Kymmenen viisasta kysyy
Vastaako kukaan?
Luin, että Janne Kataja oli pyydetty Pispalan
kirkolle nuorten aikuisten ystäväpäivän aaton tapahtumaan kyselemään
muutamalta ihmiseltä kysymyksiä, ”joita oli aina halunnut kysyä
uskovilta, muttei ollut uskaltanut". Tilanne oli ollut varsin
positiivinen ja hauska. Yhteistyö erilaisten brändien kesken voi
parhaimmillaan tuottaa varsin mainion lopputuloksen. Kannatan
raja-aitojen kaatamista. Hyvä Tampere ja Hyvä Janne Kataja.
Suomalaisille toisten asioista kiinnostuminen saa
usein negatiivisen leiman. Eipäs udella. Se on yksityisasia. Mitä se
sulle kuuluu? Ovatko ”lööppitotuudet” vieneet meidät väärään suuntaan?
Supistammeko elämänpiiriämme samalla kun koemme yksinäisyyttä? Eivät kaikki asiat ylitä julkaisukynnystä. Ei niiden pitäisikään. Mitä on oikea, hyväntahtoinen kommunikaatio?
Itse jäin jo mielessäni kehittelemään tilannetta,
jossa hyväntahtoisen kommunikaation sääntöjen vallitessa joku
sujuvasanainen kysyisi myös lähetystyöstä kysymyksiä, joita oli aina
halunnut kysyä, mutta ei ollut uskaltanut.
1979. Lontoo. Keskustelu eri brändien välillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti