maanantai 31. elokuuta 2015

+282 Käveleekö vatsasi? 081208


+282 Käveleekö vatsasi?

Käveleekö vatsasi?
Puuteroi nenääsi
Se helpottaa

Tiedätkö, miten jäähdytetään joulukinkku oikeaoppisesti? Entä onko siivouskomerossasi vesipiste ja tuuletus? Mitä teet kuluneille ja naarmuuntuneille muoviastioillesi? Entä voitko maistella ruokaa puhtailla sormillasi?

Hygieniapassin suorittanut hallitsee nämä asiat ja paljon muuta tarpeellista. Tänään minäkin tutustuin noihin asioihin.

Täytyy myöntää, että tänään oikean thaikielisen elintarvikesanaston löytämiseksi piti todella tehdä työtä ja yrittää löytää apu erilaisista sanakirjoista. Koska kysymyksiin piti vastata vain Oikein tai Väärin, oikeiden lauserakenteiden oikea käyttö olisi ollut myös välttämätöntä. Tehtävä ei tällä kertaa ollut vain haastava vaan myös todella vaikea.

1980. Thaimaa. Kalamyymälä valtatien varrella.
Plus%20282%20myyt%C3%A4v%C3%A4t%20kalat.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

+281 Homo ludens - leikkivä ihminen 071208


+281 Homo ludens - leikkivä ihminen

Leikki on
Lasten työtä
Käy se työstä
Aikuisellekin

En muista, milloin viimeksi leikin seuraleikkejä. Siitä on varmaan jo muutama vuosi aikaa. Itse asiassa ne leikit ovat mukavia. Opiskeluajalta muistan vielä muutamia ”hoksausleikkejä”, joita leikittiin piirissä vuoron perään sanoen vaikka, että

”Piirrän, piirrän kuun, silmä, silmä, nenä, suu.”

Tässä leikissä oli kaksi versiota. Molemmissa piirrettiin kuun kuva, pyöreä ympyrä, silmät ja suu. Toisessa tavassa piti huomata, että piirtäminen tehtiin aina vasemmalla kädellä. Toisessa tavassa piti piirtää kuulle hymyilevä suu ja lopettaa puhe samalla leveään hymyyn.

”Nyt minä avaan puhelaatikon ja nyt minä laitan sen kiinni.”

Tässä leikissä käteen otettiin tulitikkulaatikko ja sitä avattiin ja suljettiin sanojen tahdissa. Nyt piti huomata, että ”puhelaatikon” auettua piti jättää suu auki ja ”puhelaatikon” suljettua piti samalla sulkea suu.

Puhelaatikko voi olla näinkin hauska:.
Plus%20281%20Tulitikkulaatikko%20norsu%2

lauantai 29. elokuuta 2015

+280 Itsenäinen ja omaperäinen 061208


+280 Itsenäinen ja omaperäinen

Itsenäinen
Omaperäinen
Itsepäinen?

Tekisi mieli kirjoittaa jotain itsenäisyyspäivästä. Se tuntuu kuitenkin tänään vaikealta. Tuntuu, että pää pursuaa erillisiä asioita, joista en löydä mitään yhtenäistä juonta. Olkoon siis niin.'

Yritin etsiä isoveljeni kirjettä Tuntemattoman Sotilaan kuvauksista. En löytänyt. Isoveli oli 19-vuotiaana opiskelijana muiden Viipurilaisen Osakunnan poikien kanssa elokuvan avustajana kesäkuvauksissa. Muistan, että tuossa kirjeessä hän kertoi hauskoja juttuja kuvauspaikoilta. Nyt tuo elokuva kuuluu joka vuosi television itsenäisyyspäivään.

Yritin etsiä vihkoa, johon kirjoittelin 1997 puhettani Kuopuksen koulun itsenäisyysjuhlaa varten.  En löytänyt.  Se oli Suomen itsenäisyyden 80- vuotisjuhla ja sen teemana oli: "Ole rohkeasti suomalainen." Se halusin sanoa noille kaukana kotimaastaan koulua käyville lapsille ja nuorille.

Yhden asian löysin. Lauri Viita sanoi viisaasti: "Ennen kuin sanot ketään omaperäiseksi, käy hänen kanssaan siellä, mistä hän on kotoisin." Hyvää itsenäisyyspäivää meille kaikille epäomaperäisille!

1997. Thaimaa.  Thaisuko. Tällaiselle porukalla sain pitää itsenäisyyden 80-vuotisjuhlien puheen:
Plus%20280%20thaisuko97%20pieni.jpg

perjantai 28. elokuuta 2015

+279 The Man I Love 051208

+279 The Man I Love

Gershwin
Säveliin sidotut tunteet
Irti päästettäväksi
 
Kun isoveljeni lähti opiskelemaan, häneltä jäi kotiin nuotteja, helppoja aloittelijan sovituksia jazz-musiikin helmistä. Niitä sitten joskus pienenä  tapailin. Sen pidemmälle en ole jazzia paljon ymmärtänytkään. Joskus olen kyllä myöhemminkin päässyt oikeaan tunnelmaan. Gershwiniin liittyvistä muistojäljistä olen kertonut  jo aikaisemmin.

Tänään kuuntelin erään klassikon. Se sopii tämän päivän teemaan. The man I love.

"He'll look at me and smile-
I'll understand;
And in a little while
He'll take my hand;
And though it seems absurd,
I know we both won't say a word."
 
Kolmekymmentäyhdeksän vuotta. It seems absurd.

Suurkirkon portailla kulki kyljessä...
Plus%20279%20Suurkirkon%20portailla%20ky

torstai 27. elokuuta 2015

+278 Thai way ja My Way 041208


+278 Thai way ja My Way

"I did it my way"
They do it Thai way

Olen seurannut viime viikkoina Thaimaan tapahtumia ja yrittänyt ymmärtää, mitä siellä oikein nyt tapahtuu. Tutut kasvot ja tutut nimet toistuvat uutisissa. Ne eivät ole paljonkaan vaihtuneet sinä aikana, kun olemme olleet sieltä poissa. Ymmärrän jotain thaimaalaisesta käyttäytymisestä ja tunnen taustojakin jonkin verran. Aina en kuitenkaan ymmärrä, mihin milloinkin pyritään. Jälkeenpäin joskus tajuaa, kuka kulloinkin veti naruista ja mihin suuntaan.

Aina välillä mietin omaakin tietäni. Frank Sinatra ja My way. Pidän tuosta laulusta suuresti. Se antaa luvan arvostaa itseään, omaa tietään ja omia valintojaan. Se näyttää, että elämänsä kaikkia vaiheita voi katsoa taaksepäin pystyssä päin. Yhdessä asiassa olen kuitenkin eri mieltä lauluntekijän kanssa. Jos joku ei koskaan kadu tekemisiään, hän ei todennäköisesti ole täysin ymmärtänyt elämää . Minusta on välttämätöntä tunnustaa, että monilla ratkaisuillamme olemme myös vaikeuttaneet toisten ihmisten elämää, välillä tahtomattamme, mutta usein tieten tahtoen.  Toiset kirjoittavat elämämme todellisen CV.n.. Sitä emme itse  voi kaunistella.

1980 Thaimaa. Leiriauto. Thai way tarkoittaa välillä myös kukkaiskieltä, joskus ihan kirjaimellisestikin.
Plus%20278%20Th%201980%20leiriautopieni.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

+277 Enkeli matkustaa 031208


+277 Enkeli matkustaa

Tavalliset ihmiset
Tavaton työ

Sain Lastulta Leijonaiselta matkaan lähteneen enkelin. Kiitos.

2114782.jpg

Lähetän enkelin jatkamaan matkaansa sähköpostin avulla Angolaan, Nepaliin ja Tansaniaan. "He's got the whole world in His hands."

tiistai 25. elokuuta 2015

+276 Heureka! 021208


+276 Heureka!

Sotkimme kaikki ympyräsi
Arkhimedes
Silti niitä vielä löytyi
Heureka!

Olin pyhänä Heurekassa. Esikoinen innovoi siellä työn puolesta. Minun päivääni riemastutti Pojanpoika, 4 v.

Ajattelin etukäteen, että koettaisin laskea, kuinka moneen nappulaan pieni poika ehtii päivän aikana koskea, mutta laskuni menivät sekaisin heti alussa. Heurekassa vain oli niin kivaa. Koettavaa jäi muillekin kerroille, kun nyt vielä jalat eivät kaikkiin kaasupolkimiin ihan ylettäneet eikä ralliauto lähtenyt liikkeelle polkimienkaan avulla. Pallomerestä oli mukava pelastautua ja kiivetä pelastuslauttaan. Isoja  saippuakuplalevyjä oli mukava poksauttaa. Nousevia ilmakuplia oli mukava synnyttää. Rottien koripalloa oli mukava katsella. Yhdessä kädestä toinen toistamme pitäen juoksimme ottamaan vastaan taivaalta tippuvia banaaneja ja ötököitä isolla seinänkokoisella ruudulla.

Kotiin lähtiessä poika kysyi, että miksi ihmeessä jo mentiin. Oli kuulemma luvattu tulla leikkimään… Mitäs me, viisi tuntia vain oltiin… Toinen meistä oli muuten väsynyt. Se ei ollut poika.
 
Lepis on varsinainen innovaattori. Hänen kanssaan oli mukava selvitä marraskuusta. Sain häneltä jopa prenikan siitä hyvästä. Hykerrytti. We made it!

2111979.jpg

maanantai 24. elokuuta 2015

+275 AIDSilla on ihmisen kasvot 021208


+275 AIDSilla on ihmisen kasvot

"Piirrän,  piirrän kuun
Silmä, silmä, nenä, suu"

Maailman AIDS- päivä. Kolmekymmentäkolme miljoonaa HIV- kohtaloa.  Kaikilla heillä on ihmisen kasvot ja ihmisen sydän.

Olen maininnut AIDSin jo useissa blogini kirjoituksissa: AIDS, Terveyttä kaikille, Niin kuin itseäsi.  

"Tarttuuko AIDS, jos kahlaan tulvavedessä. jossa on käytettyjä kondomeja?"
"Pitääkö minun heittää pois sukat, joilla kävelin AIDS-keskuksessa?"
"Entä jos vaikka kirkon portailla kaatuu joku lapsi ja minun täytyy laittaa hänelle laastari. Mistä tiedän, onko hänellä AIDS?"

Kirkon työntekijöiden AIDS- seminaarissa kuunneltiin kaikkien kysymykset. Kysyjilläkin oli kasvot. On lupa kysyä tyhmiäkin kysymyksiä. Vasta kysyvä löytää vastauksen.

1988. Bangkok. Tulva-aikaan kahlataan tulvavedessä.
Plus%20274%20Suan%20phlu%20tulva%20pieni

sunnuntai 23. elokuuta 2015

+274 Ei hyvä ei huono 201108


+274 Ei hyvä ei huono

Ei hyvä
Ei huono
Eikö mitään?
 
Tänään Suomen Lähetysseuran esikoulutus viettää 20-vuotisjuhlaansa. Tuo viiden viikonlopun pituinen kurssi on kiinnostanut vuosien varrella monia nuoria aikuisia. Se on antanut kurssilaisille mahdollisuuden tutustua aina oman aikansa lähetystyöhön ja pohtia omaa paikkaansa palvella maailmassa.

Juttelin 90-luvun alussa erään esikoulutusryhmän kanssa. Monet olivat siihen aikaan kohdanneet skientologeja, jotka kutsuivat opiskelijoita kursseilleen kehittymään ihmisinä. Lausuin ihmetykseni siitä, kuinka valmiita jotkut olivat sitoutumaan varsin tiukkaankin systeemiin kehittääkseen itseään. Itse toivoin pikemminkin pääseväni irti liian tiukoista rajoista. Yksi kurssilainen selitti minulle asian: ”Kukaan ei nykyään halua olla keskinkertainen.” 

Olen tuon kurssin jälkeen aina välillä miettinyt keskinkertaisuutta. Keskinkertainen ei ole hyvä eikä huono. Eikö hän siis ole mitään? Onko hän vain massaa? Kieltäydyn uskomasta sitä. Jos joku näkee ihmiset vain massana, hänen on paras mennä lähemmäksi heitä. Sieltä näkee paremmin.

2007. Turku. Viimeisin esikoulutuskurssini.
Plus%20279%202007%20Eskari.jpg

lauantai 22. elokuuta 2015

+273 Katettuja pöytiä ja koristeltuja kuusia 281108


+273 Katettuja pöytiä ja koristeltuja kuusia

Katettuja pöytiä
Koristeltuja kuusia
Nähtyä vaivaa
 
Tänä iltana myös minä aion kattaa pöydän Pihlavan seurakuntatalon saliin. Siellä on viikonlopun aikana perinteinen pöytä- ja kuusinäyttely lähetystyön hyväksi.  Erilaiset yhteisöt, koulut ja kerhot koristelevat joulukuusia ja esittelevät kauniita katettuja pöytiä. Niistä äänestetään parhaimmat voittajiksi.

On aina välillä hyvä tiedostaa, kuinka paljon pyytetöntä auttamista maailmassa sentään onkaan. Omastaan voi jakaa myös kaukaiselle lähimmäiselle. Läheisen lähimmäisen auttaminen saisi olla arkipäivää. Elämä saa mielekkyyden toisen kohtaamisesta. Samalla itse pysyy virkeämpänä. Ei tarvitse keskittyä vain omiin murheisiinsa.

1994. Bangkok. Don Muang Church. Aito kattaus. Ruokailu jumalanpalveluksen jälkeen.
Plus%20273%20%201994%20DMC%20ruokap%C3%B

perjantai 21. elokuuta 2015

+272 Kirjallinen vai suullinen 271108


+272 Kirjallinen vai suullinen

Akvaario
Kalan koti
Keskustelun keino
 
Olen saanut elämäni aikana olla mukana monenlaisessa koulutuksessa. Uusien tuulien puhaltaessa olen joskus ensin vähän nikotellut, mutta sitten yleensä innostunut. Koulutuksen metodit ovat monipuolistuneet. En ole varma, johtuuko se pelkästään psykologisen tiedon lisääntymisestä vai myös ihmisten ja ympäristön muuttumisesta. Joskus tuntuu, että monen kiinnostus nykyisin kestää vain mainostauon verran. Radio-ohjelmien perusformaatiksi onkin tullut kolmen minuutin pituinen puheosuus musiikkiesitysten lomassa.

Eilen pääsin mukaan varsinaisen kurssivastaavan kanssa tenttitilanteeseen. Kurssi oli valinnut suullisen tenttimuodon. Tenttiin kuului luentojen lisäksi kaksi kirjaa sekä niiden analysointia harjoittelukokemusten valossa. Ensimmäinen kirja tentittiin akvaariomenetelmällä. Arvotut ryhmät keskustelivat vuorollaan arvotuista aiheista, ja aihetta käsiteltiin sitten myös yleiskeskusteluna. Toinen kirja käytiin läpi isommassa ryhmässä niin, että jokainen ensin kertoi oman löytönsä kirjan artikkelikokoelmasta. Keskustelu oli runsasta ja reipasta.  Ryhmä oppi vielä tässäkin tilanteessa toinen toiseltaan. Kerrassaan mahtava tapa toimia.

1985. Thaimaa. Aitoa akvaario-opetusta.
Plus%20272%20Thai%20%20akvaariolapsetpie

torstai 20. elokuuta 2015

+271 Mikä joukossa tiivistyy? 261108


+271 Mikä joukossa tiivistyy?

Olen yksinäinen susi
Ulvon mutta en pure
En ainakaan kovaa

Mitä hyötyä on tiedosta, jos kukaan ei ota opikseen?

Olen alkanut epäillä, että tieto ei länsimaissa olekaan enää valtaa. Tieto sirpaloituu täällä muruiksi, jotka kulkeutuvat milloin millekin lintulaudalle nokittavaksi. On mistä valita. Erillisistä muruista leivotut kakut ovat kaikki erilaisia. Jokainen tuunaa oman kakkunsa ja sanoo, että hänen kakkunsa on maailman paras. Toisaalta, ihmiskunta on saanut maistaa tarpeeksi myös kloonattuja tiedon kakkuja. Joku ulkopuolinen on määrännyt ohjeen, eikä siitä ole saanut poiketa. Kaikesta samaa mieltä oleva yhteiskunta on kammottava.

 Saarnaajan mukaan tiedon lisääminen lisää myös tuskaa. Tuska on harvoin muodissa.

2007. Suomen Lähetysseuran Turku-Tampere tiimin kouluttajaporukka,
Plus%20271%20Lahetysseuralainen-19-9-200

keskiviikko 19. elokuuta 2015

+270 Nakkeja suoraan luukulta 251108


+270 Nakkeja suoraan luukulta

Nakkinostalgiaa
Suoraan luukulta
Suoraan Porista

Juutuin eilisen innoittamana tänäänkin 60-luvulle. Omien muistojen avuksi katsoin lisää Elävää arkistoa. Kotimaa kiersi silloinkin televisiossa ja kertoi maakuntien kuulumisia. Tuntuu, että juopa pääkaupunkiseudun ja sen ulkopuolisten alueiden välillä ei silloin vielä ollut kovinkaan suuri. Opiskeluvuodet Helsingissä eivät muuttaneet murretta eikä ässissä vielä silloin ollut sihinää. Helsinkiläiset ystävät eivät katsoneet muita alaspäin. Suuri osa heistä asui kotona vanhempiensa kanssa opiskeluaikanaan. Me muut elimme jo omaa elämäämme itsenäisemmin.

En todella muistanut enkä olisi arvannutkaan, että Porissa oltiin kehityksen kärjessä neljäkymmentä vuotta sitten. Siellä nimittäin "nakkeja ja lämpimäisiä" voitiin ostaa autosta käsin ennen kuin missään muualla Suomessa. Sen tiedon Elävä Arkisto välittää vuodelta 1968 47 sekunnin klipissään

1967. Porilaisen Teinirenkaan julkaiseman lehden kansi. Sitä lehteä olin itsekin ollut aloittamassa muutamaa vuotta aikaisemmin:
Plus%20270%20Credo%201967%20kansikuva%20

tiistai 18. elokuuta 2015

+269 Alle Leute sagen, es gäbe keinen Teufel 241108

+269 Alle Leute sagen, es gäbe keinen Teufel

"Kaikki kansa huutaa
Ei ole paholaista
Ei ole paholaista"

Elämä ei kulje taaksepäin, mutta taaksepäin voi kyllä eteenpäinkin kulkiessaan kurkistaa. Oikean historiallisen tiedon katsotaan löytyvän vain tavalla tai toisella tallennetusta materiaalista. Sen uskotaan olevan tarkempaa ja rehellisempää kuin muisteleminen ilman muistiinpanoja.

Mietin, kuinka paljon aina jää tallentamatta. Jokainen aikakausi tallentaa helposti vain itselleen tärkeitä asioita. Vallanpitäjät eivät aina suosi vähemmistön tarinoita.

Olin Saksassa kesätöissä 1967 ja tutustuin silloin uusiin ja uudenlaisiin saksalaisiin hengellisiin lauluihin. Selailin vanhoja levyjäni ja soitin äsken erään silloisen suosikkini "Der Teufel". Netissä sen levyn tietoja löytyy enää vain saksalaisalueen antikvariaateista. Laulun suomalainen käännöskin on jo unohdettu.

1966. Viipurin kauppahalli. Kolmekymppinen isoveljeni pääsi tuolloin käymään Viipurissa. Viipurin tori oli hänen muistoissaan todella erilainen. Nykyistä Viipuria hän ei enää nähnyt.
Plus%20269%201966.%20Viipuri%20kauppahal

maanantai 17. elokuuta 2015

+268 Maalatut ikkunaverhot 231108

+268 Maalatut ikkunaverhot

Joku rakentaa
Toinen kaataa
Ahkerina molemmat 
 
Tänään olimme hautajaisissa Honkajoella. Ystävä tuli matkansa päähän. Kuolema tekee kipeää.
Istuin kirkossa ja ajattelin seillä pari vuotta sitten pitämääni koulukirkon saarnaa. Siinä kerroin tuon kirkon tunnelmista.

”Olen käynyt monta kertaa tässä 200 vuotta vanhassa kirkossa. Joka kerran täältä on löytynyt uutta ja ihmeellistä katsottavaa. Ikkunoiden ympärille on maalattu kauniit verhot. Mietin, missä niiden maalaaja on voinut nähdä tuollaisia verhoja. Jokaisessa kodissa ei siihen aikaan tuollaisia ollut.

Suomessa on tarvittu monia kirkon rakentajia. Nykyisin täältä löytyy myös "kirkon kaataja".  Sillä nimellä kutsui itseään eräs bloggaaja. Häntäkin muistelin tuossa kirkossa. "Sammuta sinä, minä sytytän."

Honkajoen seurakunta lahjoitti meille Honkajoen viirin, jossa näkyy kirkon katto:
Plus%20268.%20Honkajoen%20viiri%20%20pie

sunnuntai 16. elokuuta 2015

+267 Kaukoäiti ja internet 221108


+267 Kaukoäiti ja internet

Avaruusaluksia ja siankorvia
I love you three

Nörtit tapaavat netissä, iästä riippumatta. Nettitaitoni hankin aikoinaan suureksi osaksi Esikoisen avulla. Minä olin Thaimaassa ja hän Suomessa. Saahan muna olla viisaampi kuin kana?

Olen säilyttänyt alkuvuosien sähköposteja. 

Nörttiäiti: ”Ihan pakko laittaa pikaviesti. Ihan hassu juttu juuri äsken. Minulla on täällä kesken Civilization- peli, jota aina silloin tällöin pelaan muutaman vuoden eteenpäin. Olen kai joku jenkki muistaakseni. Russia lähetti raketin, hyvän ja komean. Äsken taas pelasin muutaman vuoden ja uhmapäissäni valloitinkin Moskovan ja sitten tuli viesti: ”Russian spaceship returned to the earth”.
Jos olisi joku nettipeli, niin voisin ajatella, että joku oli pahuuttaan laittanut peliin ajankohtaisen osuuden, mutta kyllä näinkin ajoitus oli mahtava. Minä en vielä koskaan ole huomannut näitä maahantömähdyksiä.”

Nörttipoika: ”Olet tainnut pelata hiukan liikaa sitä Civilizationia tai jotain… ”

Nörttiäiti: ”Toinen juttu, joka on tosi, vaikkei ehkä täysin uskottava: Voisitko raahata siankorvia Thaimaahan. Eli Kaisaniemen metroasemalla olevassa eläintarvikekaupassa oli kesällä Lurpan mielestä mahtavan upean makuisia, vissiin grillattuja ja kuivattuja ja silleen siankorvia. Ne olivat aika hintavia, me tuotiin kymmenen, mutta voisit tuoda parikymmentä Lurpan joululahjaksi. Täällä olevat siankorvat menevät kalliilla hinnalla kiinalaispöytiin erityisherkuksi. Jos siis luonto antaa periksi raahata siankorvia ympäri maailmaa.”

Nörttipoika: ”Onneksi en ole ainoa, jolla stressaa…”


civilization.jpg

lauantai 15. elokuuta 2015

+266 Pystypanoraamakuva (EDIT 2015) 211108


+266 Pystypanoraamakuva (EDIT 2015)

Käännä katse
Huomaa
Löydä

Alla oleva kuva ei ole pystypanoraamakuva. Se on Blogistaniassa kiertänyt tunnustus, jonka sain jokin aika sitten Äijältä. Kiitos siitä.
2079666.jpg
Odotin sopivaa tilaisuutta jakaa tunnustusta eteenpåin. Yhtenä kriteerinä  sen jakamisessa olivat  visuaaliset ansiot. Pena  blogissaan Turku Daily Photo oli  löytänyt Turusta Sitä Jotakin.

Juutuin heti uuden blogin toiseen kuvaan, jossa näytettiin portaita. Kuva täytti oman koneen pienen näytön ja sitä ylös alas vierittäessäni tunsin itsekin kiipeäväni noita portaita. Palasin tuohon kuvaan yhä uudestaan. Minun teki mieli kommentoida, mutta blogimaailman newbienä en rohjennut. Kommentteja antaessaan olisi tarvinnut antaa sähköpostiosoitteensa ja pelkäsin, missä se näkyisi... Siihen aikaan mieluummin kommentoinkin sähköpostilla. Myöhemmin rohkeuden kasvaessa kävin sitten tuota kuvaa kommentoimassakin.

Toisen kuvan yhteydessä, vieritellessäni taas kirkon tornin kuvaa ylös alas luin, että kyseessä olivat pystypanoraamakuvat. Tietokoneen ruutu antoi näihin kuviin vielä oman säväyksensä.


(EDIT 2015. Nyt noita  blogeja ei enää löydy netissä.  Penan nykyinen blogi Penalandia   kertoo laivoista.)

perjantai 14. elokuuta 2015

+265 Lapsen oikeuksien päviä 201108

+265 Lapsen oikeuksien päivä


Katse
Lapseen
PÄIN

Oli mukava herätä lastenlasten iloisiin ääniin. "LUNTA!!!" Ensilumi oli vihdoinkin peittänyt maan ja koristanut puut. Riemu oli suuri. Tropiikissa kasvanut Esikoinen vain älähti alistuneesti. Muistutin häntä lapsuuden valokuvista, joissa hänkin touhusi innokkaasti seikkaillen lumen ja jään keskellä. Valokuvat eivät vielä silloin valehdelleet.

Lapsenlapsista Ensimmäinen saapui juuri koulusta. Hän kertoi, että koulussakin oli kerrottu Lapsen oikeuksien päivästä. Kysyin häneltä, mitkä hänen mielestään olivat lapsen tärkeimmät oikeudet. "Se, että saa käydä koulua ja saada tarpeeksi ruokaa eikä tarvitse käydä töissä." Viisas lapsi!

Lapsen oikeuksista huolehtimista pitäisi pitää käskynä eikä vain suosituksena. Voisi olla hyvä itsekin vuosittain lukea Ihmisoikeuksien julistusta ja Lapsen oikeuksien sopimusta, jotta tajuaisi, mihin kaikkeen Suomikin valtiona on sitoutunut.

2003. Pori.Teljän seurakunnan kirkko. Koulussa voi oppia vaikka rummuttamaan thaimaalaisia rumpuja. (Kuva Kalaholman koulu)
Plus%20265.%202003.%20Kalaholman%20koulu

torstai 13. elokuuta 2015

+264 Mukava päivä 191108


+264 Mukava päivä

Ajatteleminen on
Mukavaa
Opettaminen on
Mukavaa

Aina välillä
Elämä on
Mukavaa

Olipa mukava päivä. Opiskelijoiden kanssa mietittiin Ihmisoikeuksien julistuksen uskontopykälää, keskusteltiin heidän kokemuksistaan erilaisten ihmisten kanssa ja puhuttiin käytännön dialogista.

”Monen thaimaalaisen mielestä sairauden syynä eivät ole vain virukset tai bakteerit, vaan karman lain mukanaan tuoma syyllisyys, tähtien asennot, pahojen henkien voima ja kuolleiden henget. Pohditaan, mitä ulkomaalainen voisi ihmetellä, kun hän joutuu Suomessa sairaalaan. Miten itse haluaisimme meitä kohdeltavan vieraassa kulttuurissa? Muistellaan Murphyn lakia, joka sanoo, ettei mikään ole niin helppoa kuin luullaan ja että kaikki vie aikaa enemmän kuin luullaan.”

Tällaisia asioita käsittelin aikoinaan terveydenhoidon opiskelijoiden kanssa. Uskontokasvatusta tehtiin tälläkin tavalla.

Rahaa edesmenneille esivanhemmille. (Kuva Pekka Hiltunen)
Plus%20264%20rahaa%20esivanhemmille%20pi

keskiviikko 12. elokuuta 2015

+263 Ajokortti 181108


+263 Ajokortti

Ajolupa
Oikeus ajaa autoa
Oikea kortti kädessä
Oikeassa maassa

Ajoin ajokortin heti oikeaan ikään tullessani. Mäkilähtöä harjoittelin samassa Raatihuoneenmäessä kuin kaikki muutkin autokoulunsa ajaneet porilaiset. Se on ainoa mäkeä muistuttava kadun pätkä Porin tasaisessa keskustassa. Insinööriajossa en ihan täysin pysähtynyt liian lähellä risteystä pysäköidyn auton vieressä. Selvisin silti ajokokeesta, vaikka katsastusmies sanoikin: "Muistakaa, että kuolema oli lähellä." Siihen aikaan teititeltiin kahdeksantoistavuotiastakin.

Tänään pääsin taas tulkiksi poliisilaitokselle. Maahanmuuttajaopiskelijoille oli järjestetty informaatiotilaisuus poliisin palveluista sekä oleskelu- ja työlupa- asioista. Olin lueskellut sitä varten Poliisin ja Maahanmuuttoviraston sivuja  www.poliisi.fi ja www.migri.fi.
Tilaisuudessa  puhuttiin myös suomalaisen ajokortin saamisesta toisen kansallisen ajoluvan perusteella. Kävi ilmi, että myös thaimaalainen ajokortti voidaan vaihtaa suomalaiseksi ilman ajokoetta. Silloin vain joudutaan antamaan oman maan kortti poliisille säilytettäväksi. Sen saa takaisin vasta Suomesta pois muuttaessaan. Heräsikin kysymys, miten thaimaalaiset poliisit mahtaisivat suhtautua thaimaalaiseen, joka lomamatkallaan ajelisi Thaimaassa suomalaisella ajokortilla. Onkohan kukaan kokeillut?

1970. Kypros. Nikosia.  Kyproslainen ajokorttini:
Plus%20263%20kypros%20ajokortti%20pieni.

tiistai 11. elokuuta 2015

+262 Miksi, hyvä kysymys 171108


+262 Miksi, hyvä kysymys

Opintojen äiti
Hyvä opettaja
 
Valmistelen tämänviikkoista uskontokasvatuksen opetusta. Samasta aiheesta kirjoitin jo kerran aikaisemminkin, Kasvatusta vai teologiaa. Nyt kertailen tietojani, selailen papereitani, tutkin tietokonetta ja surffailen netissä.

"Miksi buddhalaisessa maassa on iso temppeli, jossa palvotaan hindulaista nelikasvoista kahdeksankätistä jumalaa?
Miksi ravintolan katossa kiikkuu pieniä katiskoja, vaikka ravintola ei ole kalaravintola?
Mistä asioista voin jutella naapurissani asuvan muslimiäidin kanssa? Voinko mennä hänelle kylään risti kaulassa?
Mitä vastaan, kun naapurini, joka aina välillä lainaa ruohonleikkuriani, kertoo olevansa apostoli Markus jälleensyntyneenä?
Mitä ovat wicca, reikiterapia tai hare krisna?
Uskontokursseilla Porissa, Turussa ja Tampereella haluamme kokemuksillamme ja tiedoillamme tukea heitä, jotka kysyvät, miten elää kristittynä monien uskontojen keskellä."

Tällaisen tietoiskun valmistelin kerran uskontokursseista.

Bangkok. Brahma. Erawan Shrine
Plus%20262%20Brahma%20%20Erawan%20Shrine

maanantai 10. elokuuta 2015

+261 Kolportööri 161108

+261 Kolportööri

Kulkunsa kulkenut
Reissussa rähjääntynyt
Kuormansa kantanut
Läksynsä oppinut?
 
Lähes vuosi on kulunut lähtölaskennan loppumisesta. Syksyn pimeät aamut ja illat tuntuvat mukavilta, kun niitä saa katsoa sisältä päin.  Harvoin enää on pakko lähteä liikenteeseen aamuvarhaisella tai yömyöhällä. Ei ole aina kiire seuraavaan paikkaan.

"Ei ole kahta samanlaista päivää. Aina on uusi tilanne, usein uusia ihmisiä. On kipu siitä, osaako asian sanoa oikein. Kohtaako ihmisen? On hyvä tajuta olevansa lenkki ketjussa. Jos minä en löydä tietä toisen luo, kenties seuraava jo hänet tavoittaa. Teorian mukaan kolmekymmentä ensimmäistä sekuntia vaikuttaa koko tunnelmaan. Entä silloin, jos ne menevätkin pieleen? Aina ei opettajan kokemuskaan auta. Millä nuoren saa kuuntelemaan, kun hän on arvioinut vierailijan kielteisesti? Miten olisi kuva Bangkokin ruuhkasta tai AIDS- lapsesta? Entä millainen olisi kovan kookospähkinän tarina?"  

 Ihmisiä toki saan kohdata edelleenkin. Olenko mitään oppinut?   

Merikarvia. Tuorilan koulu. Opettaja ja kolpörtööri vauhdissa.
Plus%20261%20turbaani%20pieni.jpg 

sunnuntai 9. elokuuta 2015

+260 Lettumatka Thaimaahan 151108


+260 Lettumatka Thaimaahan

Rakkaalla letulla
Monta nimeä
Monta kokoa
Monta makua
 
Voiko letuistakin jäädä muistoja? Minulla niitä ainakin on. Muistan, miten isä paistoi pieniä lettuja isolla valurautalettupannulla. Partioleirillä pienemmällä nuotiolettupannulla heiteltiin isoja räiskäleitä ilmaan. "Ilmaan sun heitin, kun käteheni luotin." Kyllä niitä takaisin pannuunkin osui. Kylässä syötiin satakuntalaisittain plättyjä ja plättejä. Ohukaisia saatiin paremmissa piireissä. Ravintoloissa tarjottiin liekitettyjä crepejä.

Katujen varsilla myytäviä "roteja" en osannut pannukakkuina pitää, vaikka niitä niin näköjään nyt nimitetäänkin. Hyviä ne kuitenkin olivat.  Riisikookosletut olivat myös herkkuamme. Viimeisinä vuosina Bangkokista alkoi saada isoja muurinpohjaletun näköisiä lettuja, joiden täytteeksi saattoi valita lukemattomia makeita tai suolaisia vaihtoehtoja. Lettuna voidaan pitää myös herkkuamme, paistettuja  ostereita. Hyvää ruokahalua.

Suomalaista letunpaistoa grillillä.
Pluas%20250%20Lettugrilli%20pieni.jpg

lauantai 8. elokuuta 2015

+259 Mikä ihmeen yksilöllisyys 141108

+259 Mikä ihmeen yksilöllisyys?

Yksin
Yhdessä
Yksinäisenä
Yhteisöissä
Yksityisenä
Yhteisöllisyydessä
Yksilöllistä
Yhteiskunnallisuutta
Ylen
Ykkösellä
 
Kuuntelin eilen aamulla  Tuomas Enbusken ohjelmaa ajaessani kotiin Turusta. Aiheena oli ”Mikä ihmeen yksilöllisyys”. Äsken kuuntelin tuon ohjelman Yle Areenalta uudestaan.  Netissä kiertävän meemin mukaisesti olen etsinyt kymmentä y-kirjaimella alkavaa sanaa. Niitä tuossa ohjelmassa riitti.

Suomessa käytävä keskustelu on usein kaupunkilaisten keskustelua. Tässäkin ohjelmassa asetettiin selvä raja (vanhanaikaisen) agraariyhteiskunnan ja modernin yhteiskunnan välille. Pääkaupunkiseudun ihmiset eivät näytä huomaavan olevansa suomalainen vähemmistöryhmä. Oli huvittavaa kerran lukea, miten joku Tampereelta Helsinkiin palaava muuttaja kertoi pikkukaupungissa asumisen ongelmista. 

Joskus mietin, onko suomalainen yksilöllisyyden ja yksityisyyden halu ohimenevä länsimainen harha. Riittävätkö maailman varat tähän yksilöiden yliherruuteen?

Yksilöllistä yövaloa:
Plua%20250%20Yksil%C3%B6llist%C3%A4%20y%

perjantai 7. elokuuta 2015

+258 Suomalaisena ulkomailla 131108

+258 Suomalaisena ulkomailla

Suomalainen
Maailmankansalainen
 
Eilen juttelin muutaman ulkomailla asuneen nuoren kanssa suomalaisuudesta. Tunnetustihan ulkomailla asuva suomalainen on suomalaisempi kuin Suomessa koko ikänsä asunut. Oli mukava vaihtaa kokemuksia siitä, miten suomalaisuus oli eri perheissä eri puolella maailmaa näkynyt.

Meillä suomen kieli oli tärkeä osa identiteettiä. Mukana kulki paljon lasten kirjoja ja kirjeopiston välityksellä lapset saivat myös tutustua suomalaisiin koulukirjoihin. Kotona puhuttiin aina suomea. Lapset keskenäänkin tekivät niin. Siitä Esikoinen piti huolen. 

Suomalaista ruokaa söimme harvoin. Thaimaalaisen ruuan makuun päässeelle kävi helposti niin. Tiesimme kuitenkin koko ajan, että thaimaalaisia emme olleet emmekä amerikkalaisiksikaan halunneet tulla. Olimme siis tavallisia suomalaisia. Ei niin kovin hymyileviä. Ei niin kovin joustavia. Ei niin kovin sujuvasanaisia. ”Joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään.” (Etto)


1985. Bangkok. Suomalaisia nuutipukkeja
Plus%20258%20%201985%20Nuutipukit%20port

torstai 6. elokuuta 2015

+257 How to survive November 121108

+257 How to survive November

Tänäänkin on
Harmaata
 
Ei ole suomalaisen marraskuun voittanutta. Tuskin missään muualla maailmassa voi olla juuri tällaista. Tämä täytyy ehdottomasti suojata direktiivillä. Sitten vain kutsutaan turistit tänne ja sanotaan ilkamoiden, että Hei Hei Suomi Voiton Vei!   Tai sitten ei...

Tänään MARRASKUU tuli.

Lepis tarjoaa apua tämänpäiväisellä selviämisohjeellaan: "Viivoilla saadaan kuvattua hyvin myös tunteita ja olotiloja. Erilaatuisilla viivoilla ja niiden asennoilla toisiinsa nähden saadaan aikaiseksi jännitteitä tai pehmeyttä. Miltä sinusta tuntuu tänään? Kerro se viivalla."
Siinä se on, MM thain kielellä, muistuttamassa siitä, että olen sentään muutaman vuoden viettänyt marraskuita muuallakin. Niitä muistellessa…

keskiviikko 5. elokuuta 2015

+256 Kultainen keskitie 111108

+256 Kultainen keskitie

On tai Ei vai On ja Ei?
Siinä vasta kysymys
 
Pitääkö toista aina rohkaista? Entä yllyttää? Saako lannistaa?

Olin ja olen välillä vieläkin hukassa toiseen kulttuuriin kuuluvien ihmisten kanssa. Suomessa olen varmaan liikaakin tottunut OnTaiEi- kulttuuriin. Silloin OnJaEi- kulttuurissa kasvanut pystyy rauhaani läikyttämään.  Kun ”kerta kiellon päälle” on tavallinen käytäntö, niin pitäytyminen sovittujen ja suotavien rajojen sisällä tuntuu itsestäkin välillä nipotukselta. Yhdeltä toisaalta asia näyttää usein erilaiselta kuin toiselta toisaalta.

Välillä todella epäilee omia ihmissuhdetaitojaan. Kadehdin heitä, joiden normaaliin sanavarastoon kuuluu sana Ei. Taisin olla sopiva henkilö elämään Kultaisen keskitien maassa.

1988 Pori. 31.7.1988 Satakunnan Kansan otsikko haastattelussamme:
Plus%20256%20Satakunnankansa-31-7-1988%2

tiistai 4. elokuuta 2015

+255 Mama Afrika 101108

+255 Mama Afrika

Mama Afrika
Viva Africa
 
Miriam Makeba, Mama Afrika, on kuollut.

YouTubessa on Miriam Makeban laulu ”The Click Song”. Se on äänitetty vuonna 1979, aikana, jolloin laulaja oli menettänyt Etelä-Afrikan kansalaisuutensa poliittisten mielipiteiden takia. Tuossa äänitteessä Mama Africa on parhaimmillaan: "...it isn't a noise, it's my language!"

 Ohjeet rippikoulun Namibia-rastille:
Plus%20255%20Ohjeet%20Namibia-rastille.j

maanantai 3. elokuuta 2015

+254 Kommenttiystävyys ja kirjeystävyys 091108


+254 Kommenttiystävyys ja kirjeystävyys

Paljon tapahtuu
Pinnan alla
 
Kommenttiystävä on julkinen salarakas. Tässä ystävyyssuhteessa ei kukaan tule petetyksi. Osa kommenttiystävistä jää lopullisesti salaiseksi, mutta suuri osa heistä näyttää olevan valmis tulemaan löydetyksi myös omana itsenään. Sähköpostiosoitteet ovat usein näkyvissä ja niiden välityksellä voi jatkaa myös keskustelua.

Yhä enemmän tajuan sitä, että bloggaamisessa varsinaiset tekstit ovat vain osa blogimaailmaa. Suuri (vai suurin) osa bloggaamisen riemusta on keskinäinen kommunikointi uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Tekstit ovat silloin lähinnä alustuspuheenvuoroja. Kommenttien avulla myös blogin kirjoittaja saa uutta ajattelemista omasta aiheestaan. Bloggaaminen ei ole vain oman päiväkirjan pitämistä netissä, vaan se on vahvasti sosiaalinen tapahtuma.

Blogimaailmassa toimii myös vertaistuki. On usein helpompi sanoa hyviä sanoja kirjoittaen kuin puhuen. On mahdollista kommunikoida viiveellä. Tavallisessa elämässä vastausta yleensä odotetaan välittömästi.

Hallattaren ja Olemattoman lahjoittaman ystävyysviestin lahjoitankin näin eteenpäin kaikille kommenttiystäville ja kaikille vuosien varrella kiertokirjelistallamme olleille kirjeystäville. Saman tien lähtee ystävyysviesti ja isänpäiväonnittelu myös Miehelle. Sekin ystävyys (ja kärsivällisyys) on palkinnon arvoinen.

sunnuntai 2. elokuuta 2015

+253 Sormuksen viesti 081108


+253 Sormuksen viesti

Oudot polut
Tuntemattomat tiet
 
Usko kirjoitettiin nuorena isolla alkukirjaimella. Silloin uskottiin suurella varmuudella. Usko omaan uskoon oli välillä suurempi kuin usko Jumalaan.

Tänään vietin aikaa nuoruudenystävien kanssa. Meitä yhdisti yhteinen menneisyys seurakuntanuorina. Siihen aikaan olimme aktiivisia ja toimimme ahkerasti monella tavalla. Silloin tuntui lohdulliselta, että oman epävarmuuden tueksi saatiin suurempi Varmuus.

Tänään olimme realistisempia. Elämä ei ole ollutkaan niin selvää ja suoraa, kuin nuorena ajattelimme. Rajat ovat tulleet vastaan nopeammin kuin aikoinaan arvasimme. Jotain luovuttamatonta on kuitenkin säilynyt. Uskon kohde on kestänyt epäuskonkin. Armo on riittänyt.

 1964. Pori. Porin Teinirenkaan toimittama ensimmäinen Credo-lehti
Plus%20253%20Credo%201%20toimituiksesta%

lauantai 1. elokuuta 2015

+252 Kotiuttaminen ja kotouttaminen 071108


+252 Kotiuttaminen ja kotouttaminen

Armas paikka
Verraton kotikulta
 

Missä on koti? Evakkomatkojen keskellä pieni isoveljeni oli sanonut, että koti oli siellä, missä olivat isä, äiti ja Aija, naapurin tyttö. Naapurin tyttö ei kulkenut evakkomatkalla mukana eikä isäkään heti päässyt mukaan, joten kodin määritelmää oli muutettava. Arvokkaaksi tuli mukana kulkenut muki. Sen tiskaamista veljeni tiukkaan vahti: ”Se on arvokas muki.”

Missä on koti? Sairaalasta voidaan kotiuttaa ja maailmalta kotiutua. Kotiutuminen on palaamista kotiin. Kotoutuminen tapahtuu uudessa kodissa ja kotimaassa. Tämän vuoden alusta sisäasiainministeriö on vastannut Suomeen kotouttamisesta:

Välillä olen ollut ihmeessä uusien viranomaistermien kääntämisessä thain kielelle.

Maanantaina taistelen KELAn termien kanssa. Jos ne ovat jo minulle haasteellisia, voin vain kuvitella, mitä ne ovat maahanmuuttajille. Onneksi ystäväni lähetti minulle avuksi uuden thainkielisen kirjasen, jossa kerrotaan suomalaisesta yhteiskunnasta. Sitä tavailen tämän viikonlopun.

1993. Thaimaa. Kotoutunut on oppinut maan tavoille. Nurmikkoa voi leikata myös puutarhasaksilla.
Plus%20252%20Sarawan%20puutarhaty%C3%B6t