Yhdistän
Teen yhdeksi
Jaan asioita
Kommunikoin
Ei ihme, että minun paperienhävittämisprojektini ei
onnistu, kun perheen paperikasoista pursuaa ulos niin paljon
kaikenlaista mietittävää. Blogimaailmassa mietittävästä tulee usein myös
kommentoitavaa.
Minä rakastan sanoja. Mutustelen ja pureskelen
niitä. Vieraan tekstin sanat on nieltävä sellaisenaan, mutta omassa
blogimaailmassani, tässä ihanassa valtakunnassani, minulla on valta
jättää jotain myös hampaankoloon. Täällä on myös täysi lupa valita juuri
niitä sanoja, joita oma sylki suuhun tuo. Fantastista tämä
absoluuttinen monarkia!
Eilen juttelin muutaman ystävän kanssa eräästä
kirkon viestinnän ongelmakohdasta. Jäin miettimään vanhaa lasten
leikkiä. Siinä muut leikkijät valitsivat yhden poissa ollessa jonkun
esillä olevista esineistä, jota tuo leikkijä palatessaan ei saanut
koskettaa. Kun hän sitä kosketti, kaikki huudahtivat yhteen ääneen.
Nykyisessä keskustelukulttuurissa näyttää olevan niin, että jos joku
sanoo sanat Jumala ja Jeesus, kaikki muut vaikenevat. Kristinuskoa on
vähän vaikea viestiä, jos juuri noita sanoja pitää välttää.
Tällaisia pursuaa. Onneksi Kuopus on edes joitakin skannannut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti