sunnuntai 20. syyskuuta 2015

+302a Thaimaalaista joulukoristelua 281208


+302a Thaimaalaista joulukoristelua

Viisaus puhujan suussa
Ymmärrys kuulijan korvissa
Kauneus katsojan silmissä

Voiko joulun koristella toisinkin?

Kyllä voi. Näköjään. Täälläkin olemme työskennelleet:
2171883.jpg

2006. Bangkok. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon Rauhan seurakunnan (Soi Amonin) kirkko jouluna 2006. Kuva Pekka Yrjänä Hiltunen.

lauantai 19. syyskuuta 2015

+301 Kylään ja kylästä käsketyt 271208

+301 Kylään ja kylästä käsketyt

Pienetkin sanat
Suun halkaisevat
Sotia synnyttävät
 
Jotain olisin luullut vuosien varrella oppineeni. Yhä uudestaan joudun kuitenkin toteamaan, että "kuso ei kulje", kommunikaatio ei pelaa. Vika ei myöskään aina ole toisten, valitettavasti. Joskus ei todella ymmärrä, mistä on kysymys

Vuosi sitten Pori-Suami – sanakirjaa Kyl asia o tälläi! lukiessani sain oivalluksen.  Porissa käskettiin joka paikkaan, kyläänkin!.  Onneksi en osannut tarpeeksi porin murretta. En tiedä, minkä vastauksen olisin saanut kysyessäni kauniisti  "Eläk' sääki viäl". Sehän on porilainen vastine tervehdykselle "Hauska tavata pitkästä aikaa".

Google löysi äsken asiaa tarkistaessani 66 vastausta termille "käskeä kylään". Käskijät ovat varmasti satakuntalaisia.

Kypros. Yllätysvieraina. Kadulta kylään käskettyinä.
Plus%20301%20Kypros.%20Yll%C3%A4tysviera

perjantai 18. syyskuuta 2015

+300 Tapaninpäivä ja tsunami 261208


+300 Tapaninpäivä ja tsunami

Vuosien jälkeenkin
Joku vielä muistaa
Joku vielä suree
 
Neljä vuotta sitten olimme myös Porissa koolla suvun kesken. Silloin Miniä oli hereillä aamulla aikaisin ja katsoi Teksti-TV:n uutisia. Siitä se meillä alkoi.

Elämä on jatkunut tsunamin jälkeen jo neljä vuotta. Meillä on  keskuudessamme niitäkin, joille tsunami merkitsi raskasta ja vaikeaa elämänmuutosta. Silloin neljäkin vuotta on vielä lyhyt aika. Surunvalitteluni heille.

Kaikkia vaaratekijöitä ei koskaan saada elämästä hävitetyksiä. Tuntuu siltä, että liian helposti eletään "meidän jälkeemme vedenpaisumus"- tunnelmissa. On hyvä ainakin välillä muistaa, että vedenpaisumus voi tulla jo meidänkin aikanamme.

Thaimaa. Simpukoita noilta rannoilta:
Wang%20Kaew%20simpukatpieni-normal.jpg

torstai 17. syyskuuta 2015

+299 Tradition Tradition 251208


+299 Tradition Tradition

Perheen pienet perinteet
Pientenkin perinteitä

Heräsin aamulla joulukissa Rontin kanssa. Kaikki muu väki vielä nukkuu. Päivä ei myöskään vielä koita taivahalla.

Rakastan Tevjeä. Tradition. Tradition. Meillä oli harvinaisen perinteinen joulu. Siitä pitivät huolta myös nuorin polvi. Tradition. Tradition. Joulusaunan kuului olla kuulemma juuri sellainen kuin kesämökillä oli. Tradition. Tradition. Mökillä katsottiin papan tekemiä palavia jätkänkynttilöitä. Tradition. Tradition. Joulusaunaan ajettaessa laulettiin nuorimman polven kanssa perinteisiä joululauluja. Tradition. Tradition. Hautausmaa ja joulukirkko. Tradition. Tradition.

Joulusaunan mökki:
Plus%20299%20Joulum%C3%B6kki.jpg

tiistai 15. syyskuuta 2015

+297 Joulu kuuluu jokaiselle? 231208

+297 Joulu kuuluu jokaiselle?

Kyllä joulun voi unohtaa
Mutta
Kaikkea ei voi unohtaa

Kaikki joulumuistot eivät ole kevyitä ja iloisia. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän iloon liittyy myös surua ja haikeutta. Ehkä myös kiitollisuutta tästä päivästä.

Joulu tuntuu olevan nykyisin ristiriitainen juhla. Osa pakenee sitä, osa taas ongelmiaan siihen. Jouluna ihmiset eivät muutu kiltimmiksi, mutta tuskin sen tarkoitus on  löytää heistä heidän heikkouksiaankaan. Odotukset ovat usein ylimitoitettuja. Tiedän sen omasta kokemuksesta.

Monelle suomalaiselle joulu on elämistä muistoissa ja menneisyydessä. Menetykset tuntuvat suurilta joulun hiljaisuuden ja usein yksinäisyydenkin takia. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin saada viettää rauhallinen hetki rakkaiden muistojen parissa?
Thaimaassa opin, että joulu on myös tulevaisuuden juhla. Useat siellä viettivät ensimmäisiä joulujuhliaan. Edessä näkyivät monet tulevat joulut. Mikä voisi olla tärkeämpää kuin tulevaisuuden toivo?

2013. Turku.  Jälkikasvumme kaikissa joulukuusissa on muistoja Thaimaasta.
Plus%20297%202013%20joulukuusi%20pieni.j

maanantai 14. syyskuuta 2015

+296 Älä hakkaa ruuvia vasaralla 221208


+296 Älä hakkaa ruuvia vasaralla

Ruuvia ei vasaralla
Ympyrää ei neliökoloon

Harvoin naurattaa heti herätessään. Äsken niin kävi. Muistin uneni. Siinä yritin sitkeästi koota jotain, kolmessa eri tilanteessa. Millään kerralla kokoaminen ei onnistunut, ennen kuin tajusin, että ruuvia piti kiertää eikä hakata vasaralla. Kolmannella kerralla nauroin yhdessä minua nauravien kanssa. Se oli vapauttavaa.

Viisitoista vuotta poissa suomalaisista ympyröistä yrittivät opettaa sitä, että asioita voi tehdä toisinkin kuin täällä. Silti tunnustan yrittäneeni aina välillä laittaa ympyräpalikkaa neliönmuotoiseen aukkoon. Aikani tuherrettuani yleensä tajusin, että joko palikkaa oli pienennettävä tai aukkoa suurennettava. Useimmiten se tarkoitti oman palikan veistämistä, harvoin aukko itsestään suureni. Miksi sen olisi tarvinnutkaan suureta?

1979. Bangkok. Soi Amon. Ensimmäinen thaimaalainen joulujuhlamme. Häkellyttävää: Juontaja kysyi joulupukilta, uskooko pukki Jeesukseen. Kuulemma uskoi.
Plus%20296%201979%20Soi%20Amon%20jouluju

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

+295 Harmaata joulua 211208


+295 Harmaata joulua

Itse kullekin
Säälle ja säädylle

Oikea suomalainen joulu. Mitä se on?

Joulukirjeemme 1999. Suomeen tultua.
”Pyryttää. Tuulee. Mukavampaa katsoa sisältä käsin kuin uskaltaa tuonne ulos sekaan. Kaunista on kuitenkin. Oikeaa suomalaista. Sellaista kuin itsenäisyyspäivän kynttilät ikkunalla. Tai kuin kutunjuusto, karjalanpiirakka ja savusilakka.
Tänä vuonna Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto kohdistuu Thaimaan kirkolle seurakuntatyöhön ja teologiseen koulutukseen. Sitä työtä olemme viimeiset kaksikymmentä vuotta tehneet. Siellä on osa sydäntä, niissä rohkeissa rakkaissa ihmisissä, joita siellä olemme tavanneet. Heidän kanssaan olemme oppineet uutta rakastavasta Jumalasta, jolle jokainen ihminen kelpaa, minä ja sinäkin.”

Tänä vuonna ei pyrytä eikä tuule. Kauneuden on nyt kyllä oltava katsojan silmissä. Jokin aika sitten  Kirsin blogissa ja  kommenteissa  kehiteltiin suomalaista kaamosta sopivaksi turistikohteeksi.  Minäkin sinne kommentoin:

”Kaamoskauneutta. Mikä ettei? Kynttilän valossa kaikki näyttävät kauniilta. Entä takan loimussa? Ei enää puutu kuin rahoittaja!”

Plus%20295%20Kaamoskauneutta%20pieni.jpg

lauantai 12. syyskuuta 2015

+294 Ranat Aek ja muuta pähkäilyä 201208


+294 Ranat Aek ja muuta pähkäilyä

Painin
Pähkäilyn
Ammattilaisena


En herännytkään joulustressiin vaan keskelle pähkäilyä Ranat Aekin, Thaimaan luterilaisen teologisen seminaarin thaimusiikki-, tanssi- sekä jumalanpalvelusryhmän lämpimästä talvivaatetuksesta.

Ranat Aek vierailee Suomessa tammikuussa ja olen heidän tulkkinaan ainakin joissain tilanteissa eri paikkakunnilla. Ryhmän edellisestä vierailusta Kulttuurifoorumissa kirjoitin blogissani vuosi sitten. Nykyisen ryhmän jäsenistä suurin osa tulee Suomeen ensimmäistä kertaa. Ryhmän taiteellisten johtajien Ruth ja Inchai Srisuwonin. kanssa työskentelin blogikirjoituksessa  mainitussa  "Thai Indigenous Hymnbook project "– komiteassa.

"Ensi vuoden tammikuussa tulee kuluneeksi 150 vuotta Suomen Lähetysseuran perustamisesta. Vuosi 2009 on paitsi Lähetysseuran juhlavuosi myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön juhlavuosi.  Lähetysseura on ensimmäinen Suomeen perustettu, luterilaisen kirkon lähetystyöntekijöitä lähettävä järjestö."

Suurissa juhlissa näkyy aina vain lopputulos. Tapahtumien järjestelyt vievät paljon aikaa. Tarvitaan monenlaista yhteistyötä. Monen pienen yksityiskohdan täytyy liittyä oikealla tavalla yhteen. 

Humppila. Ainakin myssy löytyi:
Plus%20294%20Ranat%20Ek%20%20Th%C3%B6%C3

perjantai 11. syyskuuta 2015

+293 Luumukräämi 191208


+293 Luumukräämi

Ymmärränkö sanomasi
Ymmärrätkö sanomani

Vierailin eilen "Lasaretin eläkeläisten" joulujuhlassa kertomassa thaimaalaisesta joulusta. Siitä riitti monenlaista keskusteltavaa. Sain samalla hyvän jouluaterian. Jälkiruokana oli "luumukräämiä".

Minulle jäi Porin murre eilen päälle. Netistä löytyi Pori-Suomi sanakirja.  Sieltä löysin sanan "jaakaus", jota en ole kymmeniin vuosiin kuullut.  En ole varmaan enää ketään siis viime vuosina "jaakannut".  Pihalla sitä aina lapsena tehtiin.

Lapsi tuli kotiin kansainvälisestä koulusta: "Hei, me leikittiin kivaa leikkiä, semmoista boys catching girls."

Jaakata voi siis vieraillakin kielillä. Rajat voi ylittää. Toisia on mahdollista ymmärtää. Erilaisuudesta voi jopa nauttia.

2014. Pori. Erilaisista porilaisista murteista voi nauttia myös Porin ev.lut.seurakuntien maahanmuuttajatyössä. Jeesus ja Maria. Kuva Minna Aro
Plus%20293%202014%20Minna%20Aro%20Jeesus