97 Ihan pihalla

Putosin kärryiltä.
Siellä ne vierivät eteenpäin.
Missä asti jo lienevätkin.
Eikä kukaan taakseen vilkaissut.

Aika hurjia hylkäämisen kokemuksiakin elämään on mahtunut. Onneksi on ollut muunlaisiakin päiviä.

Jostakin luin, että ihmisen on turha liikaa valitella niitä olosuhteita, joissa on, koska usein elämäntilanne on myös omien valintojen muokkaama. Ilmeisesti olen rakastanut epämääräisiä ja muuttuvia toimenkuviani. Joitain sisäisiä tarpeita ne ovat täyttäneet. Pitkäaikainen läheinen työtoverini lähetti pari päivää sitten sähköpostia: "Eikös vaan ole mukava, että saatiin tehdä, kuulla ja oppia niin monenlaista. Nyt vanhana on, mitä muistella."

Ystävä lähetti ninulle äskettäin sähköpostilla kopion hänelle vuonna 1999 lähettämästäni kortista:
1999%20Kortti%20Arja%20Etolalle%20pieni-

1999%20Kortti%20Arja%20Etolalle%20pieni-

2 kommenttia:

Annikki16. elokuuta 2014 klo 20.13
"Nyt vanhana on,mitä muistella.." Siinäpä onkin hyvä asenne elämän kolhuihin, jos kaikkeen kivaankin. Olisi muistelu aika tylsää, jos kaikki olisi ollut kuin silkkiä vaan. Voi tuntea eläneensä, kun on joutunut selviämään ikävistä vaiheista.
VastaaPoista
Vastaukset

Lisää kommentti