Suuremmassa kädessä
Reposaaren kirkkoon on kaunis romanttinen saariston vihkikirkko, joka täyttyy viikoittain
monista vihkivieraista, vaikka jumalanpalveluksissa onkin vähemmän
väkeä. Siellä syntyi ajatuksia, jotka taas liitin Kotimaa-lehden blogiin:
"Syntisyys ei ole hengellistä viihdettä
Eilen
jumalanpalveluksessa kauniin kesän keskellä tuntui oudolta, joskin
yllättävän mielekkäältä miettiä syntiä ja rakkauden lakia, joka oli
päivän aihe.
Verkkomaailmassa
toimi vielä jokin aika sitten varsin aktiivinen blogi Saastainen huone.
Se oli yhden ylläpitäjänsä mukaan saanut nimensä ahdistuksesta, joka
oli syntynyt synnintunnustuksesta, jossa vaadittiin kokemaan oma sydän
saastaiseksi huoneeksi. Se ei ollut tuntunut oikealta. Oli ollut
rehellisempää hylätä koko usko, joka vaati noita ajatuksia. Vapaus
syntisyydestä oli koettu sillä tavalla.
Eilen yhdyin
synnintunnustukseen: ”En ole rakastanut Jumalaa täydestä sydämestäni
enkä lähimmäistäni niin kuin itseäni.” Tiesin, että en voinut
rehellisesti sanoa: ”Olen rakastanut Jumalaa täydestä sydämestäni ja
lähimmäistäni niin kuin itseäni.” Ajatukset ja sanat, teot ja
laiminlyönnit. Armokaan ei ole hengellistä viihdettä sitä
tarvitsevalle."
”12.6. 1980. Matka Nepaliin. Kathmandu. Illalla käytiin ihmettelemässä temppeleitä ja lehmiä.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti