Rakkaalla letulla
Monta nimeä
Monta kokoa
Monta makua
Voiko letuistakin jäädä muistoja? Minulla niitä
ainakin on. Muistan, miten isä paistoi pieniä lettuja isolla
valurautalettupannulla. Partioleirillä pienemmällä
nuotiolettupannulla heiteltiin isoja räiskäleitä ilmaan. "Ilmaan sun
heitin, kun käteheni luotin." Kyllä niitä takaisin pannuunkin osui.
Kylässä syötiin satakuntalaisittain plättyjä ja plättejä. Ohukaisia
saatiin paremmissa piireissä. Ravintoloissa tarjottiin liekitettyjä
crepejä.
Katujen varsilla myytäviä "roteja" en osannut pannukakkuina pitää, vaikka niitä niin näköjään nyt nimitetäänkin. Hyviä ne kuitenkin olivat. Riisikookosletut olivat myös herkkuamme. Viimeisinä vuosina Bangkokista alkoi saada isoja muurinpohjaletun näköisiä lettuja,
joiden täytteeksi saattoi valita lukemattomia makeita tai suolaisia
vaihtoehtoja. Lettuna voidaan pitää myös herkkuamme, paistettuja ostereita. Hyvää ruokahalua.
Suomalaista letunpaistoa grillillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti