Elämää se on
Etenkehtanenkin
Olen ollut monena vappuna järjestämässä toisille
vapunviettoa. Monenlaisia juttuja monenlaisissa paikoissa. Nyt saa istua
itse vain yleisönä. Hyvin järjestetyissä vappujuhlissa. Sekin on sinänsä mielenkiintoinen näkökulma, istua vain ja kuunnella, antaa
toisten hoitaa. Ei aina tarvitsekaan toimia, ei edes osallistua. Sitten
kun ei enää jaksa eikä viitsi. Sitten kun tulee eteen etenkehtoo.
Katalyytiksi kuusikymmentäkolme
nimitän kaikkia niitä tahoja, jotka jaksavat järjestää jotain toisille
ihmisille, ne innostajat ja innostetut. Eläköön kaikki vapaaehtoiset,
jotka näkevät vaivaa toisten hyväksi!
1969.Vappu Helsingissä.
Myymässä Kansan Raamattuseuran opiskelijoiden vapputilaisuuden
kutsupalloja Ullanlinnamäellä jo edesmenneen ystäväni Tiiron kanssa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti