Katse eteenpäin
Miten?
Näyttää siltä, että nykyisin eteenpäin pääsevät
varmimmin ne, jotka eivät oikeastaan ollenkaan katso menneeseen vaan
suuntautuvat pääsääntöisesti vain tulevaan. Näin todistavat monet
nykyiset johtajat erilaisissa organisaatioissa. Tulevaisuuden
hallinnassa kolmen kuukauden kvartaalit kertovat kaiken. Siinä ajassa on
onnistuttava. Kerta toisensa jälkeen.
Olen miettinyt sitä, kuinka paljon
konservatiivit oikeasti katsovat menneeseen ja liberaalit tulevaan.
Joskus jää vähemmälle huomiolle se, että nuo kaksi vastakkaista ryhmää
joutuvat joka tapauksessa yhdessä tekemään tämän päivän ratkaisuja.
Kumpikaan ryhmä ei tiedä, mihin ne ratkaisut johtavat. Voidaan vain
arvailla. Jos menneestä ei voida ottaa mitään oppia, päätökset perustuvat lähinnä arvailuihin. Mutut lentelevät. Teoriat uusiutuvat. Gurut katoavat. Aina löytyy joku vielä parempi teoria tai viisaampi guru. Vai löytyykö?
Ei ennen kaikki ollut paremmin. Eivät nuoret
ennen olleet viisaampia. Eivät eiliset unelmat toteuduttuaankaan
parantaneet maailmaa. Tuskin tämän ajan johtajat sen parempaa arvosanaa
saavat kuin menneetkään. Silti on yritettävä. Yhdessä. Ristiriitaisinkin
tavoittein. Toinen toistaan kuunnellen. Vähän sordiinoa toivoisin
varmuuden vakuutteluun. Viisasten kiveä ei tämäkään sukupolvi tule
taskussaan kantamaan.
Thaimaan historia on myös Japanin historiaa.
Muutaman vuoden ajan japanilaiset olivat thaimaalaisten herroja, kunnes
valta taas vaihtui. Rautatietä Burmaan ei koskaan saatu valmiiksi.
Thaimaa. Kwai-joki ja rautatie.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti