Ruuvia ei vasaralla
Ympyrää ei neliökoloon
Harvoin naurattaa heti herätessään. Äsken niin
kävi. Muistin uneni. Siinä yritin sitkeästi koota jotain, kolmessa eri
tilanteessa. Millään kerralla kokoaminen ei onnistunut, ennen kuin
tajusin, että ruuvia piti kiertää eikä hakata vasaralla. Kolmannella
kerralla nauroin yhdessä minua nauravien kanssa. Se oli vapauttavaa.
Viisitoista vuotta poissa suomalaisista ympyröistä
yrittivät opettaa sitä, että asioita voi tehdä toisinkin kuin täällä.
Silti tunnustan yrittäneeni aina välillä laittaa ympyräpalikkaa
neliönmuotoiseen aukkoon. Aikani tuherrettuani yleensä tajusin, että
joko palikkaa oli pienennettävä tai aukkoa suurennettava. Useimmiten se
tarkoitti oman palikan veistämistä, harvoin aukko itsestään suureni.
Miksi sen olisi tarvinnutkaan suureta?
1979. Bangkok. Soi Amon.
Ensimmäinen thaimaalainen joulujuhlamme. Häkellyttävää: Juontaja kysyi
joulupukilta, uskooko pukki Jeesukseen. Kuulemma uskoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti