Jaa mää vai?
Jaa kirkko vai?
 
Minäkö? Kirkkoonko? Ulkomaillako? 

Olen etsiskellyt ensi viikon luentoja varten kirkkomme kansainväliseen toimintaan liittyviä termejä ja toiminnan sisältöjä. Nuo termit eivät näytä olevan kovin tuttuja, vaikka aika moni on toimintaan joskus käytännössä osallistunutkin. Kirkon omilla sivuilla todetaan, että kansainvälisyys läpäisee lähes kaikki kirkon toiminnan tasot. Osa kirkon ulkomaisesta työstä kohdistuu suomalaisiin.

Ote joulutervehdyksestämme jouluna 1981.
”Joulua vietettiin suomalaisittainkin. Jouluviikolla Bangkokissa asuvat suomalaiset kutsuttiin joulujuhlaan Soi Amonin kirkkoon. Mukaan saapui myös joukko turisteja. Yhdessä saatiin laulaa joululauluja ja myös kahvin ääressä tutustua toisiimme. 
K:n perhe oli ohjannut vallan vaikuttavan jouluevankeliumin. Paikallisesta rottingista oli punottu pieni seimi, jonka ääreen Maria ja Joosef (meidän Esikoinen ja Keskimmäinen) matkasivat. 
Kun ”Marian synnyttämisen aika” tuli, perheen pieni tyttöenkeli toi seimeen kapaloidun Jeesus-lapsen (rakkaimman ison nukkensa). Paimenina kedolla olivat perheen isä ja kaksivuotias poika paimenviittoineen, päähineineen ja sauvoineen.  Äiti ja kaksi pikkuista tyttöenkeliä tähtisadetikkuineen loivat kuvan enkelikuorosta pitkissä valkoisessa vaatteissaan ja ”oikeissa” enkelinsiivissään.”
 
Tuosta ensimmäisestä Bangkokin ulkosuomalaisjoulujuhlasta on vähän kerrassaan kasvanut Suomen ev.lut.kirkko Thaimaassa. Nyt suomalaistyön osa-aikaisena pappina toimii ystävämme Jyrki Markkanen.

Kuva sivuilta Suomen ev.lut.kirkko Thaimaassa
Ulkosuomalaisty%C3%B6n%20sivuilta.jpg