Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ulkosuomalaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ulkosuomalaisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 8. helmikuuta 2018

+1165 SuomiAreena, vallankumoukselliset ja heidän jälkeläisensä 120714

+1165 SuomiAreena, vallankumoukselliset ja heidän jälkeläisensä

Ilman yhteistä rintamaako?

Juuri nyt joukko Meppejä on avaamassa tämänvuotista SuomiAreenaa Tampereella Tammelan torilla. Viime vuonna olin kuuntelemassa joitain heitä varsinaisella SuomiAreenalla Porissa. Siitä se alkaa, muutaman päivän arvo-ja politiikkapläjäys Suomen kesässä, etenkin täällä Porin seudulla

Auttaakohan vaalien läheisyys, mutta tuntuu siltä, että aika moni kansanedustaja on pystynyt irtautumaan lomaltaan tänne Poriin.  Tiistaina heitä taas on iso läjä kolmessa paikassa yhtä aikaa. Harmi, että ei voi eriytyä kolmeksi…

-Kansanedustajat dyynitalkoissa Yyterissä
-Ukrainan kriisin vaikutukset Euroopan turvallisuuspolitiikkaan
-Satakunnan kansanedustajat lauteilla - kansa kysyy, edustajat vastaavat!


Korkean ikäni  ja edelleen melko hyvän muistini ansioista (heh) muistan vielä 60-luvun ja sen poliittiset kuviot ja nuorten nousun. Tuntemukseni on vähän samanlainen kuin Bangkok Postin piirtäjällä, joka piirsi varsin mainion kuvan siitä, mitä oli tapahtunut Thaimaassa 1973 esiin tulleelle demokratiaa vaatineelle nuorisolle. En tahdo mitenkään vihjata, mutta…

Plus%201164%20141073%20BangkokPost%20pil

maanantai 29. tammikuuta 2018

+1156 Thaimaan tankkivalta 280514

+1156 Thaimaan tankkivalta

Vallan voi myös anastaa

Vieläkin varon sanojani. Se on selkärangassa. Muutama vallankaappaus sitten entisiä työtovereitani haastateltiin aamutelevisiossa. Hekin olivat tehneet toimittajien kanssa sopimuksen siitä, mistä ei puhuta.

Sitä kaikkea, mitä maailmalla vallan saamiseen, sen käyttöön ja siitä kilpailemiseen tarvitaan, on Kotosuomessa vaikea tajuta. Se on jotain aivan muuta kuin nahistelu puolueiden ja äänimäärien merkityksestä kulloisessakin tilanteessa. Sähköpostissa olen joitain väsyneitä tunnelmia aina välillä vaihtanut siellä kaukana olevien kanssa. Kaikkea ei vain aina jaksa selittää niille, jotka sitä eivät ole kokeneet.

Lähdin taas etsimään, mitä olen näistä asioista blogissanikin jo aikaisemminkin vihjaillut. Tässä joitain vanhoja purkauksiani:

26.8.2007 128 Totuus ja/vai rakkaus 
6.11.2007  56 Valta ja johtajuus
10.12.2007 22 Perustuslain päivä 
14.10.2008. +234 Kansanvallan kuvioita 
22.11.2009. +523 Mies ja ääni ja raha  
Plus%201156%20Sanam%20Luang%20ja%20lapse
1979, Bangkok  Samoilla kaduilla on marssittu ennekin.

perjantai 26. tammikuuta 2018

+1153 Vappuja vappuja vappuja 010514

+1153 Vappuja vappuja vappuja

On niitä muuten vietetty ennenkin

- Se vappu, jolloin juuri ostettu iso vappupallo osui kadulla rakennustelineen särmään ja puhkesi. Vieläkin muistan sen paikan. Se talo(kin) on jo aika rapistunut.

- Se vappu, jolloin myimme edesmenneen ystäväni Aulikki Tiiromäen  kanssa Mannerheimintiellä ja Ullanlinnanmäellä vappupalloja, joissa oli mainos vapunpäivän opiskelijatilaisuudesta Bio Bristolissa. (Kuva noista ilmapallonmyyjistä kirjoituksessa +884 Monia vappuja armorikkaita vappuja)

- Se vappu, jolloin olimme Eurajoen kristillisen opiston vappuseuroissa.

- Se vappu, jolloin istuin isän polkupyörän tarakalla ja vanhemmat kiersivät kaukaa vasemmiston vappujuhlakulkueen.

- Se vappu, jolloin olimme Hongkongin lähetin Hannu Palmun kanssa katsomassa thaimaalaista vappujuhlaa Bangkokin Sanaam Luangilla. (Kertomus tästä vapusta kirjoituksessa  +682 Vappua jaloin ja autolla)

- Se vappu, jolloin uusi kevättakki oli pakko laittaa päälle Porin vapputorille, vaikka ilma oli tosi kylmä.

- Se vappu, jolloin vedin Kansan Raamattuseuran opiskelijoiden vappujuhlien valmisteluja Helsingissä. Juhlat pidettiin Kivelän sairaalan juhlasalissa.

- Se vappu, jolloin täällä vierailleille lastenlapsille ostettiin vappupallot, jotka jäivät tänne leijumaan ja laskeutumaan aikanaan lattialle.

- Se vappu, jolloin vedin kansainvälisyyteen ja lähetystyöhön  liittyviä ryhmätöitä Länsi-Porin seurakunnan simaseuroissa. (Kertomus noista ryhmätöistä kirjoituksessa + 983 Mikä maa vappuna vaapukka)

Tämä vappu, jolloin vanha pari löntysteli vapputorille syömään muikkuja, kahvia ja lettuja ja ostamaan Saarenmaan juustoja ja metrilakritsaa.

Muuten, tältä suomalainen vappu on näyttänyt  thaimaalaisten silmin:

"Kaksi Suomessa vieraillutta thaimaalaista kirkon työntekijää palasi Thaimaahan. Paljon oli nähty ja koettu. Hyvältä oli tuntunut. Erikoisuuksiakin Suomesta oli löytynyt: "Tiedättekö, että Suomessa on joka vuosi sellainen Juoppojen päivä?" Vappu oli vietetty Helsingissä."

Merikarvia. Onneksi nämä kaksi thaimaalaista työntekijää kokivat Suomesta muutakin. Tässä he ovat vierailemassa Miehen veljen perheen ja Miehen äidin luona Miehen vanhassa kotitalossa. Silloin me itse olimme Thaimaassa.
Oi%20ja%20Tidarat%20Lauttij%C3%A4rvell%C

torstai 18. tammikuuta 2018

+1145 Simpukoita ja sanomalehtiä 180314

+1145 Simpukoita ja sanomalehtiä

Minkä taakseen jättää
Sen kellaristaan löytää

Vihdoinkin. Jo oli aikakin. Vuosikausien paluupöheikköä on alettu karsia kunnolla. Muutama Suomeen paluu oli aikoinaan haastavampi kuin muut.. Eräällä kertaa Kuopus oli saapumaisillaan, toisella kertaa Mies lähtemäisillään tai ainakin toipumaisillaan. Etenkin tuossa toisessa paluuvaiheessa Thaimaan kodin purkaminen tapahtui nopeasti kaikenlaisen lähtöhässäkän keskellä ja mukaan tuli sellaista, mitä ei tarkkaan ehditty käydä läpi. Niistä esimerkkinä on vieläkin löytyvä muuttolaatikko, joka oli kirjattu muuttolistaan näin: Kiviä.

Nyt simpukat on lajiteltu ja vanhat Bangkok Postit luettu. Hyvää roskapussiainesta. Näin kirjoitin Vallattomalle Mummelille, jonka ohjeen mukaan kompostiroskikseemme on tehty lukuisia roskapusseja. Suosittelen näitä ohjeita.

”Olet muuten taas ollut mielessä eilen. Löysimme varastoista vanhoja Bangkok Posti-lehtiä, joita toimme aikoinamme mukanamme. Nyt niistä oli apua kompostipussien teossa, koska Satakunnan Kansa siirtyi tabloidikokoon. Eilen syntyi taas kolmisenkymmentä pussia, joissa Thaimaa on pinnalla ja Suomi sisällä :)”

Kuvat kertokoot kaiken. (Simo Nieminen).
PS. Joitain noita samoja simpukkamalleja näkyy aikaisemmassakin blogikirjoituksessani: +915 Contemporary Art Archipelago ja Utö

Mirkka%20ja%20simpukat%20l%C3%A4hikuvapiMirkka%20ja%20simpukat%20ja%20kompostipu

perjantai 12. tammikuuta 2018

+1139 Epäjärjestelmällistyttämättömyydelläänsäkäänköhän IRC- ja Dalnet-muistoissa 030214

+1139 Epäjärjestelmällistyttämättömyydelläänsäkäänköhän IRC- ja Dalnet- muistoissa

Sanaleikkien leikkisanat

Otsikon pitkää sanaa en muista ulkoa, en myöskään sanaa supercalifragilisticexpialidocious. Tarvitsen Googlea. Nuorisomme osaa nuo sanat vaivattomasti. Etenkin tytöistä polvi paranee.

Elämäni näyttää olevan vähintään epäjärjestelmällistä. Vanhojen hävitettävien papereiden sisältämä tunnekuorma ei näköjään ihan helpolla poistukaan. Tajuaa, että siellä jossain sisällä ne tunteet edelleen ovat, vaikka eivät joka päivä pinnalle pyrikään. Jotkut vaikeat muistot on sisältäkin revittävä palasiksi tietoisesti. Mitä niitä nyt enää pyörittelemään. Toisaalta, niin paljon koettua hyvää on paennut pinnan alle. Niin monia ihmisiä. Niin monta kohtaamista. Muistamattomuuttaankin voi antaa anteeksi, kun tajuaa, kuinka monen ihmisen kanssa on kulkenut kappaleen matkaa.

Luulin, että minulta ei jäänyt käteen mitään konkreettista IRC-ajaltani. Äsken löysin kuitenkin hyvästijättökirjeen kopion kahdelle ystävälle, CherokeeLace ja Jarus Roland, jotka aikoinaan antoivat minulle jopa OP-oikeudet kristillistä debattia harjoittavassa ryhmässään. Toinen heistä asui Australiassa, toinen Kanadassa, minä naputtelin konetta Thaimaassa. Tässä otteita siitä kirjeestä – sillä silloisella kielellä:

”This experience to learn to know different beliefs… and try to be polite… has not been easy for me… much more difficult than foul language… but I have enjoyed it.”
“In my real life I daily meet many ppl who don´t believe like me and I need to use “dialog” in a right way… You two have been teaching me something very valuable… I remember saying to Jarus once that I felt that he was a “born instructor” “tutor” and the more I have seen you the more I am sure of that… CherokeeLace is showing a special love to ppl… that kind of love is needed… I would say that you CherokeeLace are “righteous”… and “truthful”… both those things are very high in my values…”

“The other handicap is the language… English is however my fourth language… nowadays better than the second and third… but still… I  have learned very much… trying to say things shortly… trying to be “intelligent” in English… again here sometimes succeeding and then not… lol. It has been however refreshing to be able to think in English… I am working in Thai.. .which I know still less than English…”

On hyvä huomata, että niin moni asia maailmassa riippuu näkökulmasta:

Marra%20ja%20Rontti%20Porissa-normal.jpg

maanantai 4. joulukuuta 2017

+1100 Mitä silmät ei nää vai näkevätkö sittenkin... 111113

+1100 Mitä silmät ei nää vai näkevätkö sittenkin...

  • Katsoo nähdäkseen
  • Katsoo ymmärtääkseen
Olisi hyvä, jos sydän ymmärtäisi kaiken sen, mikä ei ole näkyvillä. Toisaalta siinäkin, mikä on näkyvillä, on ymmärrettävää yllin kyllin.


Eräs nuori mies (8v) valokuvasi aikoinaan sitä, mitä näki. Kuvasi, koska ymmärsi, että maailmassa on todella monta ihmeellistä asiaa.

1980. Thaimaa. Kuvaajan silloista tekstiä: "Kuvassa näkyvä virtahepo ei ole pessyt hampaitaan eikä käynyt hammaslääkärillä pitkään aikaan Sen vasemmanpuolinen hammas on mustunut. Se kerjää ruokaa koko ajan ja joskus se saakin sitä."
Virtaheposuuaukipieni-normal.jpg
Jaken%20%20kuvia%20henkien%20talopieni-nFloatingpieni-normal.jpg

tiistai 3. lokakuuta 2017

+1041 Kalenterissa Tiernapojat itse kullekin säädylle 241212

+ 1041 Kalenterissa Tiernapojat itse kullekin säädylle

”Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.”

Eilen kirkossa lauloivat myös Tiernapojat. Niitä on kuultu ja nähty milloin missäkin. Thaimaan televisiossakin.

24.12.1986. Thaimaa. Bangkok. Televisiosta tuli ohjelma ulos. Tiernapojat: Markku, Heikki, Pekka ja Jaska.

”Ja te isoovaiset ja myös siunatut, nyt me olemme kaikki sanoneet.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm' onnellista ja hyvää joulua.”

1986. Thaimaan television Tiernapojat

maanantai 2. lokakuuta 2017

+1040 Kalenterissa Kauneimmat Joululaulut 231212

+1040 Kalenterissa Kauneimmat Joululaulut - messu

Liturgiankin luritukset
Kauneimmin joululauluin

Kauneimpien joululaulujen 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi valmisteltiin messu, jossa musiikki oli pääsääntöisesti joululauluja. Se messu näkyi televisiossakin.

23.12.2012. Tänään Porin Teljän kirkossa Kauneimmat Joululaulut – messu. Tuvantäydeltä kirkkoväkeä. Mahtavaa laulua. Kotoisuutta. Hymyä.

Blogimaailmassa olen eri ihmisiltä kuullut monenlaisia mietteitä kirkosta. Joku miettii, onko kirkko liian elitistinen ja sanoma moniselitteinen. Tai kysytään, onkohan ihminen liian kaukana kirkosta vai päinvastoin. Yllättäviäkin yleistyksiä löytyy yleensä asiallisilta kirjoittajilta. Välillä en voi kuin ihmetellä, kuinka monet rohkenevat puhua niin varmasti asioista, joista eivät selvästikään tiedä oikeastaan mitään: ”Uskoon sekoitettu auttaminen on usein vain samaa mieltä olevien auttamista.” Tai: ”Esim. Amnesty on tehnyt paljon hyvää työtä ihmishenkien pelastamiseksi ja kidutuksen lopettamiseksi eikä vain veisannut virsiä kädet ristissä.”

Kauneimpien Joululaulujen varainkeruu kohdistuu usein lasten auttamiseen. Kieli- ja lukutaitotyötä sekä lasten koulunkäyntiä on tuettu mm Laosissa, Nepalissa, Kiinassa, Kambodzhassa, Thaimaassa, Pakistanissa, Vietnamissa ja Papua-Uudessa-Guineassa. Vaikka siis laulaisikin joululauluja kirkossa kädet ristissä, voi olla mukana parantamassa lasten asemaa monessa maassa.

Yksi parhaista ystävistämme vietti monta joulua ulkomailla eri maissa Unicefin palveluksessa. Onneksi avustusjärjestöt tajuavat sen, että keskinäisen kilpailun sijasta on pyrittävä yhteistyöhön. Unicefilla on julkilausuma yhteisten päämäärien merkityksestä: Sharing common goals: UNICEF, faith-based organizations and children.  Siinä sanotaan mm näin:

”Worldwide, UNICEF and religious groups are acting together as advocates for children on a wide range of programmes addressing children's rights, including:
 
  • Educational projects for out-of-school and abused children.
  • Fundraising for assistance to children in difficult circumstances.
  • Advocacy and education for HIV/AIDS awareness and prevention.
  • Combating sexual commercial exploitation of children and child labour.
  • Best possible health care for children.
  • Engagement of religious leaders in advocacy for child rights.
  • Integration of child rights promotion and child protection into social action programmes led by churches and religious groups.”

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

+1039 Kalenterissa matonpesua 221212

+1039 Kalenterissa matonpesua

Räsymatto maailmalla

Matoillakin voi kertoa muistoja. Mikä matto missäkin kodissa…

22.12.1984 Minä, Keskimmäinen (ja Kuopus) pesimme kaikki matot mäntysuovalla.
 
Iltakukkujanaissuvun kunniaksi on kerrottava, että matonpesu tapahtui illalla klo 22.00, kun perheen isä oli vielä Ubonin kirkon avajaismatkalla. Se oli niin hauskaa, että sitä vieläkin muistellaan. Mäntysuopa oli tuotu Suomesta edellisenä kesänä.

Erään Bangkokissa pestyn maton matka oli alkanut kesämökin kangaspuissa 1970.  Ensimmäinen koti sillä oli Naantalin Pikkupappilassa:

1972. Naantali. Matto, minä ja Esikoinen (piilokuvassa)

lauantai 30. syyskuuta 2017

+1038 Kalenterissa uusia alkuja: Ubon Ratchathani 211212

+1038 Kalenterissa uusia alkuja: Ubon Ratchathani

Eteenpäin
Uuteen suuntaan
Uusiin haasteisiin.

Olen saanut tehdä työtä,  jota ohjasi silloisen Suomen Lähetysseuran lähetysjohtajan Henrik Smedjebackan käyttämä termi, luterilainen dynaaminen lähetysnäky. Se oli aikaa, jolloin tuleva Thaimaan luterilainen kirkko muuttui toiveista todellisuudeksi. Monesti olen käyttänyt siitä ajasta nimeä Kirkkohistoria pikakelauksella. Työ alkoi Bangkokissa, mutta laajeni pian Koillis-Thaimaahan, Ubon Ratchathanin lääniin.

21.12.1986. Ubonissa avattiin Hyvän Uutisen keskus. Mies siellä.

Jo ennen työn aloittamista Ubonissa sinne tehtiin tutustumismatkoja. Perheemmekin vietti siellä lomallaan muutaman päivän tutustumassa työn tuleviin mahdollisuuksiin:



1982.  Ubon Ratchathani. Jokiajelua.

tiistai 19. syyskuuta 2017

+1027 Kalenterissa muilla mailla vierahilla 101212

+1027 Kalenterissa muilla mailla vierahilla

Joulu jolkottaa joka paikkaan

Moni suomalainen haluaa osallistua suomalaiseen joulukirkkoon myös maailmalla asuessaan tai vieraillessaan. Tai ainakin Kauneimpiin Joululauluihin. Itse säestin niitä myös Hanoissa, Vietnamissa, rauhanturvaajien joulukirkkoa taas aikoinaan Nikosiassa, Kyproksella.

10.12.1988 Mies Singaporesta Manilaan. Molemmissa suomalaiset joulukirkot. Majoittuminen suurlähettilään residenssissä, Timo Jalkanen.

Kun tämä suurlähettiläs matkasi Suomeen, Mies näytti hänelle Bangkokia yhden iltapäivän.

Suomen ev.lut.kirkolla on Bangkokissa nykyään oma siirtolais- ja turistipappi, Jyrki Markkanen. Thaimaan turistityöstä voi löytää lisätietoja netistä suomenkirkkothaimaassa.net Muusta kirkon ulkosuomalaistyöstä saa tietoa täältä: http://evl.fi/ulkosuomalaiset/

lauantai 16. syyskuuta 2017

+1024 Kalenterissa kieliasioita 071212

+1024 Kalenterissa kieliasioita

Keskellä suuta
Keskellä sydäntä

Muistaako joku muu kieliharjoituksen: ”Pitkästyitkös matkaas, tuskastuitkos taakkaas, yksikseskös kuljit.” Maailmalla matka välillä pitkästytti ja taakka tuskastutti. Yksikseen ei kuitenkaan  kukaan suurkaupungissa kulkenut.

7.12.1980. Bangkok. ”Eka yö pitkään aikaan nukuttiin hyvin. Paine välillä helpottaa. (Lämpöminimi 24,8 °C maksimi 34,1°C)”

Selitykseksi edellisen päivän merkintä: ”6.12.1980 Tentti oli vaikea ja meni huonosti.” Thaimaan valtion kielitutkinnon tulos oli loppujen lopuksi ihan hyvä. Pitkän kielenopiskelun paine ei vain helpottanut vielä heti kielitutkinnon jälkeen.

Kielikoulussa kielikokeen sanastoa haettiin myös lasten koulukirjoista. Täältä löytyi mm lapamato:


 

perjantai 15. syyskuuta 2017

+1023 Kalenterissa suomalaisuutta 061212

+1023 Kalenterissa suomalaisuutta

Top Pop
Ei Flop
 
Suomettuneenakin suomalainen pysyi suomalaisena. Olkaamme siis nytkin suomalaisia.

6.12.1984. Bangkok. Esikoinen, Kalle ja Roope olivat käyneet pyytämässä, että koulussa olisi Suomen lippu tänään lipputangossa. Suostuttiin.

Ihminen voi olla kansainvälinen vasta taustansa tunnistaen. Silloin voi helpommin sulassa sovussa antaa luvan toisellekin olla omalla tavallaan kansainvälinen.

Kuopuskin osoittautui kansainvälisessä koulussaan suomalaiseksi, ainakin kansainvälisyyspäivänä:

tiistai 12. syyskuuta 2017

+1020 Kalenterissa kansainvälisyyttä 031212

+1020 Kalenterin kansainvälisyyttä

Kummotti ja mimmotti.
Tommotti.
 
Jossain vaiheessa suomalainen ihmettely vaihtui kansainvälisyyden ymmärtämiseksi. Sen saivat aikaan ihmiset, jotka osoittautuivat tavallisiksi ihmisiksi erilaisuuden valepuvussa. Kansainvälinen kumppani omassa kahvi - tai ruokapöydässä keskustelemassa tavallisia asioita tavallisella tavalla alkoi tuntua riemastuttavan tutulta.

3.12.1985. Piispa Daniel Chong, pastori Paul Chong ja Mr Philip Chen syömässä meillä, Malesian –Singaporen luterilainen kirkko.

Kun Mies oli työvierailulla Singaporessa ja Malesiassa, hän vuorostaan kävi piispa Chongin kotona syömässä. Vuoroin tutuissakin käydään.

keskiviikko 6. syyskuuta 2017

+1014 Sosiaalista syömistä 211112

+1014 Sosiaalista syömistä

Syödä jutellaakseen
Jutella syödäkseen
 
Nyyti ei  yksinään nauttinut edes näkinkengästään. Thaimaalaisten mielestä taas yksinään syöty ruoka ei maistu miltään. Muistan jo Kyproksella aikoinani ihmetelleeni, kun perheet, isovanhempia ja vauvoja myöten istuskelivat iltaa yhdessä katuravintoloissa. Thaimaassa en sitä enää ihmetellyt. Ruokapöydässä parhaat jutut luistivat.

En Suomessakaan aina huomaa siirtyä ruokapöydästä muualle juttelemaan. Muutama vuosi sitten Thaimaan luterilaisen piispan syödessä meillä aamiaispöydässä juttua riitti pariksi tunniksi. Eikä kukaan muistanut, että meillä sentään muitakin tuoleja oli. Hauskaakin oli. Ihan koko ajan.

21.11.1982. Thaimaa. Bangkok. Harrastettiin taas sosiaalista syömistä. Tapsa, Poku, Saroj ja me - uima-allas – kahvit – pullat – voileivät – hedelmät - grilli ja nakit. Uimahousut ja lämmin olo,  siinä suomalaisen armas marraskuu.
 
Thaimaassa kirkossakin harrastettiin yleensä aina sosiaalista syömistä.

1982. Thaimaa. Bangkok. Lad Phraon kirkon joulujuhlan ruokailu kirkon pihalla. Kuva Anneli Könni

tiistai 5. syyskuuta 2017

+1013 Mielin kielin vai röyhkeästi, pöyhkeästi ja töykeästi 151112

+1013 Mielin kielin vai röyhkeästi, pöyhkeästi ja töykeästi

liehitellä pöyhkeillä
nöyristellä röyhkeill
ä
 
Olin hieman häkeltynyt, kun minua moitittiin mielistelystä. Se ei ollut tullut mieleen. Jouduin oikein katsomaan sanakirjasta, mistä minua syytettiin:

- tavoitella jonkun suosiota (liioittelevasti) kehuen, imarrellen,
- pyrkiä hankkimaan hyötyä olemalla erittäin kohtelias tai miellyttävä jotakuta kohtaan tai kehumalla jotakuta,
-makeilla,  mairitella, liehakoida, nöyristellä, pokkuroida, liehitellä, hännystellä, nuoleskella
 
Jäin miettimään ja kyselemään. Jos suomalainen on mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään, onko hän myös nainen, joka ei koskaan mielistele ketään.  Onko vastarannalla huutavan aina varottava, ettei vahingossa sanoo hyvää sanaa toisesta. Olisiko sittenkin mahdollista sanoa positiivinenkin sana niin, että ”metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat”?

Etsiskelin taas kerran vanhoja kommenttejani tästä aihepiiristä. Vähän sekalaisia mutta olkoon…

”Aina on riidelty, aina toinen toistaan arvosteltu. Yleensä suurilla volyymeillä ja monipuolisin termein. Potkut on annettu polviin rautakengillä, ei suinkaan nössöillä villasukilla, varpailla hipaisten.  En osaa pitää suomalaisia missään asiassa hienotunteisina tai hyssyttelijöinä. Aasiassa meidät länsimaalaiset tunnettiin liian suorapuheisina. Me suomalaiset (ja norjalaiset) emme osanneet ottaa toisia huomioon vaan töksäytimme kaiken esiin pilaten mahdollisuutemme monessa tilanteessa. Kun vielä riitely tapahtui vierailla kielillä, väärinymmärrykset vain lisääntyivät. Ainahan jokainen oli oikeassa. ”

”Änkyrä on käsite, jota röyhkeät, pöyhkeät ja töykeät käyttävät niistä, jotka heidän mielestään on röyhkeitä, pöyhkeitä ja töykeitä. Olen oppinut nyt täällä, että on parempi olla röyhkeä, pöyhkeä ja töykeä kuin mielin kielin liehittelijä. Eläköön siis änkyryys.”

”Tunnustuksen antaminen ansaitusti ei ole häpeällinen teko. Suomalaiset antavat sitä sen verran harvoin toisilleen, että ei se ehdi ihmisiä pois pilata. Ainoa käyttökelpoinen keino mielestäni on istua yhdessä ja pohtia. Jakaa kokemuksia ja kuunnella toinen toistaan.. Mielistelyksi en sitä millään tunnista...”

”Mielistely ei oikein kuulu kuvioihini. Sen verran sen kanssa jouduin tahimaan Thaimaassa, jossa sikäläinen kohtelias käytös usein suomalaisesta tuntui nuoleskelulta, mielistelyltä, teeskentelyltä ja nöyristelyltä. Mielinkielisyyttä en oppinut, vaikka sillä olisi siellä ollut käyttöä.”

Mikä siinä onkin, että tällaiset asiat nousevat näin paljon esiin juuri Suomessa?

1994 Bangkok. Lentokenttä. Kaikki ystävyys ei ole mielistelyä.

perjantai 25. elokuuta 2017

+1002 Rehellisyys ja reiluus 180812

+1002 Rehellisyys ja reiluus

Siitä puhe mistä puuteko?

Pääsin pohtimaan elämää taas kerran uudesta näkökulmasta: Arvot ja  Etiikka. Alitajuntani alkoi työskennellä asian parissa. Haasteet olivat hyväksi. Ja virkistykseksi. Samaan aikaan jouduin pohtimaan, miksi juuri epäily epärehellisyydestä onlituntunut harvinaisen pahalta. Jotain nuo tunnetilamme pyrkivät meille kertomaan.

Mietin, millaista ihmistä itse arvostan. Alkoi hymyilyttää, kun taas ärräillin. Suomalaiselle näköjään r-äänne on tärkeä hyvässä ja pahassa. Kaksi arvoa pompahti pinnalle: Rehellisyys ja reiluus. Siitäkö puhe, mistä puute itsellänikin?

Ajoimme kerran pitkin Kwai-joen rantatietä. Rannalla näkyi kauniita taloja ja portilla kyltti Hotel Hilton Erawan.  Nimi viittasi laatuun. Sitä löytyikin, vaikka ei aivan hotelliketjun ilmaisemasta suunnasta.
Yövyimme hotellin mökissä. Mökit, nuo ihastuttavat vaatimattomat mökit, sijaitsivat veden päällä kuin tukkilautoilla, joiden väliin oli siellä täällä laitettu pitkospuita. Huoneiden ovissa oli isoja rakoja, joiden kautta Kuopuksen huoneeseen yllättäen syöksyi lentomuurahaisparvi, jota Kuopus sitten puukengällään yritti poistaa  ja onnistuikin jossain määrin valojen sammuttua.

Mutta ne näkymät ja se hiljaisuus. Me ainoina yöpyjinä saimme erityispalvelua. Illallinen noiden ”tukkilauttojen” päälle tuodulla huojuvalla pöydällä. Hyvää thaimaalaista perusruokaa. Auringon kajon himmeneminen. Joessa uineet vesipuhvelit. Vastarannan kalastaja jokiveneessään. Lintujen äänet. Veden solina. Vuoret. Reilu diili.

Seuraavalla kerralla ohi ajaessamme hotelli oli vaihtanut nimensä. Etujen ristiriita?


1994. Thaimaa. Kanchanaburi. Hotelli Hilton Erawan

tiistai 15. elokuuta 2017

+993 "Tyypillinen aasialainen nainen" 050612

+993 "Tyypillinen aasialainen nainen"

  • Tyyppitarkastettu?
  • Tuomaroitu?
Oletko  valioyksilö? Tavallinen vai tavaton?  Laatuarvosteltu? Muotovalio? Hylätty? Oletko, tyylikäs, elegantti, touhukas tai vilkas? Pihtikinttu? Omenapää? Herasilmä? Valpas? Sopusuhtainen ja siro? Ihastuttava? Aggressiivinen? Oikeanlainen? Tasapainoinen ja sopusuhtainen?

Oletko  naisen prototyyppi?  Siis millainen?

Sally Lim on toiminut Singaporen luterilaisen kirkon lähetysjohtajana. Sally Limin puoliso Terry Kee on Singaporen luterilaisen kirkon piispa. Kun tapasimme hänet Thaimaassa, oli ilo istua ja jutella vanhoista ajoista, yhteisistä vuosista Thaimaassa, jossa kaikki olimme Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon työssä. 


”Olen tyypillinen aasialainen nainen; olen aina ollut tyytyväinen voidessani palvella mieheni rinnalla. Mieheni on hyvä pastori ja johtaja, joka on paljon esillä, kun minä puolestani työskentelen parhaiten taustalla. Nuorena päämääräni oli palvella uskollisesti Jumalaa ja kirkkoa ja olin valmis luopumaan sihteerin työstäni, kunhan Jumala siunaisi meitä lapsilla. Mutta emme koskaan saaneet lapsia ”

”Lähdin epävarmalla mielellä, sillä en tiennyt, mitä annettavaa minulla olisi maassa, jonka kieli, kulttuuri ja ihmiset olivat minulle vieraita. Epävarmuuteni sai minut kuitenkin työskentelemään kovemmin ja luottamaan lujemmin Jumalaan. Minua auttoi myös, kun näin, miten intohimoisesti mieheni omistautui lähetystyölle ja paikallisille ihmisille.”
”En myöskään voinut enää tehdä työtä vain taka-alalla, vaan jouduin nousemaan esiin monissa eri tilanteissa. Opin tekemään työtä ihmisten kanssa, jotka edustivat eri rotuja, kulttuureja ja kansallisuuksia ja sain rohkeutta palvella Jumalaa omana itsenäni, enkä vain mieheni työtoverina.”

Näin se sanotaan aasialaisittain. Entä suomalaisittain?

1996.Thaimaa. Synttärikahvivieraina Alfhild Steinsbø Hauglid ja Sally Lim

maanantai 7. elokuuta 2017

+985 Mummoja monessa polvessa 070512

+985 Mummoja monessa polvessa

Mummot säilövät muistoja

Lastemme Mamman muistolaatikot säilyivät koskemattomina lähes pari vuosikymmentä Mamman kuoleman jälkeen. Mamman säilömistä muistoista löytyi kosolti omaakin historiaa niiltä vuosilta, jolloin olimme olleet maailmalla. Mammalla kuvat olivat säilyneet. Niitä oli katsottu. Toinen Mamman viimeisistä kirjeistä oli lähtenyt meille Thaimaahan. Siihen mennessä olimme jo matkustaneet Suomen ja Thaimaan väliä viisitoista vuotta.

Mummojen ja lastenlasten side ei helposti katkea. Kuopuksen sanelema kortti Thaimaasta Mammalle:

”MEILLÄ ON SEMMOINEN UUSI MIKKI-HIIRI-OHJELMA.
KOULUSSA KÄYN KOULUBUSSILLA JOKA PÄIVÄ.
OLEN SAANUT PIENEN PEHMEÄN VASIKAN SYNTYMÄPÄIVÄLAHJAKSI.
SINÄ MAMMA OLET MINUN KAVERINI.
MINULLA ON HASSU TELKKARITEROITIN.”
 
Merikarvia. Mamma ja Kuopus vihtatalkoisssa. Ja aurinko paistoi. Monellakin tavalla:

keskiviikko 2. elokuuta 2017

+980 Ristiriitainen uteliaisuus 160412

+980 Ristiriitainen uteliaisuus

Tirkistystä maailman luukuista

Seurasin alussa netistä vain hyvin harvoja juttuja suorana lähetyksenä. Muistan kerran  juuttuneeni presidenttimme virkaanastumisjuhlallisuuksiin ja sitä ennen kai Chilen kaivoksiin. Vähän enemmän ja kauemmin olin katsonut ohjelmia jälkikäteen.  Opin aikoinani sentään nauhoittamaan televisiosta videonauhuriin. Siinäkin kynnys oli alussa suuri. Nyt digiboksin salat ovat jo suurin piirtein hallussa.  
Aina siis laahaan jäljessä. Aina yhä jäljempänä… Se tuntuu välillä hassulta, koska sentään joskus olin opeillani jo lähes ikäpolveni tietotaitohuipun tuntumassa, kiitos täällä  kotikodissa vielä asuneiden  ja täällä  vierailleiden jälkikasvuyksilöiden. Heidän avullaan pysyn sentään vieläkin pinnalla. Jotta siis kiitos heille, keille kiitos kuuluu… Heh.

Katsoin netistä myös kuuluisaa norjalaista oikeudenkäyntiä. Thaimaassa ollessamme meillä oli koko ajan norjalaisia työtovereita.  Päiväkirjamerkintöjä muutamasta ensimmäisestä päivästä saavuttuamme Thaimaahan ensimmäistä kertaa:

”29.8.1979. Uuden lain mukaan valtatiellä on pakettiautoille ja muulle raskaalle liikenteelle määrätty oma kaistansa. Nils Peder joutui poliisiasemalle yritettyään ajaa väärää kaistaa yrittäessään tulla meitä vastaan lentokentälle.  Jouduimme tulemaan taksilla. Menimme harhaan. Väärälle Soi 5:lle tultiin ja kuski väitti väen vängällä paikkaa oikeaksi. Taksikuski osti jonossa odottaessaan ohi ajavalta polkupyöräruokakauppiaalta syömistä.”
”31.8.1979 Nils Peder kertoi sakotussysteemistä autolla -ajossa. Jos tekee rikkeen, joutuu poliisiasemalle, siellä tehdään kuulustelupöytäkirja, annetaan 7 päivän väliaikainen ajokortti ja otetaan vanha kortti pois. Viikon kuluttua voidaan sitten hakea kortti pois ja maksaa asiaankuuluvat sakot.
Torakkamyrkkysuihke tuntuu olevan hyvää. Verhoissa oli torakka tullessamme kotiin illalla ja Mies suihkutti sen pois ja sai kuolemaan. Toinen torakka. Eilen illalla vein roskia ja jokin ötökkä hyppäsi roskiksesta. Liekö ollut rotta.”

Silloin ennen. Bangkok. Lutheran Mission in Thailand, General Assembly, suomalaiset ja norjalaiset: