Joukoissa tiivistyvät
Tyhmyys ja Viisaus
 
Vappuna mökillä luin Kaj Chydeniuksen muistelmia. Oman ikänsä tajuaa siitä, että muistaa hyvin ajat, joista toinen jo kirjoittaa muistelmakirjoja. Oman nuoruuteni vaput eivät olleet Chydeniuksen vappuja. Samoissa paikoissa voidaan elää niin monenlaista elämää. 

En ole marssija. Jotkut ovat. Itse koen oloni aina noloksi, vaikka uskoisinkin aatteeseeni. Marssit, paraatit ja kulkueet eivät vain tunnu oikealta tavalta osallistua.  En kuitenkaan ymmärrä, miksi toiset marssit olisivat hyväksytympiä kuin toiset. Tunnustautuminen on OK. Uhoaminen ei. Väkivallalla leikittely on vielä pahempaa. Hurjalta tuntuu taas kurkistaa netistä Bangkokin katujen tapahtumia. Niitäkin ”katuja rakastin niin ja taloja niiden varsilla ja puita niiden reunoilla”.

Bangkokin kansainvälisessä koulussa marssittiin joskus koulun Kansainvälisenä päivänä. Kyltinkantaja Kuopus sai kuvan kanssamarssijoilta:

Plus%20683%20ISB%20SUomimarssi.jpg
Thaimaa. Internation School of Bangkok