+686 Lähetyson kierrätystä 050510

+686 Lähetys on kierrätystä

Minä sinulle

Sinä hänelle

Hän heille 

 

Thaimaan luterilainen lähetys, Lutheran Mission in Thailand, oli ensin vain suomalaisten ja norjalaisten yhteisjärjestö. Hongkongin evankelisluterilainen kirkko oli alusta alkaen kiinnostunut liittymään tähän yhteisöön. Myöhemmin sen lisäksi mukaan saatiin myös singaporelaisia, malesialaisia, japanilaisia ja australialaisia.

”4.5.1980. Pidettiin palaveri meillä Nils-Pederin Hongkongin kuulumisten takia. Sieltä ollaan nyt mielellään tulossa mukaan, alussa rahallisesti, ensi vuonna jo kenties työntekijän lähettämällä. Ihmeellistä lähetysinnostusta: yksi vanha mies aikoi ostaa television, mutta antoikin rahat lähetykselle, yksi opiskelija menee kesätöihin antaakseen rahat tänne, yksi mies ottaa sivutyön antaakseen myös ne rahat…”

Siinäpä sanoma tuli kierrätetyksi. Varsinaista uusiokäyttöä.

(1994. Thaimaan luterilaisen lähetyksen jäsenjärjestöjen edustajat allekirjoittamassa yhteistyösopimusta juuri syntyneen Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon kanssa.  Kirkon puolesta allekirjoittajana on juuri valittu kirkon ensimmäinen piispa, Banjob Kusawadee. Muut allekirjoittajat Norjan Lähetysseurasta, Suomen Lähetysseurasta, Malesia-Singaporen luterilaisesta kirkosta ja  Hongkongin evankelisluterilaisesta kirkosta .) 

+685 Puolitotuuksia pyramideilta 040510

+685 Puolitotuuksia pyramideilta

Puolitotuuskin on osa totuutta

Muutama vuosi sitten mainosmiehet löysivät puolipäät mainosten etusivuille. Taitavat nekin jo olla vanhanaikaisia. En ollut niistä kovin innostunut. enkä tajunnut niiden viestiä. Ihan tarpeeksi olin nähnyt epäonnistuneita otoksia puolipäisistä ihmisistä omissakin kuvissa.

Olen mieluummin täyspäinen kuin puolipäinen.  Toivon ainakin puhuvani mieluummin täystotuutta kuin puolitotuutta. Onko se suotavaa myös käytännössä?

1970 Kairossa Gizan pyramideilla ratsastin kamelilla. En ollut täyspäinen uskaltautuessani kamelin selkään. Siksi kuvassakaan ei tarvita kuin puoli päätä.  Kamelin noustua pystyyn sitä puolipäätäkin huimasi…

+684 Pysyykö sylki suussa? 030510

+684 Pysyykö sylki suussa?

Syljen tuomaa

Syljen viemää

 

Onko pakko sylkäistä toisten päälle kaikki se, mitä sylki suuhun tuo?

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19. artiklassa sanotaan:
”Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.”

Suomen perustuslain 12. pykälä taas sisältää määritelmän:
"Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.”

Sananvapauteen kuuluu myös oikeus esittää ikäviä, kielteisiä ja jonkun kannalta jopa loukkaavia asioita:
»Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.»

Häkellyttävää on tajuta se, mitkä joukot Suomessa tällä hetkellä perustelevat juuri noilla lauseilla viestejään,  jotka ”loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät”.  En tiedä, puhuvatko he myös moniarvoisuudestaan, suvaitsevaisuudestaan ja avarakatseisuudestaan.

Vauvatkin kuolaavat.

Kulttuuri-imperialismia Thaimaassa 1980-luvulla. Kolme suomalaista nuutipukkia Bangkokissa:
 

+683 Vapun marssit ja muut paraatit 020510

+683 Vapun marssit ja muut paraatit

Joukoissa tiivistyvät

Tyhmyys ja Viisaus

 

Vappuna mökillä luin Kaj Chydeniuksen muistelmia. Oman ikänsä tajuaa siitä, että muistaa hyvin ajat, joista toinen jo kirjoittaa muistelmakirjoja. Oman nuoruuteni vaput eivät olleet Chydeniuksen vappuja. Samoissa paikoissa voidaan elää niin monenlaista elämää. 

En ole marssija. Jotkut ovat. Itse koen oloni aina noloksi, vaikka uskoisinkin aatteeseeni. Marssit, paraatit ja kulkueet eivät vain tunnu oikealta tavalta osallistua.  En kuitenkaan ymmärrä, miksi toiset marssit olisivat hyväksytympiä kuin toiset. Tunnustautuminen on OK. Uhoaminen ei. Väkivallalla leikittely on vielä pahempaa. Hurjalta tuntuu taas kurkistaa netistä Bangkokin katujen tapahtumia. Niitäkin ”katuja rakastin niin ja taloja niiden varsilla ja puita niiden reunoilla”.

Bangkokin kansainvälisessä koulussa marssittiin joskus koulun Kansainvälisenä päivänä. Kyltinkantaja Kuopus sai kuvan kanssamarssijoilta:


Thaimaa. Internation School of Bangkok 

+682 Vappua jaloin ja autolla 300410

+682 Vappua jaloin ja autolla

Näet etkä ymmärrä

Kuulet etkä tajua

Tunnet sekä oivallat:

Kuuma on

 

Hongkongissa työskennellyt työtoverimme Hannu Palmu, Miehen kurssitoveri opiskeluajoilta, poikkesi jostain syystä Bangkokiin vappuna 1980. Se oli ensimmäinen vappumme Thaimaassa ja olimme vielä kielikoulussa sen vuoden loppuun asti.

”1.5.1980. Lämpötila min 28,5, max 37,0. H tuli aamulla. Menimme koko porukka vastaan. Ajoin eka kerran lentokentälle. Kierrettiin Bangkapin kautta. Näytettiin mahdollisia kirkon paikkoja. H:n mielestä yksikin ”putki” oli jo riittävän paljon tilaa. H sanoi, että täällä oli monin verroin kuumempaa kuin Hongkongissa. Säälitteli miltei meitä. Teki hyvää kuulla. Sanoi myös Soi Amonin tiloja suuriksi. Hän kannatti nuorisokeskustyyppisiä toimintoja. Voimille tuntuu tämä työ ottavan.”

Vieraamme oli hetken lepäämässä makuuhuoneessamme odotellessaan matkansa jatkumista. Hän tuli vähän ajan kuluttua olohuoneeseen ja pyysi, että ilmastointilaite voitaisiin laittaa päälle. Nauroimme ja sanoimme, että kyllä se laite oli puhaltamassa, maksimissaan. Päiväsaikaan siinä asunnossa ei vain millään laitteella saatu lämpötilaa laskemaan alle 30 asteen. 

Päiväkirja ei kerro, että kävimme vieraan kanssa katsomassa myös työnväen vappujuhlaa. Niinä vuosina, sen ajan poliittisen tilanteen takia, oli todella vaikea saada tietoa tapahtumista. Juhlan sisällöstä en tiedä, mutta tuntui ihmeelliseltä, että lavan yläpuolella oleva teksti kuitenkin kertoi työväen yhteistyöstä, jolla unelmista tulisi totta. 

Thaimaa. Bangkok. 1980. Sanaam Luang. Vappujuhla

+681 Mikä vihassa mättää? 290410

+681 Mikä vihassa mättää?

Oikeus vihata

Oikeutettu viha

Piilotettu viha

 

Velvoitettu viha?

 

Mietin, mitä viha tarkoittaa?  Saako toinen määritellä sen, että vihaan ja mitä vihaan? Kuka päättää sen, mikä on oikeutettua vihaa? Saanko piilottaa vihani? Voiko joku velvoittaa minua vihaan?

Tiedon pintaversio Wikipedia kertoo vihan olevan inhon, vastenmielisyyden, antipatian tai vihamielisyyden tunnetta. Myönnän kokevani joskus kaikkea tuota. Vihaanko silloin? Olenko vihannut ihmistä, asiaa tai ilmiötä? Entä sitten, jos olen? Onko viha aina tuhoava voima?  Entä tarttuuko viha? Onko velvoitettu viha osa sotien syntymekanismia?

Huomaan jatkuvasti kyseleväni yhä enemmän. En pidä sitä pahana. Luulen vihaavani yhä vähemmän. Onkohan se hyvä vai paha? Mietin myös piilotetun vihani määrää. Sitä täytyy olla, koska tämä asia minua näinkin paljon ärsyttää. Sen olen kvasipsykologiallani tajunnut…

Yritin löytää Thaimaasta valokuvaa jostain vihaamastani. Yllättävä kyllä se ei ollutkaan helppoa. Selvästi en vihaani joko  tunnista tai tunnusta. Yhden tiedän. Vihaan muuttoja!

1990. Thaimaa. Keskimmäinen sulkemassa muuttolaatikoita. Huh.

+680 Ääretönulotteinen - malli vai todellisuus

Todellisuus

Mallinnetun maailman harha?

 

Olisi valloittavaa olla oman bloginsa itsevaltias. Silloin voisi aina määrätä keskustelun tason ja kielen, vaikka joku yrittäisikin ottaa yhteyttä. Totta kai jokainen on oman bloginsa omistaja, mutta jos haluaa oppia kommunikoimaan toisten kanssa, on pystyttävä yhdessä määrittelemään sanasto ja käytettävät käsitteet. On ainakin yritettävä.

Näitä mietin eräässä kommentissani:

”Minulle riittää se, että toinen saa uutta ajateltavaa. Ja aivan siihen suuntaan, johon haluaa. Se ehkä on vanhaa opettajasuvun perua. Yhteinen määrittely käytettävästä sanastosta ja käsitteistä on tietysti oltava, jos todella halutaan, että toinen puhuu samasta asiasta eikä lähde leijailemaan omiin ajatuksiinsa. Siihen pääseminen vaatii vaivaa kaikilta osapuolilta. ”

Toisessa kommentissani jatkoin:

”Uusien ajatusten siemenet virkistävät... Sanaparit ääretön/äärellinen, rajaton/rajallinen ja vapaus/orjuus. Omaan pieneen maailmaani oli aikoinaan löytö (lähinnä matematiikan opintojen kautta) tajuta, että rajallinenkin saattoi olla ääretön."

Aina sanoja ei tarvita ollenkaan.

Thaimaa. Hua Markin seurakunnan portinmaalaustalkoot

+679 Porin entiset nuoret 270410

+679 Porin entiset nuoret

Etnistä Poria

Entistä nuorisoa

 

Blogissa Turku Daily Photo,“a picture a day keeps the doctor away“ oli kerran kuvan aiheena
Uni: "Näin unta, että puissa oli lehdet" Kommentoin tuota kuvaa: ”Kuivakin puu muistaa vielä lehtensä…”

Sunnuntaina tapasin taas nuoruuden ajan porilaisia ystäviä. Se on aina yhtä häkellyttävää.  Ulkopuolinen olisi osannut sanoa, muuttuiko murteemme tai sanastomme, kun puhuimme toinen toisellemme.. Särmikkyytemme oli ainakin tylsistynyt.  Enää emme olleet kuin silloin ennen. Onneksi. Tai ehkä olimmekin. Reissussa rähjääntyneinä.  Päähän välillä potkittuina. Jossain onnistuneinakin. Toinen toiseltamme vaikutteita saaneina. Hyvässä ja pahassa. Yhteisiä muistoja. Yhteistä taustaa.  Yhteistä veteraanitaustaa.

”Kuin virvatulten tuo liekki häilyvä, on täällä onnekkainkin elämä.”  Moni oli jo joukostamme poissa.

 Pori. 1979. Hyvästit Rumpalipojalle

+678 Kaikki kainalosauvat käyttöön 260410

+678 Kaikki kainalosauvat käyttöön

Jos et auta mäessä

Auta  mäen alla

Kaikki käyttämämme kainalosauvat eivät näy ulospäin. Monella meillä on lääkitystä monenlaisiin ongelmiin. Joskus apu tulee ystävältä tai terapeutilta. Välillä hymykin riittää. Aina yksin ei jaksaisi. Ei millään.
Apua tarvitaan hädässä. Sitä tarvitaan myös kriisin jälkeen. Hädällä on pitkä häntä.

Mielenterveyden keskusliiton  Hyvän mielen viikko on ”iloinen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja jaksamista korostava viikko, jossa on myös karnevaalihenkisyyttä. Teemaviikon tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja sekä edistää kansalaisten psyykkistä hyvinvointia.”

Siis mukaillen:  Hyvää mieltä itse kullekin säädylle, sekä isännill' että emännill', jokaiselle kuin talossa on.
Ja me toivotamm', ja me toivotamm', onnellista ja hyvää viikkoa. Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkeimme ylitse käy.

 Thaimaa. Villit ja vapaat villillä ja vapaalla vesiputouksella

+677 Likasankojournalismi 240410

+677 Likasankojournalismi

Kenen niskaan?

Yritin etsiä tietoa likasankojournalismista. Muistin, että sitä termiä käytettiin jo aikaisemminkin, vaikka hakukoneet liittävät sen pikemminkin nykyisiin journalismin kömmähdyksiin/paljastuksiin. Keltaisesta lehdistöstäkään ei enää paljon puhuta. Lieneekö syynä värisokeus vai lehdistön yleinen muuttuminen monivärisemmäksi?

Maria Kaisa Aulan lisensiaattityön esittelystä löysin tiedon, että ”poliitikkojen ja tiedotusvälineiden/toimittajien keskinäiset suhteet sekä poliittisen journalismin luonne ovat jo 1980-luvun Suomessa olleet vilkkaan julkisen keskustelun aiheena. Poliitikkojen suusta ovat keskusteluun pesiytyneet sellaiset termit kuin "likasankojournalismi", "infokratia" tai "sopulit".” Muistin siis oikein. Aurinko ei löydä taaskaan mitään uutta.

Bangkokin kaduilla eletään nyt yhtä poliittista historiaa. Tapahtumien keskipisteestä Suomen suurlähetystö, jossa monesti kävin, muutetaan väliaikaisesti suurlähettilään residenssiin, jossa sain myös käydä. Kenen niskaan noilla kaduilla likasanko nyt kaadetaan ja kenen toimesta? Kertooko sen vasta myöhempi historian tutkimus? Onko totuus aina varmempaa jälkikäteen?