Mielen mutaiset kuopat
Unien utuiset kukkulat
 
Jotkut asiat unohtuvat nopeasti. Toiset asiat tuntuvat unohtuvan, mutta nousevat myöhemmin kuitenkin esiin. Joitain asioita haluaisi unohtaa, mutta niin ei tapahdu. Ne muistot nousevat mieleen yhä uudestaan.

En tiedä, olenko pitkävihainen. Saattaa olla. Itse nimittäisin itseäni pikemminkin pitkäsuruiseksi. Onneksi olen yleensä pystynyt toimimaan hyvin välittömissä kriisitilanteissa. Toipuminen on kuitenkin vienyt harmittavan paljon aikaa. Asioiden setviminen ei ole aina auttanut selviämään.

Muistelemisessa on se ongelma, että kaikkia muistojaan ei voi valita. Ei tarvita ulkopuolista peiliä tajuamaan, missä kohtaa on vielä kipeitä selvittämättömiä asioita. Sen syvemmälle ei kannata omin voimin kaivaa. Tiedän, että kaikella on syynsä vielä syvemmissä kerroksissa, mutta sinne en aio kaivautua. Nämä esiin tulevat kerrokset riittävät.

1994. Bangkok. Thaimaan luterilainen lähetys. Viimeinen vuosikokous ennen kirkon järjestäytymistä. Sihteerinä pöydän takana.
Plus%20394%201994%20LMT%20GA%20sihteeris