Valintana vaihtoehdollisuus
Vaikka elää suppeassa loukossa, ajatuksia kertyy
koko ajan lisää ja lisää. Kun yhdestä asiasta aikoo kirjoittaa, toinen
tuppaa jo tilalle… Elämän merkki? Riittääkö se, että ajattelee vai
pitääkö myös toimia?
Jokin aika
sitten olin tulkkina kriisitilanteessa. Tuntui hyvältä, että
asiantuntijat, tilanteen mentyä ohi, kysyivät minulta, olinko jo valmis
lähtemään kotiin vai tarvitsinko vielä keskusteluapua. Jo se kysymys
auttoi. Tilanteiden nollaaminen ei ole minulle aina kovin helppoa, mutta
elämä on opettanut armahtamaan myös itseäni. Kyllä se siitä. Aikanaan.
Äsken taas palasin vastaavasta tilanteesta. Vaikka loppu ei ehkä vielä
ole hyvin, niin kaikki on kuitenkin niin hyvin kuin se tällaisessa
tilanteessa voi olla. Rykmentinkomentajani saa hoitaa loput murheet.
Blogielämäni ensikuukausina esittelin päivittäin jonkun ajankohtaisen kirjan
lähinnä kirjahyllystämme. Lukemiseni taso ei ole koskaan ollut
monipuolisuudessaankaan kovin korkea, joten kirjaesittelyni eivät mullista mitään maata.
Kati Tervo: Kesäpäiväkirja, tällä hetkellä sivulla 83
Onko tirkistely luvallista silloin, kun kohde antaa
luvan? Kallenäidin Jarinvaimon Katin kirja oli kirjastossa sopivasti
tyrkyllä suositeltujen kirjojen joukossa. Kallen olin lukenut, Myyrän
nähnyt, Uutisvuotoa ihmetellyt, joten oli luonnollista (???) siirtyä
katsomaan Tervon perheen elämää vielä yhdestä näkökulmasta. Miksi nämä
kiinnostavat, vieraat ihmiset, siinä vasta kysymys… Kati Tervon lyhyet
lauseet sopivat minulle jo sinänsä, mutta mietin, onko muu stalkkausta
tai kyyläämistä. Yksi asia meitä yhdistää, kymmenen vuotta vanhempi
isoveli ja hänen kuolemansa: ”Sinä keväänä kesä alkoi varhain. Se
räjähti silmille, se tuli shokissa.” Mielenkiintoiselta
tuntui myös Tervon perheen uskontokasvatus: ” Annamme Kallen osallistua
uskonnon opetukseen ja käydä kirkossa, vaikkemme kuulukaan kirkkoon.
Uskomme, ettei se ole lapselle haitaksi, jos perehtyy perinteisiin ja
valtakulttuuriin.”
”Kalle kysyi viikonvaihteessa, missä arvelin enkelien moottorien sijaitsevan.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti