Jossitella voi
Voiko kunnitella?
Elämässä ei ole muuta varmaan kuin… siis mikä?
Minua itseäni on mietityttänyt Simojoki- Kaskisen
Muutoksen aika-
.
”Siis älä pelkää kun jokin muuttuu,
matkaan jo lähde, tässä on tie.
Jumala antaa sen mitä puuttuu
lävitse kaiken Hän sinut vie.
Havahdu uskon todellisuuteen,
Hän saapuu arkeen kuin ennenkin.
Sinua kutsuu johonkin uuteen,
sen mitä annat, saat takaisin. ”
Tuota laulua miettiessäni huomaan vaihtavani yhden
sanan. Sanan kun tilalle haluaisin sanan jos. Elämässä on ollut monia
tilanteita, jolloin olisin toivonut muutosta. Kunhan tämä vaikea aika
menisi pian ohi. Kunhan saisin haluamani. Sitten kun tämä onnistuu,
kaikki on hyvin. Näitä ajatuksia on riittänyt. Miksi nyt haluaisin
jossitella?
Raamatun Marian elämä muuttui täysin, kun hän alkoi
odottaa lasta. Tajusin, että jokainen äiti tietää tuon tunteen. Sen
jälkeen elämä ei ole enää koskaan samanlaista kuin ennen. Joihinkin
muutoksiin voi valmistautua, kaikkiin ei. Aina meiltä ei kysytä lupaa.
1963 Merikarvia. Lauttijärvi. Silloin ennen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti