Kadonnut joskus löytyy

Olen nyt itse itselleni henkilökohtainen tukihenkilö.  Käyn keskustelua itseni kanssa siitä, mtä prosesseja rikoksen uhrit joutuvat käymään läpi. Minulla kyse on varsin todennäköisesti ollut omasta tyhmyydestä. Jossain kohdassa valppauteni on vähentynyt ja toinen on saanut mahdollisuuden käyttää tilaisuutta hyväkseen. Suurta vahinkoa ei ole tullut, almanakka, kortit ja kännykkä ovat taas takaisin hallussani. Taskuraha on vain vaihtanut taskua, todennäköisesti jo useamman kerran.  Ne, jotka tuntevat minua paremmin, voivat hymyillä vähän vinosti. Olen ollut tunnettu laukkufriikki.  En ole päästänyt laukkua käsistäni missään enkä milloinkaan…
 
”22.3.1980. Bangkok. C heräsi aamulla siihen, että ovea kaiverrettiin ja kolkutettiin. Pelkäsi ja rukoili koko ajan, mutta ei uskaltanut tehdä mitään. Varas ei päässyt sisään, mutta kolot lukon vieressä näyttivät totuuden. C. ihmettelee, miksi juuri sille, joka pelkää, kaikki tapahtuu. Hän menee kai B:lle yöksi.”
”24.3.1980. Bangkok. C oli tilannut YMCA:sta viikoksi kaksi huonetta itselleen.”
”27.3.1980. Bangkok. Naureskelemme puolivakavissamme, että Suomen Lähetysseura on aloittanut päiväkotitoiminnan Bangkokissa, sillä C:llä on nyt kaksi kotia, yökoti ja päiväkoti. mitenkähän tulee jaksamaan. Rankaksi käy pitkän päälle.”

Plus653%20Paulin%20viilletty%20laukku.jp
Thaimaa. Taas yksi laukku viilletty. Kuva: Pauli Rantanen