tiistai 31. toukokuuta 2016

+555 Säilyvätkö muistot geeneissämme? 301109

+555 Säilyvätkö muistot geeneissämme?

Suomalaisten sotien kielioppi:
Tänään imperfekti
Kunhan ei koskaan futuuri
 
On mielenkiintoista, että tutkimusten mukaan nykynuoriso arvostaa talvisotaa. Arvostuksen vaaka on kallistunut taas kerran noin päin. Uudet sukupolvet tulkitsevat menneitä aina omalla tavallaan. Aina ja aina uudestaan.

Omat sotamuistoni ajalta ennen syntymääni ovat evakkomuistoja ja asettumista uusiin oloihin. Muistoissa on myös pommituksia ja isoveljeni laulua hetkestä herttaisesta kuusen alla, kun pommikoneet parhaillaan kylvivät ammuksiaan metsässä piileskelevien ihmisten päälle. Isän kävely iltayössä sirpaleista kättään heilutellen kertoi minun lapsenmielelleni myös sodan todellisuudesta.

Omien lasteni geeneissä on myös toisten isovanhempien elämä toisella puolelle Suomea. Sotaan lähtevä tuleva pappa ja sulhasensa kanssa kihlasormustaan ostava tuleva mamma viettivät aikaansa pommisuojassa sormustenostomatkalla kaupungissa. Sen sodan jälkeen tulleen rauhan aikana järjestettäväksi sovittu hääjuhla jouduttiin perumaan uuden lähdön takia, ja jo kokoontumaan kutsuttu sulhanen sai vuorokauden lisäajan pikavihkimistä varten.

1966. Vilho Ikävalko 60 v. Tässä samassa huoneessa heiluteltiin aina välillä myös sirpalekättä.
Plus%20555%20Vilho%20Ik%C3%A4valko%2060%

maanantai 30. toukokuuta 2016

+554 Hoosiannaa ja muita mietteitä 291109

+554 Hoosiannaa ja muita mietteitä

Fiktiota vai faktaa
Näytelmää vai TosiTV:tä
 
Ensimmäinen Adventtisunnuntai. Lauloimme Hoosiannaa Pyhän Katariinan kirkossa Turussa. Komeaa laulua kirkon täydeltä.  Olimme mukana juhlimassa Kaarinan-Katariinanseurakunnan seitsemää vuosisataa. Niitä vuosisatalukemia on harva projekti Suomessa saavuttanut.

Arkkipiispa Martti Simojoki puhui Lokalahden seurakunnan piispantarkastuksessa 1974 siitä, miten monet ihmiset kokevat olonsa noloksi jumalanpalveluksessa, kun eivät jaksa keskittyä kuuntelemaan, vaan huomaavat, että ajatukset lähtevät lentoon kesken kaiken. Simojoki sanoi, että tuo ajatusten lentoonlähtö voi tarkoittaa sitäkin, että Jumalalla on jotain asiaa ihmiselle. Simojoki jatkoi: ”Jos te olette tulleet kirkkoon kohtaamaan Jumalaa, älkää ihmetelkö, jos Jumala kohtaa teidät.” Tuon jälkeen jumalanpalvelukset ovat kieltämättä tuntuneet paljon rennommilta…

Toinen tämänpäiväinen kirkkoajatus syntyi miettiessäni erilaisia televisiojuttuja. Television sarjat ovat pääsääntöisesti näytelmiä. TosiTv- ohjelmat pyrkivät olemaan jotain enemmän, vaikka editoitujahan nekin ohjelmat sinänsä ovat. Big Brotheriin tulleet ovat suostuneet siihen, että he ovat koko ajan näkyvillä. Kyllä Isoveli tietää. Kristinuskon monista paradokseista yksi on se, että uskotaan Jumalan huolehtivan yksittäisistä ihmisistä ja seuraavan heidän elämäänsä. Mikään ei pysy salassa. Melkoinen väite.

1968. Pyhäranta. Rihtniemi. Leirikirkko. Kuva Teppo Innola
Plus%20554%201968%20Leirikirkko%20Rihtni

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

+553 Kaikkien vai ei-kenenkään maalla 281109

+553 Kaikkien vai ei-kenenkään maalla

Sillä välillä
Siellä jossain
 
Millaisia ystäviä sinulla on? Missä ammatissa he toimivat vai ovatko he työttömiä tai eläkkeellä? Minkä ikäisiä he ovat? Missä he asuvat? Millainen on heidän elintasonsa? Entä koulutustasonsa ja arvomaailmansa? Harrastavatko he samoja asioita kuin sinä? Uskovatko he samalla tavalla kuin sinä?

Toisaalta, ystävissämme ja seurakuntalaisissamme oli myös paljon heitä, jotka eivät omistaneet oikeastaan mitään. Hekin suostuivat jakamaan elämäänsä meidän kanssamme. Tuskin heidänkään kanssa osasimme aina käyttäytyä oikein.

How to survive November 09 Optimistin puolukkapohjaan tuli muisto thaimaalaisista lakkatöistä.


Plus%20553%20Lakkaty%C3%B6%20Optimistin%

Yhdessä tehty lopullinen versio Marraskuussa uneksitaan kesästä
Plus%20546%20marraskuussauneksitaankesas

lauantai 28. toukokuuta 2016

+552 Lähes selätetty marraskuu 271109

+552 Lähes selätetty marraskuu

Marraskuun
  • Alenema
  • Hakkama
  • Jääma
  • Kosk
  • Kukkuma
  • Kukkumine
  • Langema
  • Langemine
  • Langus
  • Laskuma
  • Laskumine
  • Lehelangus
  • Osaks langema
  • Paradiisist väljaajamine
  • Patsatama
  • Pattulangemine
  • Pikali kukkuma
  • Sadama
  • Sadu
  • Sattuma
  • Sügis
  • Varing
  • Ümber kukkuma
Kun jo pelkästään eteläisen naapurimme kieli selättää noin monella tavalla, en edes pyri miettimään, mitä kaikkea selättäminen voisi olla muilla kielillä. Pääasia on, että marraskuu alkaa pian olla selätetty.

Marraskuun selätys on antanut ajateltavaa. Mielivaltaisesti syntyneessä ryhmässämme olemme uskaltautuneet alttiiksi uusille vaikutteille. Olemme astuneet vuoron perään toinen toisemme saappaisiin, välillä toinen toisemme varpaillekin. Ja ihan vapaaehtoisesti. Välittämättä vähääkään arvostamme ja arvosteluista. Hyväksyen ainakin hiljaa ja alistuvasti kaiken sen, mitä toinen on omaan työhömme lisännyt ja miten sitä muuttanut. Yhteiseksi hyväksi.

How to survive November 09.  Lähes viimeinen selätysyritys. Lisäsin Typon ruokaisessa pohjassa olevan iloisen syöjän valkoiseen lautasliinaan kultaisia palleroita. Täytyihin se kultainen kädenojennus saada tuohonkin kuvaan.

Yhdessä valmistettu lopullinen taulu Eväät:
Plus%20552%20evaat.jpg

perjantai 27. toukokuuta 2016

+551 Amazing Thailand 261109

+551 Amazing Thailand

Ihmeellinen
Yllättävä
Ällistyttävä
Hämmästyttävä
 
Thaimaan Matkailun edistämiskeskus, Tourism Authority of Thailand, on hyvin onnistunut työssään. Tietoisuus monipuolisesta maasta on lisääntynyt joka puolella maailmaa. Silti, ikävä kyllä, monella on edelleen varsin yksipuolinen kuva Thaimaan tarjonnasta. Unohdetaan, että maa on itse asiassa ihan tavallisten ihmisten asuttama ihan tavallinen maa, jossa ihmisillä on useimmiten ihan tavallisia huolia ja iloja.

Brändi Amazing Thailand näyttää kauniita kuvia kauniista ihmisistä kauniissa ympäristössä. Eksotiikkaakin löytyy. Tässä yksi virallisista Amazing Thailand 2009 – videoista.

How to survive November 09. Hooverin pohjaan tuli taas ripaus kultaa. Amazing Thailand 2009. 

Plus%20551%20Vuosip%C3%A4hkin%C3%A4t.jpg

torstai 26. toukokuuta 2016

+550 Minä olen minä enkä kukaan muu 251109

+550 Minä olen minä enkä kukaan muu

Näkymätön näkyväksi
Olematon olevaksi
 
Ei ole koskaan liian myöhäistä saada itsensä näkyväksi ja olevaksi. Kun olen oman itseni löytänyt, voin auttaa toistakin löytämään itsensä. Oman itsensä.

Poika ei päässyt kouluun. Hänen äitinsä oli asunut pojan syntyessä poissa kotikylästään eikä silloin ollut lähtenyt rekisteröimään pojan syntymää sinne kauas niin kuin olisi pitänyt. Yhteydet kotikylään olivat menneet poikki jo paljon aikaisemmin. Poika ei siis ollut olemassa. Ainakaan virallisesti. Siinä hän nyt kyllä istui, ihan elävän ihmisen näköisenä, isänsä vieressä edessämme. Äiti oli kuollut jokin aika sitten. Jotta pojan rekisteröiminen olisi onnistunut myöhemmin, olisi pitänyt löytää ihmisiä, jotka olivat olleet paikalla pojan syntyessä. Mistä niitä nyt tähän hätään olisi löydetty, vuosia syntymän jälkeen.
Thaimaalainen työtoverini oli mukana auttamassa poikaa. Minä, ihan toisenlaiseen elämään tottunut, istuin hiljaa vieressä avuttomana. Mitäpä olisin voinut tehdäkään.
Ratkaisu löydettiin. Isän piti käydä luovuttamassa poikansa viranomaisten huostaan, lastenkotiin. Siellä pojalle järjestettiin nimi ja rekisteröinti. Ja koulupaikka. Isällä oli lupa vierailla pojan luona halutessaan.

How to survive November 09. Arleenan pohjaan lisäsin tänään Lapsenlapsi Kakkosen mietelauseen:

Plus%20550%20Lumihaave%20pieni.jpg

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

+549 Jakso sarjasta Jumalanpalvelus 241109

+549 Jakso sarjasta Jumalanpalvelus

Median määrittelemä maailma
Sarja
Formaatti 
Genre
Ohjelmaryhmä
Ja maailma on hallussa
 
Sunnuntaina katsoimme televisiosta tuomiosunnuntain televisiojumalanpalveluksen Maskun kirkosta. Tuo jumalanpalvelus näkyy Yle Areenalla vielä jonkin aikaa, eräänä jaksona sarjasta Jumalanpalvelus. Maskun vanhan kirkon kauneus ja vanha kirkkotaide oli onnistuttu tuomaan esille monipuolisesti. Hyvä ohjaus. Hienoa taidetta.

How to survive November 09. Uunan kauniiseen siniseen pohjaan ja siihen tehtyihin lisäyksiin tuli minulta tänään tummantulipunainen viiva. Ehkä vähän sopimattomastikin. Yritin laittaa sen huomaattomaksi, mutta elämän kaikki puolet eivät vain suostu piiloutumaan. Se viiva muistuttaa minua Maskun kirkon Viimeisestä tuomiosta ja eräästä Picasson taulusta, jossa esiintyi tuo sama värimaailma. Samaa väriä on myös  pohjoisthaimaalaisissa/burmalaisissa punaisissa lakkatöissä (red lacquer).

Minun marraskuun haaveeseeni liittyy toivo ajasta, jolloin kaikki selviää ja kaikki salattu tulee esiin. Oikeudenmukaisesti.

Yhdessä valmistettu lopullinen työ Uunan haave:
Plus%20549%20uunanhaave.jpg

tiistai 24. toukokuuta 2016

+548 Picasson epäpariset silmät 231109

+548 Picasson epäpariset silmät

Rujoutta raihnaisuutta
Muotopuolta mielipuolta
Puolimieltä
 
Kun ihminen hajotetaan osiin, tuotos voi olla monenlainen. Kuvista osat voi koota takaisin, mutta elämässä niin käy harvemmin. Ihminen voi hajota myös käsiin. Toisten käsiin ja omiinsa. Moni on mennyt rikki elämän kriiseissä. Vielä useammalla on murtumia ja haavoja. Joskus rujous peitetään, joskus taas siitä tehdään itselle tai toiselle ohjelmanjulistus.

Picasso kieltämättä vaikutti minuun. Lauantaina Ateneumin ohi kulkiessamme katsojajono olikin yhtäkkiä lyhentynyt. Liityimme mukaan. Picasso, tuo uskomaton muuntuja, uuden löytäjä, hajottaja ja kokooja. Vuosikymmenten tuotokset vaihtuivat tunnelmasta toiseen, väristä toiseen, muodosta toiseen. Minä löysin epäparisia silmiä, sokeita silmiä, kieroja silmiä, erikokoisia ja erimuotoisia silmiä. Löysin myös kauneutta ja lempeyttä. Sitä en ollut odottanut.

How to survive November 09. Lepis teki sen taas kerran. Vieläkin löytyi uusi tapa selättää tätä marraskuuta. Siihenkin rinkiin pääsee kyllä varmaan mukaan halutessaan. Kakkosrinki on vielä kesken meidän ryhmämme osalta, mutta nyt tein pohjan tuohon uuteen kolmanteenkin rinkiin, Marraskuun haaveeseen.


Plus%20548%20Kaukainen%20haave.jpg

maanantai 23. toukokuuta 2016

+547 Aistimuistelua 201109

+547 Aistimuistelua

Jos ei
Mutta kun
 
Kutuharju muisti minua tunnustuksella seuraavien ohjeiden kanssa:  Laita tunnustus blogiisi  Kirjaa sinne myös nämä säännöt. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle. Haasta viisi muuta blogia jättämällä niihin kommentti. (Haasteen  saa siepata tästä mukaan ken haluaa.)

Plus%20547%20Kutuharjun%20kuva.jpg

Ilman hajuaistia en olisi haistanut duriania.
Ilman makuaistia en olisi maistanut chiliä.
Ilman tuntoaistia en olisi tuntenut hikinoroja
Ilman näköaistia en olisi nähnyt kultasiipisiä joulupukkeja.
Ilman kuuloaistia en olisi kuullut thaimaalaisia härkäsammakoita

Mutta kun olen…

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

+546 Tutki, etsi ja löydä 191109

+546 Tutki, etsi ja löydä

Duu didii
Katso tarkkaan
Fang didii
Kuuntele tarkkaan
Khit didii
Mieti tarkkaan
 
Kielikoulun ensimmäisiä opetuksia oli käsky pitää sydän auki uusissa olosuhteissa. Se tarkoitti kaikkien aistien avoimuutta. Tutkimista. Tajunnanvirtaa.

Yksi tapa osoittaa kunniaa Buddhan opetuksille on kiinnittää ohuita kultalehtiä Buddhan patsaille. Tuota kultaa kuulemma kaavitaan ajoittain irti patsaista ja saatua kultaa käytetään temppelin korjauskuluihin. Näin ainakin kerrottiin.

How to survive November 09. Tuiman karpalopohjakin sai kultaista kimallusta pienenpieninä pisaroina.


Plus%20546%20Kuva%20karpalopohjaan.jpg 

Plus%20544%20kuplivaagl.jpg

lauantai 21. toukokuuta 2016

+545 Mitä he kysyvät? 181109

+545 Mitä he kysyvät?

Miksi?
Mistä?
Miten?
 
Eilen olin taas kerran tulkkina. Aiheena oli maahanmuuton vaikutus perheen hyvinvointiin. Oli lupa myös kysellä.

Miksi suomalainen lapsi ei leiki minun lapseni kanssa?
Haluavatko työnantajat ottaa maahanmuuttajia töihin?
Miten työpaikoilla suhtaudutaan maahanmuuttajiin työtovereina?
Voisiko joku tulla käymään yksinäisyyttä tuntevan maahanmuuttajaäidin luona?
Mistä löytää ystävän?

Kyllä me nauroimmekin. Kulttuurishokin erilaiset vaiheet naurattivat meitä sen kokeneita. Minä siellä. He täällä. Kyllä siitä selviää. Aikanaan.

mutkimuksen%20marras%20kirjaimet.jpg

perjantai 20. toukokuuta 2016

+544 Tuttua ja tuntematonta 171109

+544 Tuttua ja tuntematonta

Tuttu vieraus
Vieras tuttuus
 
Maailmalta palaaja näyttää usein tuntevan vierautta entisissä tutuissa ympyröissä, ainakin jonkin aikaa. Näin käy varmaan kaikille paluumuuttajille, myös Suomessa muuttaneille. Se tuttu vieraus. Toisaalta monelle déjà vu-ilmiö, entiselämys, tuottaa melkoista hämminkiä joissain tilanteissa. Se vieras tuttuus.

Tukholman Vanhassa kaupungissa on pieni taidegalleria, Galleri 67, jonne  haluan ainakin hetkeksi kurkistaa  Tukholmassa käydessäni. Jo heti ensimmäisellä kerralla tajusin, että Edgar Mathias Savingin ”naiivin leikkimielisessä”  taiteessa oli jotain juuri minulle.   Syykin löytyi heti.  Savingin tauluihin oli lisätty kulta- ja hopealehtiä. Se vieras tuttuus ja tuttu vieraus.

How to survive November 09. SuviAnniinan raejuustopohjaankin lisäsin vieraan tutun, kultalehden.



suvimaijaleike-normal.jpg
helmenkalastajatglpieni-normal.jpg

torstai 19. toukokuuta 2016

+543 Kultalehti lehtikultaa 161109

+543 Kultalehti lehtikultaa

Kultalehti
Lehtikulta
Taottua
Taattua
Loistoa
 
Mitä kullan kimalluksessa oikein on? Miksi se kiehtoo ihmisiä vuosisadasta toiseen? Kulttuurista toiseen. Uskonnosta toiseen.

Esikoisen aloittaessa koulunkäyntiään Thaimaassa hänen kuvaamataidonopettajanaan toimi thaimaalainen taiteilija. Hän lähetti kerran oppilailleen ja heidän vanhemmilleen kutsun tulla vierailemaan kotonaan. Pihalla pöytään oli katettu thaimaalaisia herkkuja. Vain harva ulkomaalainen oli ottanut kutsun vastaan. Mekään emme vielä silloin tunteneet maan tapoja emmekä thaikieltä tarpeeksi ymmärtääksemme kaikkea näkemäämme ja kokemaamme.
Opettajalla oli pihalla ateljeerakennus, jossa oli näytteillä hänen töitään. Hän kertoi, että jokaiseen tauluun hän halusi liittää  thaiperinteen mukaisen kultalehden.

How to survive November 09. Marraskuuni jatkuu kultalehdillä. Itkiksen pohjaan tuli ensimmäinen. Tässä se näkyy osana isompaa kuvaa.
itkismaijaleike-normal.jpg

Yhdessä valmistettu lopullinen taulu Tuhmapoika:
Sel%C3%A4tys%20Itkiksen%202%20kuvaan%20t

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

+542 Aitoa kultaa? 151109

+542 Aitoa kultaa?

Kiiltää minkä kiiltää
Kestää minkä kestää
 
Ei taida olla kovin hienostunutta, jos rakastaa kultaa, vaikka ei ole kiinnostunut sen aitoudesta. Oikeastaan, miksi aitous olisikaan ainoa kriteeri. Miksi ei saisi nauttia väärennetystä? Miksi ei saisi iloita teeskentelystä? Miksi ei saisi ihailla kopiota? Ovatko ihmissuhteemme aina aitoja?

Onko meissä sisäänrakennettuna halu erottaa oikea väärästä?

How to survive November 09 Lähdin mukaan toisellekin kierrokselle. Jotain marraskuumaista oli sisällä vielä purkautumatta.  Nyt alkukuvana oli miettiä, mitä jääkaapista löytyi. Omassa jääkaapissa oli erinäinen joukko erilaisia maustekastikkeita, monet chilipohjaisia. Lauantain juhlien jälkeen kultainen väri oli pakko saada mukaan.Sen chilin värin lisäksi.

tiistai 17. toukokuuta 2016

+541 Galleria Selätys 141109

+541 Galleria Selätys

Marraskuun selätys
Malliksi maailmalle
 
Kun taitajat ja taitamattomat suostuvat toimimaan yhdessä, tulos voi olla tällainenkin. Siinä malli maailmanparannukseenkin.

Näistä lähdettiin liikkeelle. Lepiksen kollaasi:
Sel%C3%A4tys%20kierros1_kollaasi11-norma

Galleria avautuu tänään klo 15.00 tässä osoitteessa.
Galleria%20Sel%C3%A4tys%20Thai-normal.jp

maanantai 16. toukokuuta 2016

+540 Yhteisöllisyyttä 131109

+540 Yhteisöllisyyttä

  • Toisten kanssa
  • Toisten avulla
  • Toisten rohkaisemana
En olisi arvannut, kuinka jännittävää on ollut harrastaa vuorovaikutuksellista nettiyhteisöllisyyttä. Yhtä jännittävää on ollut vihdoinkin uskaltautua käyttämään edes joitain kuviin liittyviä ohjelmia. Hyvin pystyin aikaisemmin itseltänikin tyhmyyteni salaamaan.  Mistähän ihmeestä olen nyt juuri saanut rohkeuden lähteä suin päin mukaan seikkailuun? Luultavasti blogiystäviltä. Kiitos heille.

Vuodet yhteisöllisessä kulttuurissa opettivat käyttämään sanaa Yhdessä. Yhteisin voimin. Yhteisin sydämin.Yhteisin ajatuksin-

How to survive November 09. Arleenan kuvapohjan kauniit siniset lehdet ovat  luovuttaneet väriään thaimaalaisille kirjainmerkeille. Mitä pidemmälle marraskuun selätys on edennyt, sitä pienemmäksi on tullut thaimaalaisen marraskuun osuus. Yksi kierros on ummessa. Jotain loppuun saatettuna. Phrysadzikaajon 2552 ja marraskuu 2009 ovat löytäneet toisensa.

Sel%C3%A4tys%20540%20Oma%20kuva%20Arleen 

Yhdessä valmistettu lopullinen taulu Lehtien kahinaa, Siipien havinaa


arleenavalmis%5B1%5D-normal.jpg

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

+539 Aika matka aikamatkaa 121109

+539 Aika matka aikamatkaa

  • Eilinen ei mittää
  • Huominen ei mittää
  • Tämä päivä sittenkii jottai
Aikamatkaan ei tarvita aikakonetta. Sitä matkaa teemme joka päivä. Ei tarvita Einsteinia eikä suhteellisuusteoriaa kertomaan siitä, että aika vääristyy arjessakin. Ihmiselämän rajoilla tuon vääristymän huomaa helpoimmin. Lapsena odottavan aika on pitkä. Vanhuksena tajuaa ajan lyhyyden. Iankaikkisuutta on turha spekuloida. Se tuskin suostuu alistumaan meidän logiikkamme rajoihin.

How to survive November 09. Ensimmäinen marraskuunselätyspiiri on loppumaisillaan. Itkiksen kuvaan  ajan patinoimaan seinään oli hyvä lisätä Thaimaassa käytössä olevan ajanlaskun mukainen nykyinen vuosiluku 2552.

Plus%20539%20Itkiksen%20kuvaan%20A.jpg

lauantai 14. toukokuuta 2016

+538 Third Culture Housewifes 111109

+538 Third Culture Housewifes

  • Kotonaan ei kotona
  • Vieraissa ei kylässä
Meillä on usein tapana suurennella kulttuurieroja, vaikka itse asiassa emme ole niin erilaisia kuin helposti luulemme. Kaaosmaiseen elämään saadaan ilmeisesti järjestystä luokittelemalla sitä erilaisissa kategorioissa. Toisenlaisuus on oudompaa kuin samanlaisuus, totta kai. Tai sitten se kaikki on vain harhaa. Kun emme edes itseämme aina tunne, miten voisimme arvioida toista luotettavasti.

Kansainvälisten järjestöjen työtekijät ovat tottuneet toistensa erilaiseen ulkonäköön, pukeutumiseen, uskontoon ja tapoihin. Ne eivät ole rajoittavia tekijöitä. Niistä riippumatta ihmiset ovat iloisia, surullisia, vihaisia, katkeria, ärtyneitä, kiukkuisia, päteviä, epäpäteviä, johtajia, alaisia….

How to survive November 09. Hooverin kuvapohjan tullessa minun luokseni siihen oli tullut mukaan erilaista maisemaa. Sinne sopi myös pieni pala thaimaalaista marraskuuta, sanan viimeinen kirjain Noo. 

 พฤศจิกายน

Nyt siellä lukee jo kuun nimi, Prysazikaajon.  Ison kuvan osani muistuttaa mielestäni japanilaista korttia.
Plus%20538%20Hooverin%20kuva%20Lyhtypien

perjantai 13. toukokuuta 2016

+537 Eläinten koulut 101109

+537 Eläinten koulut

  • Laiskuri muurahaisen luo
  • Hikari hiiren ja kissan luo

Thaimaassa lemmikkihiiriemme häkissä oli juoksupyörä. Se oli paljon käytössä. Aivan selvästi juoksijat nauttivat leikistään.

En tiedä, miksi elämän juoksupyörä/oravanpyörä on vertauskuva kierteestä, johon nykyajan ihminen on joutunut. Koemme ilmeisesti liian usein pakotetuksi hyppäämään mukaan hallitsemattomaan, toisten säätelemään kiireeseen. Onko niin, että tuossa juoksupyörässä on joskus niin kova vauhti, että emme uskalla hypätä siitä pois? Auttaisiko leikkimieli?

How to survive November 09. Nyt vuorossa oli oma osuuteni  Hirliin aloittamaan pohjaan. Kuvaan olivat matkalla tulleet mukaan myös kissa ja pikkuinen hiiri. Thaimaalainen marraskuu jatkui hiiren edessä kirjaimen Joo lisäyksellä. Tuo Joo-kirjain on Joo-jak, jossa jak tarkoittaa isoa myyttistä siivekästä jättiläistä.

พฤศจิกาย

Plus%20537%20Hirliin%20kuvaan.jpg

Plus%20537%20Hirliin%20kuva%20Ja%20kaike

torstai 12. toukokuuta 2016

+536 Marraskuiden masennuksista 091109

+536 Marraskuiden masennuksista

Marraskuu
Raastaa ja rahisee
Narskuu ja narisee
 
Thaimaassa aina silloin tällöin kirjoittelin kalentereihin tunnelmia. Vuoden alussa merkintöjä on yleensä paljon, marraskuussa aina tosi vähän. Marraskuun masennus iski tropiikissakin.

Marraskuu 1982 ”Eilen illalla Miehen kanssa illalla oikein pohdittiin eka kertaa, miten ensi talvena asutaan, mitä kalustetaan yms. Mökin remontit olivat myös mielessä. Ehkä sekin masensi. Voimat ovat loppuneet täälläkin, miten sitä ollenkaan jaksaa lähteä alkuun uusissa töissä siellä. Haave: nukkua paljon, katsella telkkaria paljon, itkeä paljon eikä tavata ketään. Ihan yksin. On tämä masennus melkoista. Eilenkin suuren osan päivää maata löhösin, nukuin ja tuijotin kattoon.”

How to survive November  09. Lepiksen  vaahteranlehti ilmestyi kuviin jo hänen kuvapohjassaan. Sen alla marraskuu etenee nyt AA-vokaalin lisäyksellä. Haikeissa muistoissa tai sitten ei.

พฤศจิกา

Plus%20536%20Lepiksen%20kuvaan%20Humustu

Plus%20536%20Lepiksen%20kuva%20Humustumi

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

+535 Kärpäsenä katolla vai liskona seinällä 081109

+535 Kärpäsenä katolla vai liskona seinällä

Joko tai vai?

Aina ei löydy kultaista keskitietä. Monessa kulttuurissa sen löytyminen on kuitenkin helpompaa kuin Suomessa. Muualla usein mustan ja valkean välissä löytyy muutakin kuin vain harmaan eri sävyjä. Siihen väliin mahtuu usein koko sateenkaari värineen.

Eilen illalla Porissa vietettiin thaimaalaista Loy Krathong- juhlaa. Siinä mikään ei ollut niin varmaa kuin muutos. Vaihdettiin milloin mitäkin, juhlapaikkaa, juontajia, ohjelmaa ja ruokalajeja. Voi kun olisin saanut teidät kaikki sinne edes kärpäseksi katolle tai kotigekoksi seinälle.

How to survive November -09. Nyt lähdin jatkamaan alun perin Karin valmistamaa kuvapohjaa. Siihen oli tullut useita lisäyksiä. Oma thaimaalainen marraskuuni oli ihan pakko liittää lähelle kuvaan tullutta (ystävällisen näköistä) liskoa. Marraskuu eteni kirjaimella Koo –kai  (Koo-kana).

พฤศจิก

Plus%20535%20Karin%20kuvaan.jpg

Plus%20535%20Karin%20kuva%20Maasta%20voi

tiistai 10. toukokuuta 2016

+534 Rajatieto 071109

+534 Rajatieto

  • Rajan railot
  • Tiedot taidot
Tiedän kyllä, että rajatieto virallisesti tarkoittaa paranormaaleja ilmiöitä, parapsykologiaa, okkultismia ja kaikenlaista muutakin luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa.  En silti malta olla käyttämättä tuota sanaa nyt täysin omavaltaisesti ja omaehtoisesti. Se tuli nimittäin mieleeni eilen, kun tapasin nuoren miehen, jonka olin viimeksi tavannut viisitoista vuotta sitten. Silloin hän oli juuri muuttanut Suomeen äitinsä mukana isoveljensä kanssa. Heidän opettajansa kutsuivat minut heidän kouluunsa kertomaan Thaimaan kulttuurista. Samalla muilla oppilailla oli mahdollisuus kysellä heiltä kaikkea, mitä halusivat. Nämä asiat vielä muistan:

”Mä haluan, että sanot niille, että ne pelaa hyvin jalkapalloa.”
”Kysytkö niiltä, haluaisko ne tulla joskus koulun jälkeen meille leikkimään?”

Tuntui kieltämättä mukavalta, että tuo nuori mies muisti minut ja minun kouluvierailuni. Hän kertoi nyt, että hän ja hänen veljensä olivat koko kouluaikansa koulujensa ainoat maahanmuuttajalapset. Tällä nuorella miehellä on paljon tietoa siitä, mitä on olla kahden kulttuurin rajalla. Varsinaista rajatietoa. Näitä rajatietoisia meillä on täällä keskellämme jo paljon. Pääsevätkö he meidän rajojemme yli myös henkisesti?

How to survive November 09. Nyt vuoroni oli jatkaa työtä, jossa oli  Uunan pohja,. Tämä työ oli jo paljon muuttunut tuosta alusta saapuessaan minun luokseni. Siihen oli tullut jossain vaiheessa kuvio, joka toi mieleeni thaimaalaisen koristellun astian, jota käytetään lahjojen antamisessa. Oman marraskuuni eteneminen tuntui parhaalta harmaan ja ruskean rajapinnan lähellä, vähän piilossa odottamassa, kumpi väri voittaa. Uudeksi kirjainmerkiksi tulivat Dzoo ja sen päälle piirretty I-vokaali. Kuvan uudemmissa versioissa harmaa alkaa vähän kerrassaan utuisesti peittää tuota thaimaalaista marraskuuta. Näinkö käy aina kahden kulttuurin rajalla?

พฤศจิ

Plus%20534%20Uunan%20kuvaan%20Kaiku.jpg

Yhdessä valmistettu kuva Kaiku.
Plus%20534%20Uunan%20kuva%20Kaikupieni.j

maanantai 9. toukokuuta 2016

+533 Oranssi 061109

+533 Oranssi

  • Punaisesta keltaiseen
  • Oranssin liukuva mäenlasku
Minulla oli nuorena oranssi elämänvaihe. Kai se oli siihen aikaan monella muullakin. Kun sain päättää, millaiseksi ensimmäisen keittiömme seinä maalattiin, siitä tuli oranssi. Kun muutimme paikkakuntaa, pyysin uudessakin paikassa maalaamaan keittiön kaappien ovet oranssiksi. Olohuoneeseenkin ostettiin oranssit verhot.

Tietty sahraminkeltainen oranssi ei ole minulle enää väri muiden värien joukossa. Buddhalaisessa maailmassa se on varattu munkeille. Se liittyy myös Thaimaan uskontolakeihin, jotka suojaavat maan virallisia uskontoja. Opin varomaan tuota väriä, jotta en loukkaisi ihmisiä enkä rikkoisi lakia.

How to survive November – 09. Marraskuun alussa tämän huoneen ikkunan edessä olevissa puissa oli edelleen oranssinkultaiset lehdet. Hetken mietin, olisiko minun marraskuun värini tuo oranssi, jota huoneen 70-luvulta peräisin olevat nostalgiset verhot vielä korostivat. Ei ollut.

SuviAnniina oli valinnut taustakuvakseen noita minun hylkäämiäni värejä. Se tuntui itse asiassa tosi mukavalta. Kun sain hänen kuvansa eteeni, maisemani oli jo muuttunut. Puissa oli lehtiä enää siellä täällä. Marraskuun eteneminen oli konkreettista. Puiden takaa tuli näkyville kesällä piilossa ollut ympäristö. Se piti saada marraskuun kuvaan mukaan.Tein kultaiseen oranssiin thaimaalaisia kurkistusaukkoja. Thaikielen sanaan marraskuu tuli nyt mukaan kolmas kirjain, yksi monista Soo–kirjaimista,  Soo sala, jossa sala tarkoittaa avointa paviljonkia. Paviljonkia tuo kirjain muistuttaakin.

พฤศ

Plus%20533%20Oma%20kuva%20Suvianniinan%2

Plus%20533%20SuviAnniinan%20kuva%20L%C3%

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

+532 Kiehtovaa kiveä 051109

+532 Kiehtovaa kiveä

Kivisydänten kotiosoite
  • Luola
  • Rotko
  • Louhikko
Luolaan voi joutua vangituksi tai sinne voi päästä turvaan. En varsinaisesti pidä pimeistä louhikoista, sillä valaistuinakin niissä on oma hurja tunnelmansa. Silti ne kiehtovat ja vierailen niissä aina, kun se on mahdollista.

Minua kiehtoo myös Eino Leinon rotko. Sinne hiivitään kuin kuoleva peto sen jälkeen kun laulukaan ei enää lohduta ja säveltenkin siivet vain sortuvat. Sinnekään en periaatteessa haluaisi mennä.  Luulen siellä kyllä jo vierailleeni.

Thaimaan suomalaisen koulun yläaste kävi kouluretkellä Khao Yain luonnonpuistossa, kun Kuopus oli yhdeksännellä luokalla. Pääsimme Miehen kanssa sinne mukaan apuohjaajiksi. Ryömimme siellä luolissakin, mutta erikoisinta oli, kun eräänä iltana auringonlaskun aikaan näimme, miten miljoonat lepakot lähtivät luolistaan. YouTubesta löytyneessä videossa näytetään lepakoiden uloslentoa ja lepakkovirtojen kaarroksia vuorten yllä.

How to survive November -9.  Marraskuu jatkuu sitä selätettäessä.  Nyt Vaiheisen  aloittamaan kuvasarjaan tuli Phoo-madon seuraan myös sanan marraskuu toinen kirjainmerkki Ry, joka on kuin luolan seinällä riippuva lepakko.

พฤ

Plus%20532%20%20Vaiheisen%20kuvaan.jpg

Plus%20532%20Vaiheisen%20kuva%20Valmiina

lauantai 7. toukokuuta 2016

+531 Siihen mitään lisäämättä 041109

+531 Siihen mitään lisäämättä

  • Valan velvoitus
  • Sydämen tarkistus
  • Suun puhdistus
Todistajana olo on oikeastaan järisyttävä kokemus. Harvoin joutuu sanojaan niin harkitsemaan ja valitsemaan kuin siinä tilanteessa. Tuntuu, että mitä lähemmäksi totuutta pyrkii, sitä kauemmaksi se karkaa. En suosittele tuota kokemusta. Kieltäytyäkään ei kyllä voi...
 
How to survive November 09  ei tottele valan kaavaa. Siinä on tarkoituksena nimenomaan lisätä ja lisätä…

Uusi tehtäväni oli käsitellä SusuPetalin kuvapohjaa. Sinne marraskuisen heinikon keskelle eksyi pieni tropiikin mato Phoo (thaikielisen marraskuun ensimmäinen kirjain). Ja matka jatkuu.

Plus%20531%20SusuPetalin%20kuvaan.jpg

Plus%20531%20SusuPetalin%20kuva%20Valmii

perjantai 6. toukokuuta 2016

+530 How to survive November 09 031109

+530 How to survive November 09

  • Vanhan koiran uimakoulu
  • Jalat vielä tukevasti pohjassa
Lepis on marraskuun idis. Hän haastoi minutkin taas blogissaan mukaan marraskuun selätykseen.  Yllytyshulluna lupauduin mukaan (taas kerran) juttuun, josta en miltei yhtään mitään ennestään tiennyt enkä ymmärtänyt. Luontainen selvästi iän myötä etenevä arkajalkuuteni on estänyt minua hyppäämästä kuvankäsittelyn suohon aikaisemmin, vaikka lapsenlapset ovat luvanneetkin minua siellä auttaa.

Pääsin mukaan taidepiiriin. Siis kierrätykseen ja tuunaukseen. Kun olin pieni, toisten kuvien töhriminen oli ankarasti kielletty. Nyt se on tässä piirissämme luvallista ja suotavaa. Ja hauskaa. Sen voin jo parin päivän kokemuksella vakuuttaa.

Ja mitä sitten sain aikaan itse ensimmäisenä päivänä. En paljonkaan ulkonaisesti. Kirjoitin tyhjän taulun vasempaan alalaitaan kolealla siniharmaalla sanan marraskuu thain kielellä. 

 พฤศจิกายน
 Sitten kuva lähti seuraavan henkilön hoitoon.  
Plus%20530%20Omaan%20kuvaan%20aloitus.jp
Yhdessä valmistettu lopullinen taulu Minä muistan  
 
Plus%20530%20Oma%20kuva%20Valmiina%20pie

torstai 5. toukokuuta 2016

+529 Unohduksen rännät 011109

+529 Unohduksen rännät

 Muistan muistaneeni
Unohdan unohtaneeni

Unohduksen lumet kuulostavat kauniilta. Ne ovat valkoisia, pumpulisia ja peittäviä. Tuntuu kuin sillä, mikä on jäänyt lumikerroksen alle, ei olisi mitään väliäkään. Toista on unohduksen räntä. Se sotkee nykyisyyden ja menneisyyden loskaiseksi, likaiseksi ja harmaaksi sohjoksi, josta ei oikein tiedä, mitä se on. Olen räntävaiheessa.

Vanhetessaan on syytä päättää, onko unohtaminen hyvä vai paha asia. Se kanssa voi ystävystyä tai sitten sen voi valita vihamiehekseen. Se kuitenkin joka tapauksessa tuppautuu seuraan, halusi sitä sitten tai ei. Jos vielä muistaa aina muistaneensa ja unohtaa ennenkin unohtaneensa, tulevaisuus voi tuntua turhauttavalta.

Jos jotain hyötyä on harmittavasta unohtamisesta, niin ainakin se, että suomea viime viikolla opettaessani annoin käytännön esimerkin lauseesta: "Anteeksi. Olen myöhässä."

Monet rännät ovat sataneet maahan niiden aikojen jälkeen, jolloin minulla oli ulkomaalainen kirjeenvaihtoystävä...
Plus%20529%20Hans%20Michael%20sivu.jpg

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

+528 Pyhiä, zombeja vai vain multaa 311009

+528 Pyhiä, zombeja vai vain multaa

Kaikki meidät kuitenkin unohdetaan
Ennemmin tai myöhemmin
Yleensä ennemmin
 
Monelle tämä on vain tavallinen viikonloppu, joillekin jopa hankalampi kuin monet muut viikonloput.  Tänään ei ole kauppapäivä eikä tavanomainen viikonloppuvarastointi ole mahdollista. Rutiini häiriintyy. Elämä järkkyy?

Veimme illalla myöhään vanhempieni haudalle kynttilän. Laajalla hautausmaalla tuikki satoja muitakin kynttilöitä. Joku aina muistaa rakkaitaan tälläkin tavalla. Vielä useammille kuoleman kipupiste aktivoituu muilla tavoilla. Joskus tarvitaan tuoksu, maku tai ääni muistojen laukaisemiseen. Joskus jokin asia näkökentän laidalla siirtää ajatuksia menneeseen. Tuntoaisti tajuaa menetyksen kosketuksen puutteena. Missä suru asuu?

Tänään kirkossa laulettiin lopuksi virsikirjan viimeisen virren viimeinen säkeistö. Sen viimeiset sanat:  ”Ja taivas, maa ja meri aamen vastatkoon."

Poikeljärvi 1967. Mihin se kaatuu siihen se maatuu. Vai?
Plus%20528%20Meeri%20ja%20kaatuneet%20pu

tiistai 3. toukokuuta 2016

+527 Bloggaajien herkut 301009

+527 Bloggaajien herkut

Minun herkkuni
Sinun herkkusi
Vaihdetaan
Uudestaan 
 
Thaimaan vuosinamme en ymmärtääkseni valmistanut yhtään herkkuateriaa. Eritasoiset ja -kuntoiset kaasuhellat ja -uunit eivät oikein ystävystyneet kanssani. Toreilta löytyneet aineksetkaan eivät aina maistuneet tutuilta. Supermarketeissa olleet puolivalmisteet ja valmiiksi peratut kalat sekä paloitellut lihat laajensivat kyllä herkkuskaalaa. Se haikeitto ja ne  sukiyakit… Täytyy myöntää, että letut ja silakkalaatikko edustivat meillä suomalaista gourmet-ruokaa. Joulun aikaan väsäsin enemmän laatikoita kuin Suomessa konsanaan. Pikemminkin perinteen kuin maun vuoksi.

Minun piti ihan vakavasti miettiä, mitä hyvää osaan oikeasti tehdä.  Sitämitäon-pata ei ehkä riitä näytöksi. Viimeisin, Kuopuksen viime viikolla koesyömä, uuden kuivurin avulla uudella tavalla valmistettu vanha herkku täyttää ilmeisesti tämän vaatimuksen. Varmuuden vuoksi linkki aitoon thaimaalaiseen kuivattuun lihaan.

Thaimaalaista kuivattua lihaa suomalaisittain:
Naudan suikalelihaa
Thaimaalaista kalakastiketta
Thaimaalaista soijakastiketta (light soya)
Paistamiseen öljyä
Lihasuikaleet laitetaan kuivuriin. Kuivataan niin kauan, että suikaleiden ulkopuoli on jonkin verran kuivunut. Suikaleet laitetaan astiaan ja niiden päälle kaadetaan vähän sekä kala- että soijakastiketta. Sekoitetaan ja annetaan marinoitua muutama minuutti. Lihasuikaleet laitetaan takaisin kuivuriin ja kuivataan valmiiksi. Liha saa olla hieman sitkeää. Paistetaan hetki öljyssä (jos ehditään, ennen kuin kuivat suikaleet on syöty…). Syödään yön yli liotetun, höyrykattilassa pyyheliinan sisällä höyrytetyn sitkoriisin (sticky rice) ja maustekastikkeiden kanssa. 
 
 Tätä herkkua en ole vielä? maistanut:
Plus%20527%20krokotiili%20ja%20sis%C3%A4

maanantai 2. toukokuuta 2016

+526 Liian vähän vai liian paljon 291009

+526 Liian vähän vai liian paljon

Vähän
Joskus liian paljon
Paljon
Usein liian vähän
 
On aina liian vähän/paljon aikaa ja liian vähän/paljon sanotaan. Milloinkahan olisi kohdallaan?

Joidenkin elämä on jonkinlaista ja toisilla taas ihan toisenlaista. Harvoin se on ihan samanlaista koko ajan kenelläkään. Yllättävän helposti tehdään yleistyksiä ja oletetaan toiselta samaa käytöstä kuin itseltä. Toinen hidastelee liikaa, toinen kiirehtii turhaan. Joku velttoilee, toinen pinkoo. Erilaisia aikakäsityksiä voidaan tutkia, mutta tutkimattakin sitä erilaisuutta eletään. Kuluuko aika aina surussa hitaammin?  Onko ilo ohi hetkessä? 

Kuluuko aika nukkuessa?  Kestänkö kivussa vielä seuraavat sekunnit? Pitääkö minun elää vielä kaikki ne tulevat vuodet? Pikajuoksijan sekunnit ovat ohi nopeasti, maratoonari sen kun vain jatkaa sitkeästi menoaan.
Pikatahdissa parissa päivässä olen tavannut monenlaisia ja monenikäisiä ihmisiä. Kiinnitin huomiota erilaisiin henkisiin vauhteihin. Lapsi tarvitsee vastauksen kysymykseensä nopeasti, tässä ja nyt.  Aikuisella tulessa olevat monet elämänraudat ahdistavat ja vaativat pikaratkaisuja, pahimmassa tapauksessa yhtä aikaa. Vanhalle ihmiselle parin viikon välein tapahtuva parin tunnin kokoontuminen samanhenkisen ystäväpiirin kanssa antaa riittävää virikettä pitkäksi ajaksi. Sairaudet venyttävät ja vääristävät aikaa,  surussa aikakin supistuu.

Velttoudelle ei tulosvastuullinen kvartaalitalous oikein ole vielä oppinut keksimään käyttöä. Velttous on harvoin hyödyksi silloinkaan, kun perustarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan ihmisen koko panos.  Onko kohden koskaan?

1964. Merikarvia. Penkkarilaulut. Kaikki aika edessä...
Plus%20526%20Penkkarilaulut%201964.jpg

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

+525 Syksy 261009

+525 Syksy

Syksy vei
Syksy toi
Ollaanko tasan? 
 
Crane  muisti syystervehdyksellä.
AutumnFriendsaw.jpg
Mukana olivat seuraavat ohjeet: "Anna tämä tunnustus blogeille, jotka tuovat sinulle iloa ja innostusta syksyn harmauteen. 1. Tunnustuksen saaneet saavat laittaa kuvan blogeihinsa. 2. Linkitä blogiin jonka pitäjältä sait tunnustuksen. 3. Nimeä haluamasi blogit (määrä vapaa) joille haluat tunnustuksen antaa ja linkitä heidän bloginsa. 4. Jätä viesti heidän blogeihinsa, jotta he tietävät nimeämisestä” 

Valitsin alunperin viisi kuvaa ja tarinaa.. Niisrä vain yhdessä on vielä kuva jäljellä Vuodatuksen hävigtettyä kuvat muutama vuosi sitten. Tässä se ainoa. Nyt tuossa kohdassa on jo kauan seissyt Porin LÄäkärintalo. Kumikorjaamon rakennuskin on saanut antaa paikkansa parkkitalolle.

Porissa-valokuvablogi, Kuvii Porist, sielt täält, kuvaa ansiokkaasti häviävää Poria ja uusien talojen rakentamista.