Lällällää
Rättättää
 
Olen taas viisastunut. Sanavarastoni on kasvanut. Ymmärrykseni sen sijaan tulee perässä hitaammin.

SuomiAreenan Pölhöpopulismin iltapäivässä suomalaisen populismin tapaan pölhöiksi julistettiin ”ne muut”, ne pölhöt. Pölhöpopulistiksi ei itseään lukenut peruspalveluministeri, joka aloitti puheenvuoronsa puhumalla ”maaseudun hullusta” rättättää - polkupyöränsä  selässä eikä toimittaja, joka haki irtopinnansa sopivilla letkautuksilla poissaolevien kustannuksella… 

Huomaan, että minussa on ylenmääräistä kriittisyyttä ja suvaitsemattomuutta tiettyjen sanontojen suhteen. Kun määrittelemäni nollatoleranssiraja ylittyy, minun on vaikea kuulla tai lukea, mitä hyvää kyseisessä puheenvuorossa saattaisi silti olla. Luulen, että osasyynä on monivuotinen kokemus kulttuurista, jossa oli tärkeä sovitella sanansa oikein.

Katalyytti  kahdeksankymmentäyhdeksän.  Sakari Meinilä, Kotimaa 24- blogi. ”Mitä on vihapuhe” On syytä antaa kunnia blogikirjoitukselle, joka sai minut ajattelemaan.  Kommentoin tähän kirjoitukseen mm näin:

”Kaikkea voidaan käyttää ja käytetään, jotta voitaisiin korostaa omien mielipiteiden oikeutta. Niitä mielipiteitä ja kielikuvia eivät kuule vain keskustelun osapuolet, vaan asiaa tuntemattomat, jotka ottavat irralliset "ilkeät sanonnat" omaan käyttöönsä
Vertaan tätä ilmiötä aikaan, jolloin televisiosta tulleet Tarzan-elokuvat tuottivat puolen tunnin sisällä kaupunkien puistot täyteen pikku - Tarzaneja,  jotka roikkuivat puissa ja huutelivat komeita Tarzan-huutoja niin että kaupungin kivimuurit kaikuivat.”

Thaimaassa harjoitettiin joskus mukavaa pölhöilyä. Se ei loukannut ketään ravintolassa, missä tarjoilijatkin kulkivat rullaluistimilla:

Plus%20911%20Pelleily%C3%A4%20rullaluist