Kun hongat huminoi

Kun Vanhempi Isosisko on partioleirillä, Nuorempi Isosisko kymppileirillä ja Äiti rippileirillä, Nuorimmankin, 7 v, on hyvä päästä Omalle Leirille. Sehän onnistuu.  250 kilometriä kahdessa päivässä on ihan hyvä leirisuoritus. Kun vielä Karkkipomous on annettu mukaan lähteneille isovanhemmille, leirin onnistuminen on taattu. Leirillä koetaan monenmoista:

- Losseja, joilla voi siirtyä saaresta toiseen.
- Lauttoja, joiden hyteissä voi istua, vaikka ne eivät olekaan ihan niin suuria kuin Isabella. 
- Laiva, jossa saa syödä pitsaa. 
- Ruohosipulia, jota on lupa maistaa.  
- Kirkkoja, joihin pääsee sisään.
- Kirkkolaivoja, joita voi ihmetellä.
- Vanhoja kirkonpenkkejä ja niiden ovia, joita on lupa availla ja sulkea.  
- Isoja urkupillejä, joista tulee matala ääni ja keskikokoisia urkupillejä, joista tulee tavallinen ääni ja pieniä urkupillejä, joista tulee kimeä ääni.
- Ihan liian suuri Aku Ankka-kirja, 766 sivua, jota on mukava selailla.  
- Veneitä, joita voi katsella Houtskarin venemuseossa.  
- Karuselleja, joita voi pyörittää.
- Oksia, joita voi kuoria.
- Puhallettu lasiesine, jossa on neljä ilmakuplaa.
- Mansikoita, joita voi syödä.
- Yöpymispaikan televisio, josta voi katsoa Pikku Kakkosta.
- Aurinkokello, jota voi ihmetellä.
 
Leiillä on myös keskusteluohjelmaa:

- Loiko se Jeesus ihmiset animaatioiksi? Tai ainakin vähän niin kuin 3D-animaatioiksi…
- Onko Pappa vanhus, kun se ei ole enää töissä?  Taitaa se olla, kun se ei enää saa palkkaa…
- Pystyvätkö Mummo ja Pappa auttamaan, kun syntyy riita isojensiskojen kanssa? Eivät pysty…
- Voisiko aurinkokellon tehdä kotona parvekkeelle? Isi varmaan osaa…
 
 Katalyytti kahdeksankymmentä. Saariston rengastie. 

Plus%20901%20Jakke%20ma%20Mike%20rannall
Vanhojen aikojen muistoja. Leiriläisemme isä saaristossa.