103 Vielä kerran tulvista 200907

103 Vielä kerran tulvista

On kuin Vääksyn kanava, sanoi ystävä.
Aallot vain loiskuivat rantoihin,
kun kantosiipiautollamme
kadulle uskalsimme.
Laineet sulosti liplattivat.

Siirsin alkuaikoina selvästi turhaantumiseni tulviin. Oli toisaalta myös jännittävää, kun illalla joskus tuli kotiin ja viimeisen kujan joutui kahlaamaan puolisääreen ulottuvassa sadevedessä, jossa oli myös viemäreistä noussutta vettä. Muistan, kun päätin olla katsomatta veteen. Taisin jopa vihellellä ja keksiä kaikkea hassua, ehkä juuri näitä runoja, ettei tarvinnut ajatella, mitä vedessä olisi voinut uida vastaan.

Bangkok Post 16.9.1980. Kalastusta keskellä kaupunkin avoimissa viemäriaukoissa.

104 Puppugeneraattori 190907

104 Puppugeneraattori

Puppugeneraattori.
En kai minä?

Puppugeneraattoreissa tuotetaan puhetta laittamalla tiettyjä fraaseja peräkkäin. Puhe kuulostaa ihan hyvältä, vaikka siinä ei olisi mitään järkeä.

On suostuttava puhumaan toisen kanssa samaa kieltä, tai keskustelulla ei ole mitään merkitystä. On helppo puhua koko ajan toisen ohi. En ole kovin hyvä tässä jutussa. Yritystä kyllä on ollut. Vanhemmiten olen sentään vähän rauhoittunut eikä pinna pala niin herkästi.

Pidän keskusteluista. Joskus ei kyllä oikein tiedä, millä tasolla keskustelua pitäisi käydä. Onko järkevää sanoa mitään niissä tilanteissa, joissa ei tehdä eroa Jumalan, joulupukin tai villasukan välillä. Ei siinä toisaalta mitään, itsekin teen kaikenmoisia vastaavia ajatusleikkejä joskus huvikseni.

Uusi löytöni oli matemaatikon ajatus siitä, että "puhtaasti tieteen kannalta matematiikan ja luonnon sopiminen yhteen näyttää joka tapauksessa selittämättömältä" . Olen kehitellyt itselleni sopivan määritelmän tieteen ja totuuden suhteesta: Tiede ei ole sama kuin totuus, mutta sen tehtävänä on etsiä yhä parempia teorioita totuudesta.


1988. Bangkok. Keskustelua japanilaisen joulupukin kanssa kotipihalla.

105 Oppivuosia 180907

105 Oppivuosia

Negatiivista saa positiivin,
kun sen valottaa oikein.
Kumpi totuus on oikeampi?

Miksi toinen tapa elää on parempi kuin toinen?

Osa thaimaalaisesta seinäkoristeesta:

106 Tärkeimmille 170907

106 Tärkeimmille

Pienimmille.
Vähimmille.
Tärkeimmille.

Maailma tarvitsee tekoja. Pienet teot ovat kaikille mahdollisia. Rakkaus usko toivo – ihmiseltä ihmiselle.

1982. Bangkok. Joulu Lad Phraon uudessa kirkossa. Kastepäivä.

107 Snail mailin aikaa 160907

107 Snail mailin aikaa

Kirjepino kasvaa pöydällä.
Vastatakin pitäisi.
Paljon muutakin pitäisi.
Vaan kun ei jaksa.

Sähköpostin, kännyköiden, nettipuheluiden ja mesettämisen aikaan on vaikeaa kuvitella pelkän snail mailin, tavallisen kirjepostin aikaa. Kirjeitä hävisi tai tuli perille myöhään. Kotoa ei voinut soittaa ulkomaille vuosikausiin. Oli ajettava suuren kaupungin toiselle laidalle pääpostitoimistoon, siellä tilattava puhelu välittäjältä ja odotettava parhaimmillaankin puoli tuntia. Jouluisin tuo reissu pyrittiin tekemään, kolme vuotuista minuuttia yhteyttä sukuun.

1970. Kypros. Nikosia. Suomen eteläisin toimiva postitoimisto (YKSP 13)  kotimme lähellä. Se posti toimi hyvin.

108.1. Olen saanut haasteen 150907

108.1. Olen saanut haasteen

Aikanaan Thaimaassa irkkailin yhden talvikauden ja se oli siitä hyvä, että kirjoitettu minulta aina häipyi nopeasti näkymättömiin. Joku niitä osasi säilyttääkin. Joskus niitä altavistalla ja hotbotilla löytyi. Silloin sentään opin hymiöt ja kuopuksen kanssa niitä luotiin lisääkin. Ja kun englanniksi irkkailtiin, niin silloin käytettiin kaikennäköistä, semmoista kuin rofl ja lol. Olin ylpeä, kun eka kerran kirjoitin, että rofl eli että kierii lattialla nauraen. Onneksi ei siihen aikaan ollut näköyhteyttä. Olisi sekin ollut näky nähdä minut lattialla vierimässä. Nauru olisi ihan varmaan ollut katsojan silmissä. Anteeksi tutut ja ystävät, jos mielikuva tulee mieleen. Tehkää tekin se rofl sitten.

Mutta nyt sitten kysytään että mitä on päällä nyt. Mutta siis vastaus.  Päällä päällä on taas tietty Thaimaasta ostettua kretonkia, mekko Hua Hinin torilta, musta pohja ja vaaleita kukkasia. Oh, ne ovatkin ruusuja. Hyvä kun huomasin, näin vuosien jälkeen. Päässä ei ole kukkahattua, vaikka muuten kukkahattutäti olenkin. (Pitäisikö semmoinen ostaa, kun minulle semmoista aina väliin tyrkytetään.) Alla päällä on semmoista tavallista. Mitä niistä kirjoittamaan. Varpaat ovat paljaat. Sekin on Thaimaan perua. Siellä aina kuljettiin paljain varpain sisällä.

1982. Thaimaa. AIT. Paljaita varpaita lähettienkokouksen leikkituokiossa.

108 Maailman ihmeitä 150907

108 Maailman ihmeitä

VAUVAUVAU
Vanhakin innostuu.
Voi näitä
maailman ihmeitä.
Ei meidän aikana.

Kurkistin äsken satelliittikuvan kautta Thaimaan luterilaisen kirkon päätoimiston / kirkon koulutuskeskuksen pihalle. Pihalla näkyi kolme autoa. Rekisterinumeroita ei tällä tarkkuudella ihan nähnyt. Pitää muistaa kammata hiuksensa, kun menee ulos.

Siellä se nyt on, kotikoneella netin ja satelliitin kautta katsottuna. Ollut jo vuosia. Rakkaudella. Uskolla. Toivolla. Ja rukouksella. Jumalan lahjana. Ihmeenä. 

Bangkok, Thaimaan luterilaisen kirkon pääkirkko, päätoimisto ja koulutuskeskus 1987, 1994 ja 2011(Jyrki Markkanen).

109 Koulujuttuja 140907

109 Koulujuttuja

Opin ja opetan.
Opetan ja opin.

Opettajaperheen lapsena, opettajan sisarena ja itsekin aikoinaan opettajakoulutuksen saaneena opettaminen on aina kuulunut elämääni. Vanhan koulukunnan vanhemmilleni kunniaksi voin sanoa, että heille ei oppilaiden kotien yhteiskunnallinen, poliittinen tai uskonnollinen tausta koskaan merkinnyt mitään. Poikiin ja tyttöihin luotettiin aivan yhtä paljon ja heiltä vaadittiin myös samaa. Olen tainnut saada jo kotoa rokotuksen epätasa-arvoa vastaan. Nöyrästi siitä kiitän.

 Oppilaan ja opettajan välinen oppimissuhde on aina interaktiivinen. Ainakin sen pitäisi olla. Thaimaan vuosien opettaja-oppilassuhteessa olen ehdottomasti saamapuolella.

1931-1933 Luovutettu Karjala. Heinjoki. Kirkonkylän koulu. Meeri (Maria)  Ikävalkon ensimmäiset oppilaat.

110 Muistoista ja ruuista 130907

110 Muistoista ja ruuista

Yhteiset muistot.
Yhteinen kaipuu.

Perhe, suku ja ystävät ovat tärkeitä siksi, että olisi olemassa ihmisiä, joilla on samoja muistoja kuin meillä itsellämme. Ei sitä nuorempana niin selvästi tajunnutkaan. Silloin uskoi helpommin olevansa oman elämänsä valtias ja selviävänsä paremmin yksin kuin hankalien lähimmäisten kanssa.

Aina ei tarvitse käydä samoissa paikoissa ja elää samoja tilanteita kuin toinen. Riittää, että suostuu kuuntelemaan toista. Silloin pääsee sisälle myös toisen muistoihin. Siitä ystävyydessä on kyse.
 
1981. Thaimaa. Hua Hin. Troolarilla. Juuri pyydystettyjen ja välittömästi keitettyjen katkarapujen syöntiä öisellä Siamin lahdella.

111 Musiikki ja ilo 120907

111 Musiikki ja ilo

YkSI, kakSI kolME nelJÄ.
Nyng LÄ, soong LÄ, saam LÄ, sii LÄ.

Jotkut tarvitsevat enemmän sanoja selittämään samaa asiaa. Kummatkin ovat oikeassa, jos sanoma menee perille.

Joku on sanonut, että kristityt erottaa maailmassa siitä, että kaikkialla he laulavat ja soittavat. Jumalaa voi ylistää jokaisen kulttuurin keskellä juuri sen omin tavoin.

 
1993 Bangkok. Luterilaisen kirkon koulutuslaitos. Pianonsoiton opetusta.