Tuulen tuvat tuulettuivat
Kuuluisuuteen voi näköjään nykyisinkin päästä kirjoittamalla mutulla ja kuulopuheella, varomalla faktatietojen tarkistusta ja sopeutumalla somen valtaan. Varpusparvi pyrähtää monelle taholle tuulien tuivertamana ja jättää jätöksensä moneen metsään. Niiden mukana leviävät roskapuidenkin siemenet. Otollista maata löytyy myös kaatopaikoilta. Toiset jätökset myrkyttävät maan, toiset lannoittavat uutta kasvua.
Täydellisenä mutunani, varomalla faktatietojen tarkistusta, mutta sopeutumatta somen valtaan olen peruspessimistinä päätymässä muutamaan määritelmään. Sanavalinnat ovat omiani, koska en hallitse kyseistä asiasanastoa, tuskin muutakaan nykysanastoa:
Tiedotuksen tarkoituksena on tuottaa tulosta tiedottajataholle, journalismin tiedotusvälineen omistajalle. Kilpailu ei lisää totuusarvoa. Puolitotuuksien tuottamasta haitasta ei vastaa kukaan.
Olin äänestysoikeuden haltijana ja sitä käyttäneenä mukana eräässä vuosikokouksessa. Se kokous hallitsi siihen aikaan kirkollista keskustelua.
Tiedän Kotimaa-lehden toimittajan, joka oli läsnä tuossa kokouksessa. Hänen kanssaan olen puhunut puhelimessa pitkän tovin. Se oli hyvä puhelu, mutta varmisti sen mitä olin arvellutkin. Julkisuuteen oli päässyt ensimmäisenä uutisena puolitotuus ilman asiankuuluvaa tarkennusta siitä, mistä kokouksessa oli oikeastaan äänestetty. Asiasta tehtiin, aivan oikein, tarkentuneita myöhempiä uutisointeja, mutta huomasin, että tuo ensimmäinen puolitotuus oli siihen mennessä jo mennyt menojaan. Kaatopaikoillekin levinneenä.
Mistä Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa 2013 siis oikein äänestettiin? Toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2014 käsiteltäessä esitettiin seuraava kannatettu lisäys suunnitelman kohtaan 3.1.1 (Ulkomainen toiminta. Keskeiset tavoitteet)
"Koska kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteista jakaa voimakkaasti mielipiteitä kristittyjen kesken eri puolilla maailmaa ja koska Lähetysseura haluaa kunnioittaa yhteistyökirkkojen näkemyksiä, se pidättäytyy siunaamasta ja lähettämästä lähetystyöhön samaa sukupuolta olevia rekisteröityneitä pareja."
Esitys hylättiin äänin 222-205. Tyhjää äänesti 32 kokousedustajaa.
Suomen Kuvalehti uutisoi asiasta näin:
Suvaitsevainen suunta. Kirkko ja Suomen Lähetysseura ottivat askeleen suvaitsevampaan suuntaan, kun Helsingin piispa Irja Askola, 60, siunasi rekisteröityneen parin lähetystyöhön Kamputseaan. Toinen miehistä vihittiin samalla papiksi. Suomen Lähetysseura joutui äänestämään asiasta. Miesparille antoi äänensä 222 edustajaa, 205 äänesti vastaan ja 32 äänesti tyhjää.
Jos oikein haluan nipottaa, niin sen ohella, että tuosta miesparista ei äänestyksessä puhuttu mitään, tuossa uutisessa myös kyseisen maan nimi oli kirjoitettu väärin. Se ei toisaalta ollut ihme muualla kuin arvokkaassa Suomen Kuvalehdessä, koska tuon kyseisen maan kaikenkieliset nimet ovat vaihdelleet viime vuosikymmeninä poliittisista tilanteista riippuen. Kamputseana se tunnettiin vuosina 1975- 1989, silloinkin kahdessa eri muodossa.
Kuuluisuuteen voi näköjään nykyisinkin päästä kirjoittamalla mutulla ja kuulopuheella, varomalla faktatietojen tarkistusta ja sopeutumalla somen valtaan. Varpusparvi pyrähtää monelle taholle tuulien tuivertamana ja jättää jätöksensä moneen metsään. Niiden mukana leviävät roskapuidenkin siemenet. Otollista maata löytyy myös kaatopaikoilta. Toiset jätökset myrkyttävät maan, toiset lannoittavat uutta kasvua.
Täydellisenä mutunani, varomalla faktatietojen tarkistusta, mutta sopeutumatta somen valtaan olen peruspessimistinä päätymässä muutamaan määritelmään. Sanavalinnat ovat omiani, koska en hallitse kyseistä asiasanastoa, tuskin muutakaan nykysanastoa:
Tiedotuksen tarkoituksena on tuottaa tulosta tiedottajataholle, journalismin tiedotusvälineen omistajalle. Kilpailu ei lisää totuusarvoa. Puolitotuuksien tuottamasta haitasta ei vastaa kukaan.
Olin äänestysoikeuden haltijana ja sitä käyttäneenä mukana eräässä vuosikokouksessa. Se kokous hallitsi siihen aikaan kirkollista keskustelua.
Tiedän Kotimaa-lehden toimittajan, joka oli läsnä tuossa kokouksessa. Hänen kanssaan olen puhunut puhelimessa pitkän tovin. Se oli hyvä puhelu, mutta varmisti sen mitä olin arvellutkin. Julkisuuteen oli päässyt ensimmäisenä uutisena puolitotuus ilman asiankuuluvaa tarkennusta siitä, mistä kokouksessa oli oikeastaan äänestetty. Asiasta tehtiin, aivan oikein, tarkentuneita myöhempiä uutisointeja, mutta huomasin, että tuo ensimmäinen puolitotuus oli siihen mennessä jo mennyt menojaan. Kaatopaikoillekin levinneenä.
Mistä Suomen Lähetysseuran vuosikokouksessa 2013 siis oikein äänestettiin? Toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2014 käsiteltäessä esitettiin seuraava kannatettu lisäys suunnitelman kohtaan 3.1.1 (Ulkomainen toiminta. Keskeiset tavoitteet)
"Koska kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteista jakaa voimakkaasti mielipiteitä kristittyjen kesken eri puolilla maailmaa ja koska Lähetysseura haluaa kunnioittaa yhteistyökirkkojen näkemyksiä, se pidättäytyy siunaamasta ja lähettämästä lähetystyöhön samaa sukupuolta olevia rekisteröityneitä pareja."
Esitys hylättiin äänin 222-205. Tyhjää äänesti 32 kokousedustajaa.
Suomen Kuvalehti uutisoi asiasta näin:
Suvaitsevainen suunta. Kirkko ja Suomen Lähetysseura ottivat askeleen suvaitsevampaan suuntaan, kun Helsingin piispa Irja Askola, 60, siunasi rekisteröityneen parin lähetystyöhön Kamputseaan. Toinen miehistä vihittiin samalla papiksi. Suomen Lähetysseura joutui äänestämään asiasta. Miesparille antoi äänensä 222 edustajaa, 205 äänesti vastaan ja 32 äänesti tyhjää.
Jos oikein haluan nipottaa, niin sen ohella, että tuosta miesparista ei äänestyksessä puhuttu mitään, tuossa uutisessa myös kyseisen maan nimi oli kirjoitettu väärin. Se ei toisaalta ollut ihme muualla kuin arvokkaassa Suomen Kuvalehdessä, koska tuon kyseisen maan kaikenkieliset nimet ovat vaihdelleet viime vuosikymmeninä poliittisista tilanteista riippuen. Kamputseana se tunnettiin vuosina 1975- 1989, silloinkin kahdessa eri muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti