteen, vaan vaihtoehtoisten uskomusten lisääntymiseen."
(Lähde: Suomalaiset vieroksuvat voimakasta uskontoa, sakasti.evl.fi -sivuilta)”

 Plus%20921%20Moderni%20ennustaja.jpg
Moderni ennustaja. Kuva Pekka Y. Hiltunen.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

+920 Elefanteista, mustikoista ja sienistä 030911

+920 Elefanteista, mustikoista ja sienistä

Aina ei tarvita aaseja.
Elefanteistakin voi rakentaa siltoja.
 
Tyhmistä vitseistä on monta eri tyhmää versiota. Thaimaan kokemuksiemme jälkeen elefanttivitsit maistuvat edelleenkin yhtä hauskoilta, toistettuinakin. Kun itse on ajanut yhdeksän hengen Toyota Liteacea, johon sujuvasti mahtuu 17 henkeä, ei näe mitään ongelmaa siinä, että Pikkuvolkkariinkin voi mahtua viisi elefanttia, kaksi eteen ja kolme taakse.  Kun muurahaisten vierailun vaatekaapissa tietää reikäisten puseroiden määrästä, niin ei ole erikoista se, että elefantin vierailusta jääkaapissa jää voihin jälkiä…

Pojanpojan päiväkoti oli nimeltään Mustikka. Räkätimme yhdessä sitä, että kun mummo meni mustikkaan, hän ei joko mahtunut siihen tai ei päässyt siitä pois. Pojanpoika kyllä pääsi kotiin Mustikastaan.  Kaikki riippuu siis vain näkökulmasta.

Emme ole olleet mustikassa. Sienessä kylläkin. Sienestä pois pääsy vaatii energiaa. Sienikoukusta ei ole helppo irrottautua Uutuutena löytyy kultarousku. Tunnetteko sen? Hyvä kuin mikä.

Sienet ja elefantit mahtuvat tulitikkulaatikkoihinkin:
Plus%20920%20Tikkurasioita.jpg

perjantai 2. kesäkuuta 2017

+919 Lainen Läinen 010911

+919 Lainen Läinen

Moninainen
Monenlainen
 
Olin kolmen päivän ajan monenlainen moninaisten ihmisten joukossa. Olin myös nyt tietoisesti eläkeläinen. Kauan olinkin sitä asiaa sisäisesti kiertänyt. Vähän se vieläkin sisikuntaa jumpsautti. Eläkeläisenä eläkeläisten joukossa. Hups.

Olen elämässäni ollut muutenkin monenlainen. Joskus olen alistunut toisten luokitteluihin, usein kyllä itsekin itseäni nimitellyt. Löysin hykerryttävän määritelmän Isosta Suomen Kieliopista. Tässä:

”lAinen-substantiivien muoto ja koostumus
Johtimella ‑lAinen muodostetaan ihmistarkoitteisia substantiiveja lähinnä substantiivikannoista. Tyyppi on produktiivinen erisnimistä: etenkin paikan- ja sukunimistä, mutta selvästi vähemmässä määrin etunimistä. Johdostyypissä on viitisensataa sanakirjalekseemiä. Osalla on myös adjektiivikäyttöä.” (Iso  suomen kielioppi. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.)

Katalyytti yhdeksänkymmentäviisi. Suomen Lähetysseuran seniorit

Terveisiä Suomen Lähetysseuran seniorien kokoontumisesta Orivedeltä Päiväkummun kurssikeskuksesta. Voi sitä viisaiden ja kokeneiden ja skarppien ihmisten kokoelmaa. Kymmenkunta osallistujaa oli syntynyt jo 1920-luvulla. Voi sitä tiedon määrää. Ja puheen… Siellä löytyi monia viisaita kommentteja suomalaiseen monikulttuurisuuskeskusteluun. Voi sitä maailmankuvan avaruutta ja elämän rikkauden ylistystä. Voi sitä ihanaa värisokeutta. Ja oikeaa nöyryyttä.

Plus%20919%20L%C3%A4hetyskurssi%20alkaa.
1978. Elokuu.  Päiväkummun kurssikeskuksen sali. Lähetyskurssin 1978  alku. Lähetysjuniorina samassa salissa kuin eilen seniorina.

torstai 1. kesäkuuta 2017

+918 Kissakin jo lähti. Niin maar lähti. 260811

+918 Kissakin jo lähti. Niin maar lähti.

Varistellen

Se alkoi tänään. Syksy. Päivä alkaa paeta yötä ja lehti varista puusta. Jäljellä on vain kahden vanhan variksen vaakkunaa vanhassa paikassa, mutta uudessa tilanteessa. Vanhoihin kangaspuihin on luotu taas kerran uusi loimi ja yhdessä etsitään nyt uusia kuteita tämänkertaiseen kankaaseen.

Kesäkissa Rontti oppi siihen, että hemmottelijoiden joukko vaihteli säännöllisen epäsäännöllisesti. Rapsuttelua ja kainaloita riitti kiitettävästi. Hyvin se kuitenkin ryömi kantolaukkuunsa ja lähti. Heihei ja maumau. Se oli taas siinä.

Almanakassa alkaa olla merkintöjä. On yhdeksänkymmentäneljävuotissyntymäpäivä. Päivän sankari poikkesi Bangkokissa yli kaksikymmentä vuotta sitten. Ostin hänelle orkidean.

 Plus%20918%20Ruusutarha%20ja%20tyt%C3%B6
Thaimaa. Sisarukset ja orkideat yli kaksikymmentä vuotta sitten.