Lällällää
Rättättää
Olen taas viisastunut. Sanavarastoni on kasvanut. Ymmärrykseni sen sijaan tulee perässä hitaammin.
SuomiAreenan
Pölhöpopulismin iltapäivässä suomalaisen populismin tapaan pölhöiksi
julistettiin ”ne muut”, ne pölhöt. Pölhöpopulistiksi ei itseään lukenut
peruspalveluministeri, joka aloitti puheenvuoronsa puhumalla ”maaseudun
hullusta” rättättää - polkupyöränsä selässä eikä toimittaja, joka haki irtopinnansa sopivilla letkautuksilla poissaolevien kustannuksella…
Huomaan, että minussa on ylenmääräistä
kriittisyyttä ja suvaitsemattomuutta tiettyjen sanontojen suhteen. Kun
määrittelemäni nollatoleranssiraja ylittyy, minun on vaikea kuulla tai
lukea, mitä hyvää kyseisessä puheenvuorossa saattaisi silti olla.
Luulen, että osasyynä on monivuotinen kokemus kulttuurista, jossa oli
tärkeä sovitella sanansa oikein.
Katalyytti kahdeksankymmentäyhdeksän. Sakari Meinilä, Kotimaa 24- blogi. ”Mitä on vihapuhe” On syytä antaa kunnia blogikirjoitukselle, joka sai minut ajattelemaan. Kommentoin tähän kirjoitukseen mm näin:
”Kaikkea
voidaan käyttää ja käytetään, jotta voitaisiin korostaa omien
mielipiteiden oikeutta. Niitä mielipiteitä ja kielikuvia eivät kuule
vain keskustelun osapuolet, vaan asiaa tuntemattomat, jotka ottavat
irralliset "ilkeät sanonnat" omaan käyttöönsä
Vertaan tätä
ilmiötä aikaan, jolloin televisiosta tulleet Tarzan-elokuvat tuottivat
puolen tunnin sisällä kaupunkien puistot täyteen pikku - Tarzaneja, jotka roikkuivat puissa ja huutelivat komeita Tarzan-huutoja niin että kaupungin kivimuurit kaikuivat.”
Thaimaassa harjoitettiin joskus mukavaa pölhöilyä.
Se ei loukannut ketään ravintolassa, missä tarjoilijatkin kulkivat
rullaluistimilla:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti