Reissuilla ei aina
Rähjäänny
Matkatyössä oppi kulkemaan. Pysähtymään oppiminen onkin sitten ollut oma lukunsa. Tai bloginsa.
Parisenkymmentä vuotta sitten pääsin laulamaan Kauneimpia Joululauluja Ruotsissa. Sikäläinen kirkon suomalaistyö oli valinnut Thaimaan Armonkodin kannatuskohteekseen. Muutaman päivän kiersin valmiiksi valmistetuissa tilanteissa kertomassa tuosta silloin uudesta ensikodista Finspångissa, Norrköpingissä ja Motalassa. Minut kutsuttiin vierailemaan myös Motalan ja Norrköpingin suomalaisluokissa. Minulla oli repullinen thaimaalaisia vaatteita mukanani. Niiden avulla saimme tuntumaa siitä, millaiselta Thaimaassa näytti ja millaisia tarinoita ihmisillä siellä saattoi olla. Ja joululaulut kaikuivat.
Parisenkymmentä vuotta sitten pääsin laulamaan Kauneimpia Joululauluja Ruotsissa. Sikäläinen kirkon suomalaistyö oli valinnut Thaimaan Armonkodin kannatuskohteekseen. Muutaman päivän kiersin valmiiksi valmistetuissa tilanteissa kertomassa tuosta silloin uudesta ensikodista Finspångissa, Norrköpingissä ja Motalassa. Minut kutsuttiin vierailemaan myös Motalan ja Norrköpingin suomalaisluokissa. Minulla oli repullinen thaimaalaisia vaatteita mukanani. Niiden avulla saimme tuntumaa siitä, millaiselta Thaimaassa näytti ja millaisia tarinoita ihmisillä siellä saattoi olla. Ja joululaulut kaikuivat.
Tuliaisiksi muistelen tuoneeni pieniä poneja, My
Little Pony- kylpyvaahtoa, niskatyynyjä ja marsipaania. Kaikkea minäkin
muistan…
Thaimaa. Pääsiäisnäytelmän opetuslapset thaimaalaisessa maalaisasussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti