Suora lähetys

Entä jos ei miettisi menneitä eikä murehtisi huomisia? Entä jos olisi vain tämä hetki? Aivoissa olisi vain suora lähetys koko ajan. Bittejä avaruudessa.

Lauri Viidan lauseissa on sattuvia sanoja. Sellaisia hykerryttäviä. Sellaisia mukavan höperöitä. Vähän sinne päin, jos tietäsi minne. Sellaisia kuin tämä mitänä.

On ollut mukava lukea, että Lauri Viidankin oppi-isänä on ollut Otto Manninen, lempparini  lakonisten sanontojen maailmassa. Röyhistän rintahöyheniäni.

Thaimaan aarrekätköistäni löysin tällaisenkin :
Mannisen Otolle: ”Pienen ikäni sinun runosi ovat minua vaivanneet. Minua harmittaa, kun niin olet osannut, että niitä on ollut pakko oppia ulkoa.”

En tiedä, miten tähän sarjaan voi kuulua Uppo-Nalle. Kuuluipa kuitenkin:
Uppo-Nallelle: Minua runottaa öisin, kun pitäisi nukkua ja antaa muidenkin nukkua. Mitä sinä teet, kun sinua öisin runottaa.”

Mietinköhän mitänä mökin kaivolla…