Niin monen vuoden jälkeen
Kuinka vanhaksi ihmisen oikein pitää tulla, ennen
kuin hän itse tajuaa olevansa vanha. Nuorena vanhat erotti ihan
helposti. Välillä heitä tuli säälikin, ressukoita. Vähän
kerrassaan vanhat kuitenkin alkoivat nuortua ja nuoret vanhentua.
Jossain vaiheessa sitten tajusi, että samassa liemessä ollaan kaikki.
Kelloa ei voi kääntää takaisin missään iässä.
Olimme, muuten, melko fiksuja, silloin nuorena.
Epävarmuutta ei rohjettu tunnustaa. Ei tarvinnutkaan. Kuka nyt ei olisi
ollut varma asioistaan parikolmekymppisenä? Se kuului asiaan. Yritän
muistaa sen katsoessani ja kuunnellessani nykyisiä nuoria. Heidänhän
varassaan tulevaisuus on. Hehän päätänsä seinään iskevät. Jospa he vielä
ne seinät murtavatkin, joita me emme saaneet rikki.
Vaikka
ruusutarhaa ei luvattukaan, niin monenlaista kasvia ehti Thaimaan
pihoillamme kasvaa. Viimeisessä kodissamme löytyi banaanipuu.
Synttärionnittelut banaanitertun sahaajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti