Krapui?
Ylllätyksekseni huomasin kirjoittavani krapua. Se
ei ollut alun perin tarkoitukseni. Ihan pienellä hienosäädöllä sain
aikaan tasan sata sanaa. Kiitos, Sokea kana.
En etsi nyt
Richardia. Etsin etenkehtoota. Tiedätkö missä se on? Tietääkö kukaan?
Google ei sitä löytänyt eikä Altavista eikä mikään muukaan hätäpäissäni
apuun pyytämäni hakukone. Voiko sellaista olla olemassakaan, joka ei
löydy? Riittäkö minun todistukseni? Onko minut jo lapsuudesta asti viety
harhaan tyrkyttämällä tietoa etenkehtoosta? No, tuollaisia asioita ei
pohdita etenkehtoossa.
Tänään
minulla on etenkehtoo- olo. On se vieraillut täällä ennenkin.
Etenkehtoossa ei nimittäin sitten millään viitsisi tai jaksaisi tehdä
sitä mitä pitäisi eikä oikeastaan mitään muutakaan. Etenkehtoossa vain
haukotellaan ja katsellaan raukeasti ympäriinsä niitä tekemättömiä
tekoja, jotka yrittävät vilkutella ja viekotella luokseen. Turhaan
vikittelevät. Etenkehtoossa ei kaikkiin houkutuksiin sorruta.
Oikeasti. Onko etenkehtoo ollut vain meidän
perheemme sana? Uskon, että vaikka ette juuri tuota sanaa tuntisikaan,
olon ehkä tunnistatte. Jos vain tunnustatte.
2005. Etenkehtoo-oloko Bangkokin karttakirjaa selattaessa. Kuva Kimmo Kosonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti