+10 Päivän peili 160108

+10 Päivän peili

Passikuva.
Päivän peili.

Eivät ne passikuvat siitä enää parane. Siihen on paras vain tottua. Taitavat olla vanhoja koneita, kun kuvat vain huonontuvat vuosi vuodelta. Samoin on käynyt peileille. Kyllä ennen vanhaan nekin olivat parempia.

Uudessa elämänvaiheessa tarvitaan uusien papereiden ja uusien korttien ohella uusi identiteetti. Harvoin kukaan muuten niin nopeasti vanhenee kuin työelämän ja eläkkeelle siirtymisen välisenä yönä. Mutta ei jämähdetä. Ei.

1980.Thaimaa Valtion kielitodistus thaikielen taidoista. Virallinen kuva, joka saatiin aikaa ensi yrittämällä oikeanlaisen paidan avulla.

+9 Kaikille kaikenlaisia kukkia 150108

+9 Kaikille kaikenlaisia kukkia

Kukkaisoikeuksien julistus:
Anna kaikkien kukkien kukkia.
Rikkaruohojenkin.

On helpompi olla suvaitsevainen kaukaa. Jos suvaitsevaisuutensa saa ilmaistuksi äänekkäästi ja isolla foorumilla, sen arvo vain kasvaa. Jos vielä on käytettävissä keino hiljentää suvaitsemattomat, niin aina sitä parempi. Monien mielestä kaikki muut oikeudet ovat hyviä paitsi oikeus suvaitsemattomuuteen. Fanaattisuudessa monet suvaitsevaiset eivät kyllä äärisuvaitsemattomille häviä.

Varsin vahvasti välillä ilmaistaan se, että suvaitsemattomuuden suvaitseminen on joko tyhmyyttä tai piilosuvaitsemattomuutta. Olkoon sitten niin. Suostun olemaan sekä tyhmä että piilosuvaitsematon. Se tuskin on yllätys läheisillenikään. Mutta minulle siis kukkikoot kaikki kukat. Se tarkoittaa sitä, että myös minä saan olla erilaisista asioista jotain mieltä. Fanaattisestikin.

Thaimaa. Kanchanaburi. Eksoottista metsää.

+8 Muistoista 140108

+8 Muistoista

Elämässä
aina jää
jotain kesken.

Eilen illalla kuulin serkkuni kuolemasta. Muistelin häntä. Tajusin, että hänellä on ollut minusta enemmän muistoja kuin minulla hänestä. Hän oli sen verran minua vanhempi, että muisti myös minun varhaislapsuuteni. Siitä itse tiedän lähinnä vain toisten kertomana.

Ymmärsin myös sen, että minulta taas katosi yksi ihminen, joka olisi näyttänyt tietä sukuni historiaan. Onneksi olimme niistä asioista silloin tällöin jutelleet. Jotain jäi myös kesken. Nyt emme enää voi jatkaa.

Ovatko muistot tarpeen? En tiedä.  Moni elää irrallisena. Takana voi olla niin kipeitä muistoja, että ne on ollut pakko piilottaa itseltäänkin. Toiset eivät ehkä haluakaan tietää taustastaan.

Lähtölaskentani oli minulle tärkeä. Sain hyvästellä muistoja yksi kerrallaan. Vielä niitä näyttää riittävän senkin jälkeen. Minähän sitten siis  muistelen. Antaa tulla vain, kun on tullakseen.

1950 Pori.Yyteri. Olen ihmetellyt, miksi ihmiset säilyttävät epämääräisiä valokuvia,.joista kukaan tuskin tunnistaa tai aina ei edes tunne ketään.  Nämä kuvat olen kuitenkin joskus liimannut albumiin. Ainoita todisteita siitä, että olen perheeni - ja serkkutyttöni - kanssa ollut lapsena Yyterissä.

+7 Sinunkaupoista 130108

+7 Sinunkaupoista

Sinä ja minä.
Te ja minä.
Dutzen oder Nichtdutzen?
Sietzen oder Dutzen?

Kesä Saksassa aikanaan avasi silmät sinuttelun ja teitittelyn maailmaan.  Siihen aikaan Suomessa vanhoja ja arvokkaita teititeltiin ja nuoria sinuteltiin. Ihan helppo juttu.  Ei siinä ollut mitään mietittävää. Teitittelystä ei ainakaan loukkaannuttu. Se ei tullut kenellekään mieleen.

Saksassa tuntui uskomattomalta alkaa teititellä samanikäisiä nuoria. Oli vaivaantunut olo koko ajan.

1967 Saksa. Bad Pyrmont. Kävelyllä Rita ja Horst Weberin kanssa. Sinutellen.

+6 ETYK, Kosovo ja ETYJ 120108

+6 ETYK, Kosovo ja ETYJ

Kenen maa?
Kenen historia?
Kenen koti?

Historiankirjoitus on aina oman aikansa lapsi, nuori, aikuinen tai vanhus.

Lapsi uskoo sen, mitä sanotaan ja kuvittelee loput. Vanhempien ja opettajan sana on totuus. Historia, jonka lapsi kirjoittaa, on lähinnä hänen vanhempiensa ja opettajiensa tulkintaa asioista. Lapsi uskoo mustavalkoiseen totuuteen.

Nuori ei usko mitään, mitä sanotaan. Vanhempien ja opettajien sana ainakin on valhetta. Historia, jonka nuori kirjoittaa, on aina erilainen kuin vanhempien suosittelema tulkinta. Nuori uskoo kapinaan ja luottaa muihinkin kapinoijiin.

Aikuinen uskoo itseensä. Vanhempien totuus voi olla hyvä, mutta se on auttamattoman vanhanaikainen. Aikuinen tietää osaavansa ja ymmärtävänsä kaiken paremmin. Historia, jonka aikuinen kirjoittaa, pohjautuu menneisyyteen. Aikuinen tarvitsee dokumentteja. Kun hän löytää hyviä lähteitä, hän vetoaa niihin. Näin saadaan aikaan uusi synteesi, uusi tulkinta, uusi totuus.  Aikuinen uskoo luomaansa totuuteen.

1990: Bangkok. Kuopus sekä kotitalon jugoslavialaiset ja korealaiset kaverit. Kuulimme myöhemmin, että ystävien kotimaa Slovenia säästyi sodalta lähes kokonaan.

+5 Asioiden monet puolet 110108

+5 Asioiden monet puolet

Turkua.
Helsinkiä.
Tukholmaa.
Helsinkiä.
Turkua.
Vauhdilla matkaan.

Eläkepäätös saatu. Se on nyt siis virallista. Tuota tuota. Pitäisikö tässä jotain tunteakin? Helpotusta? Ahdistusta? Iloa? Surua? Tarpeettomuutta? Vapautta?

Ihanaa, kun ei enää tarvitse käyttäytyä kuten aikuisten kuuluu.

1981 Pohjois-Thaimaa. Chiang Mai. Suurkaupungin sankarille maaseutu oli harvinaista herkkua.

+4 Ihmisen hinta 100108

+4 Ihmisen hinta

Savua.
Tulta.
Verta.
Hikeä.
Kyyneleitä.
Oikeassa olemisen intohimoa.

Television voin aina sulkea. Niin myös sydämeni.

Kajakulma. Vaikka kivet ovat kauniita, kivisydän ei sitä ole.

+3 Nukeista, Nalleista ja muista muistoista 090108

+3 Nukeista, Nalleista ja muista muistoista

Gamla Stan.
Chokladkoppet och smörgåsar.
Vanhan kaupungin
uudet perinteet.

Viikonloppuna päivä Tukholmassa. Kovantuulenvaroitus oli paikallaan. Kovatuuli keikutti mukavasti uneen.

Uutta oppia. Rannekello poissa ranteesta yöllä. Ei tarvitse herätessään kurkistaa, kuinka kauan vielä on unen aikaa. Kutsutaankohan tuota rentoutumiseksi?

 Pikkunalle muutti meille kun Keskimmäinen oli puolivuotias. Sen jälkeen se onkin mukana reissaillut ja reissuissa rähjääntynyt, kuten muukin perhe. Se otettiin mukaan Birminghamiin kieltä oppimaan ja Nepaliin turistimatkalle.

Pääosan matkoistaan Pikkunalle kulki Suomen ja Thaimaan väliä. Ensimmäiset viikot se Bangkokissa kulki Keskimmäisen kanssa lastentarhassa, kunnes Keskimmäinen sanoi, ettei hän enää tarvinnut mukaansa "mitään karvaista".

Pikkunalle sai käyttöönsä pahvilaatikosta tehdyn kantokassin. Kantokassi oli päällystetty punaisella sydänpaperilla ja siinä oli punaiset nauhat, myöhemmin myös tarrakokoelma. Pikkunalle tottui siihen, että lentomatkoilla patjan alle piilotettiin kirjoja matkalukemiseksi. Muutoissa kaikki kilokeinot olivat sallittuja, ainakin Pikkunallen mielestä.

Olisi hyvä, että kaikille ihmisille aina löytyisi jotain omaa "karvaista", kun elämä potkii päähän.
 
1970. Birmingham. Selly Oak Colleges. Pikkunalle saksalaisine ja kamerunilaisine ystävineen. Nallen kantokassi ja vuodevaatteet mukana yhteisessä leikissä.

+2 Arvokeskustelua 020108

+2 Arvokeskustelua

Appeni Arvo oli invalidi.
Ei arvoinvalidi.
Arvot olivat kunnossa.
Mies tekee
mitä miehen pitää tehdä.

Blogistanian sääntöihin kuuluu surffailu. Täällä tirkistely on sallittua samoin kuin itsensä paljastaminen. Ei tarvitse etsiäkään kun jo löytää vaikka mitä.Kunnon keskustelu on aina hyvä asia. Helposti kuitenkin jämähdämme omiin mielipiteisiimme ja alamme toistaa niitä. 

On vaikea tietää, mitkä keskustelua koskevat arvot kulloinkin ovat voimassa. Onko hyväksyttyä olla eri mieltä asioista? Miten erimielisyytensä saa ilmaista? Saako viisaaseen keskusteluun heittää tyhmiä kommentteja? Saako vaihtaa keskustelun tyylilajia? Saako teoreettiseen keskusteluun tuoda käytännön näkökulmia? Pitääkö keskustelussakin käyttää johtamiskoulutuksen mallia kaksi plus yksi, kaksi hyvää lausetta ennen negatiivista arviota?

1979. Thaimaa. Sa Kaeon pakolaisleiri. Arvokäyttäytymistä uskontojen kesken.

+1 Jalat tukevasti ilmassa 010108

+1 Jalat tukevasti ilmassa

Ollako vai eikö olla.
Kirjoittaa vai eikö kirjoittaa.
Tuhannen taalan ja
kahden sydämen kysymys.

Thaimaassa nuo kaksi sydäntä ovat samassa sisimmässä. Amerikoissa olla käytännöllisempiä. Siellä mietitään asioita rahalla ja käsillä, the other different hands. Tänään nuo molemmat viihtyvät tämän koneen ääressä. Sydän miettii, mitä sormet naputtaisivat vai naputtavatko mitään.

On vaikeaa ymmärtää, että voisin alkaa jotain, jolla ei ole loppupäivämäärää. Jos kirjoitan tänään, minun ei tarvitse sitoutua kirjoittamaan huomenna. Onpa vaikea konsepti.

Jalat tukevasti ilmassa. Epävarma olo. Kuitenkin kirjoituttaisi. Ajatukset vielä vyöryilevät. Aallokko ei ole vielä vaimennut.

15.7.2007 Satakunnan Kansa.  Kodissamme otetussa kuvassa kuva Thaimaan luterilaisen lähetyksen ja siis Thaimaan luterilaisen kirkon ensimmäisestä kastetusta jäsenestä, rouva Bunruamista kodissaan, jossa evankelista Kamhaeng oli vierailulla.

0 Irti 010108 kello 00.00

0 IRTI 

1982. Thaimaa. Mekong-joki. Vapauteen. Laosista Thaimaahan:

1 Elämä on enemmän 311207

1 Elämä on enemmän

Monta yötä
Jeesus myötä.
Kiitos tästä päivästä.

Viisi viidestä pian ohi. Syksy ohi. Lähtölaskenta ohi.

Kun muistoihin uskaltaa ja haluaa sukeltaa, sieltä löytyy päiviä ja öitä, joista ei uskonut selviävänsä. Voimia ei aina saatu edes päivän matkaan kerrallaan. Voimahitusia vain ripoteltiin pienen hetken pimeään kompurointiin. Nekin yöt Hän oli kuitenkin jossain lähellä. Tänäänkin Hän on.

Viides työkausi. Nyt siitä haluaa muistaa sen parhaimman, yhteistyön Thaimaan itsenäisen oman luterilaisen kirkon kanssa.  Lapsi oli kasvanut vanhempiensa ohi ja se tuntui hyvältä.

1997. Bangkok. Thaimaan luterilaisen kirkon teologisen instituutin lukuvuoden avaus ja todistusten jako.

2 Matkalaukkulapset 301207

2 Matkalaukkulapset

Matkalaukkulapset.
Hikeä, verta ja kyyneleitä.
Ja paljon muuta.

Ystävä kirjoitti kerran: Hän, joka teidät perheenä on kutsunut, teidät myös perheenä hoitaa.

1981. Thaimaa. Chiang Mai. Matkalaukkulapset maailmalla.

3 Kunnianosoitus 291207

3 Kunnianosoitus

Monet kertomukset kertomatta.
Monet ajatukset lausumatta.
Keskeneräinen kuin elämä.

Mitä vielä pitäisi muistaa? Kenestä vielä pitäisi kertoa? Kuka heistä ei olisi laulun arvoinen?

Kyllä nyt kelpaa arvostella. Vääränlaisia motiiveja. Vääränlaista sääliä. Vääränlaista rasismia.

Vääränlaista uskoa vääränlaisille ihmisille.

Siitäpä se suomalainen kehitysyhteistyö kuitenkin alkoi. Jatkakoot arvostelijat. Kunhan niinkin hyvin jatkavat kuin nuo aloittajat. Kunhan selviävät puhtain motiivein, ilman sääliä ja rasismia, ilman uskoa länsimaisiin arvoihin. Kunhan tekevät.
 

1985. Merikarvia. Nimikkoseurakunnan poikaleirin vierailuilta.

4 Minne milloinkin 291207

4 Minne milloinkin

Kuka kulloinkin.
Minne milloinkin.

Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet.

Ei ihmisistä näe etukäteen, mitä heistä myöhemmin tulee. Joku lähtee kauas, toinen ei lähde minnekään. Ei lähteminen ole arvo sinänsä eikä lähtemättömyys tee ihmistä paremmaksi eikä huonommaksi.

Oleminen on aika oleellista. Hyvä oleminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. 

1978. Helsinki. Lähetyskurssin kahvitauko.

5 Tunteet pelissä 291207

5 Tunteet pelissä

Äkkipikainen.
Pitkävihainen.
Rattoisat riidat.

Riitely on taidelaji. Harva on ammattilainen, mutta meitä amatöörejä riittää.

Joskus mietin, miten ihmeessä olemme voineet selvitä kulttuurissa, missä tunteiden näyttäminen ei periaatteessa ollut kovin soveliasta.  Kun tunteet sitten ryöpsähtivät, millään ei taas sitten ollut rajoja.

Yksi asia on voinut meitä auttaa. Olemme uskoneet, että kaikki ihmiset sisimmässään tuntevat samanlaisia tunteita. Ilmaisutapa vain vaihtelee. Tunnekulttuurin oppiminen on ollut samanlaista kuin uuden kielen opiskelu. Asioiden toistuessa tietyllä tavalla tyhmäkin oppii. Viimeiseen saakka olimme kuitenkin oppilaan paikalla.

1981. Bangkok. Thaimaan sisäministeriön uskonto-osaston uskontojen näyttely. Esittelemässä Thaimaan luterilaisen lähetyksen juuri alkanutta työtä yhdessä lähetyksen sihteeri Phonsureen kanssa.

6 Tapaninajelulla 261207

6 Tapaninajelulla

Keidas vai kangastus?

Karavaanikulkueessa on oleellista päästä keitaan äärelle. Kauneinkaan kangastus ei sammuta janoa.

1980 Nepal. Matkalla Katmandusta Pokharaan. Että tällainen karavaani...

7 Joulun Lapsen roudarina 251207

7 Joulun Lapsen roudarina

Roudarin roolit.
Taksikuski.
Kynänteroittaja.
Lehdenjakaja.

Kyllä sen kelpaa esiintyä, joka pääsee paikalle kultaisella vaunulla, astuu punaiselle matolle, hurmaa taidoillaan massat, poseeraa paparazzeille ja astuu takaisin kultaiseen vaunuunsa. Ilman roudareita kaikki tuo ei onnistuisi. Eläköön kaikki maailman roudarit.

Joulun Lapsi ei tullut roudattavaksi vaan roudaamaan. Kantamaan ne raskaimmatkin taakat.

1988 Bangkok. Hua Markin seurakunta. Kuopus roudaamassa joulua.

8 Jouluaatto 241207

8 Jouluaatto

Aattoa tämä ihmisen elämä.
Tulevan odotusta.

Lähtölaskennan jälkeen alkaa uusi laskenta. Count down. Count up. Aina vain ylöspäin.

Tänään he kaikki ovat täällä. Entisten joulujen ihmiset. Minun mielessäni.

Tämän jouluni saan jakaa rakkaitteni kanssa. Me vielä tänään täällä.
 

Joulutunnelmaa voi luoda jo edesmenneen isäni käsialakin:

9 Akenkielinen joulu 231207

9 Akenkielinen joulu

Baabelin torni.
Yksi selitys
kielipuolisuudelle.

Kielemme on täynnä raamatullisia kielikuvia. Niihin on niin totuttu, että aina alkuperää ei tunnisteta.  Usein sanan merkityskin on muuttunut. Sanan uudelleen määrittely vaikuttaa myös siihen, miten sen alkuperäinen merkitys ymmärretään. Sama tulee esiin käännöstyössäkin. Käännöksissä valitun sanan kaikkien merkityksien perusteella luodaan uusia mielikuvia, joita alkuperäisessä sanassa ei löydy.

Politiikka on myös täynnä sanojen uudelleen määrittelyä. Positiivinen voidaan nopeasti muuttaa negatiiviseksi. Ja päinvastoin. Ja entä historian tulkinnat.

1981. Thaimaan ja Burman rajalla. Ensimmäinen vierailu karenikylässä kielikurssitovereiden Conny ja Ingela Åströmin kanssa.

10 Leikkimieli 221207

10 Leikkimieli

Leikkimieli.
Iloinen mieli.

Jouluna toiset iloitsevat, toiset ahdistuvat. On paljon joko-tahi-ihmisiä.

Elämä ei ole joko-tahi. Elämä on sekä-että.

Minulle kaikki joulussa ei ole leikkiä. Uskon Joulun Lapseen. Oikeasti.

1976. Lokalahti. Porin mummon viimeinen joulu.

11 Toisenlainen joulu 211207

11 Toisenlainen joulu

Joulumme lapsi.
Enkelivartiossa.

Miksi- kysymykseni ovat vähentyneet. Vielä on jäljellä yksi kysymys: Miksi meillä on moni asia paremmin kuin muualla?  Selityksiä löytyy maailmankatsomuksesta riippuen.

Tiedän, että kaikilla ei ole hyvin täälläkään. Kaikki elämme samojen lainalaisuuksien alla. Synnymme ja kuolemme ja jotain siinä välissä. Jotain. Kullekin oma jotain.

1983 Thaimaa Koti 2. Keskimmäinen kaverin synttäreillä.

12 Jouluposti 201207

12 Jouluposti

Yksinäisyys.
Poissa kaikkien sydämestä.
Poissa itseltäänkin.

Suomalainen tarvitsee oman reviirin, toisin kuin thaimaalainen. Yksinolo ei kuitenkaan läheskään aina ole yksinäisyyttä.

Thaimaa. Hua Hin. Katse ulapalle.

13 Makuelämyksiä 191207

13 Makuelämyksiä

Lahjahevosen suuhun
kyllä katsotaan
kaikkialla.

Ihmiset ovat usein ennakkoluuloisempia kuin myöntävät. Kohteliaisuuteen kai kuuluu se, että erilaisenkin hevosen hirnuntaa kuitenkin kestetään.

1981 Bangkok. Koti 2. Keskimmäinen ja thaiystävä Nom piparkakkutalkoissa.

14 Juhlien jälkeen 181207

14 Juhlien jälkeen

Viimeinen virallinen joulupuuro.
Lavasteita puretaan.
Valepukuja riisutaan.
Viimeinen sammuttaa valot.

Eilen viimeiset viralliset ohjelmat. Viimeiset oppitunnit. Viimeinen joulujuhla.

Meitä alkoi helpottaa thaimaalaisten kristittyjen joulujuhlien ymmärtämisessä, kun tajusimme, että monesti niiden taustana olivatkin perinteiset temppelijuhlat. Länsimaista harrasta tunnelmaa ei juhlimisessa ensisijaisesti kaivattu. Tuon tajuamisen jälkeen oli helppo hyväksyä sekin, että kirkon harjalla olevan ristin ympärille oli joulujuhlissa kiedottu välkkyviä vilkkuvaloja.

1994. Bangkok. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon syntyjuhlan ja ensimmäisen piispanvihkimisen jälkeen. Kirkon jäsenet palvelutyössä...

15 Caroling 171207

15 Caroling

Kaikki väki nukkuu.
Tai sitten ei.

Suurkaupungin liikenne ei hiljene koskaan.

Mies oli monena jouluna mukana "carolingissa", milloin joidenkin seurakuntalaisten, milloin koulutuskeskuksen opiskelijoiden kanssa. Aina  hän sai kunnian toimia kuskina. Ajo jatkui usein aamuyöhön. Laulajat  nukahtivat aina heti autoon takaisin päästessään, kuljettajan piti pysytellä hereillä. Mukavia muistoja noista vierailuista on. Parikymmentä eri-ikäistä laulajaa portin takana kello kolme. Yhteisöllisyyttä. Kakkua ja limsaa. Monia hyvän joulun ja siunauksen toivotuksia, puolin ja toisin.

1988. Bangkok. Hua Markin seurakunnan caroling-ryhmä koputtamassa yöllä vierailukohteen oveen:

16 Hyvästelyjä 161207

16 Hyvästelyjä

Katso ja näe.
Hän on täällä tänään.
Tänäänkin.

Eilen kävin lähetysmyyjäisissä. Ahkeraa uskollista väkeä. Että kaikki kuulisivat.

1978. Lokalahti. Viljo ja Aino Kanerva, lähetyskerhon kantaväkeä.

17 Riitasointuja vai harmoniaa 151207

17 Riitasointuja vai harmoniaa

Kuka kaipaa harmoniaa,
kun riitasoinnutkin
soivat niin kauniisti.

En tiedä, voiko länsimaalainen elää Thaimaassa, jos huumorintaju ei jousta. Voihan sitä yrittää.

Jälkeen päin ymmärrän, että tällainen monimausteinen juhlasoppa sopi kulttuuriin, jossa yksi perusmauista on hapanimelä. Tai kiinalaisesta perinteestä oleva viisimauste. Tai itämainen curry, joka on vaikka kuinka monen ainesosan yhdistelmä.

Miten merkillistä olikaan se, että 60- luvulla uskallettiin antaa Vivamon nuorten kinkereille aiheeksi Turmiovallat. Vielä merkillisempää oli, että sen aiheen käsittely onnistui. Silloin meille kerrottiin Lutherin, Tolstoin ja Kierkegaardin (tanskalaisen Kalmanlehdon, sanoi Jussi) käsityksiä kuolemasta, uskosta ja Saatanasta. Kuulimme Lutherin lauseen "Saatanakin on Jumalan Saatana"  ja Kierkegaardin mietteet siitä, miten järjellä ei ole antaa vastausta elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin. Vain usko voi antaa niihin vastauksen. Minutkin tuo aika sai Tolstoin kirjojen ääreen, vaikka en niistä paljon vielä ymmärtänytkään. Kierkegaardiakin lainasin kirjastosta, mutta se oli liian vaikeaa silloin ja ehkä olisi vieläkin.

1964 Vivamo. Jussi ja Margit Kalmanlehto sekä uusi perheenjäsen..

18 Pullapiiri 141207

18 Pullapiiri

Kulttuurien kirjo.
Kirjoneuleista mielenkiintoisin.

Oli aina ilo löytää samanlainen ihminen erilaisen kulttuurin lavasteista.

1999. Thaimaa. Don Muang Church. Suomalais-norjalais-thaimaalais- thai-lahulaista kulttuurien kirjoa ruokapöydässä  jumalanpalveluksen jälkeen.

19 Pakkomielteitä 131207

19 Pakkomielteitä

Ihan pakko.
Ihan välttämättä.
Ihan varmasti.
Ilman vaihtoehtoja.

 

Ihmisillä on omituisia pakkomielteitä. Tai siis, toisten mielestä omituisia. Tai siis, Niillä Toisilla ne vasta omituisia ovatkin.

1979 Bangkok. Koti 1. Ensimmäinen joulu, jouluvieraat Salli Lamponen, Anneli Könni ja Aune Hirvonen sekä pakolliset punajuuret ja kurkkusalaatti.