Uutta ja vanhaa
Ja uudempaa ja vanhempaa
Ja yhä uudempaa ja yhä vanhempaa 
 
Maailman tietomäärä ei ole vakio. Onneksi.  Nokipoika kiipesi katolle yrittäen yhä ylemmäksi. Ihminen on viritetty myös haluamaan yhä lisää tietoa. Toisaalta, yhden ihmisen kyky hallita tietoa on rajallinen. ”Ja minä halusin ottaa selville, mikä on tietoa ja viisautta, mikä taas mielettömyyttä ja typeryyttä. Mutta minä havaitsin, että tuulta vain tavoittelin.”

Luvalla tämänpäiväistä teksiviestivaihtoa:

” 6-vuotiaita saa uunotettua aika kivasti. Löytyi vanha taskulaskin, käskin A:n kirjoittaa 36 ja sitten neliöjuuri, ja sitten käytiin piiitkä keskustelu siitä miten taskulaskin voi tietää kuinka vanha A on… 2x3 ja 12/2 menikin jo magian puolelle… Vissiin näin ei sais tehdä?”
”Taskulaskin on nyt varmaan KONE…”
”Joo. Kovasti etsittiin missä siinä on kamera, ei oikein mennyt perille että aikaisemmin useimmissa jutuissa ei ollut kameraa…”

Samanikäisenä A:n isä innostui dinosauruksista. Muovisesta Triceratopsista tuli unilelu pitkäksi aikaa…
1979. Lontoo. Luonnontieteellinen museo