Lintu vai kala?
Karkki vai kepponen?
Oliko mahdollista, että joku thaimaalainen
ruokalaji oli jäänyt maistamatta? Oli se. Korjasimme asian syömällä sitä
kaksi kertaa, molemmilla kerroilla hyvässä seurassa. Kissakalasalaatti, Crispy Fried Catfish, Thai Catfish salad, Yam Pla Dook Foo. Onneksi emme kohdanneet kalaa elävänä. Olisi ehkä jäänyt syömättä.
Matkamme
ruokavalio oli odotetun kaltainen. Hyvää perusruokaa torilta tai tiettyä
muistoruokaa tietyistä ravintoloista. Samalta maistui kuin ennenkin.
Monella tavalla valmistettua simpukkaa, kalaa, katkarapua, ja rapua.
Sukiyakia, haudutettua potkaa, keitettyä kanaa, paistettua
riisiä ja nuudeleita. Riisiä, kookosmaitoa ja mangoa. Duriania.
Hedelmiä. Intialaista paristakin tutusta ravintolasta. Pari kertaa oli
ihan pakko lähettää nuoremmalle polvelle makumuistoja tekstiviestillä.
Vastaukseksi tuli kateellista murinaa.
Katalyytti viisikymmentäkahdeksan. Thai Nong Khai ravintola
Turussa. Vanha vakiopaikkamme. Pieni ulkonaisesti vaatimaton ravintola, jossa
oli aitoa thairuokaa. Useimmiten tilasimme puhelimella tahmariisiä
(sticky rice) vuorokautta ennen sinne menoamme. Tuota ruokaa söi
sukumme herkkunaan pienimmästä suurimpaan. Pyytämällä sai myös vähemmän
tulista ruokaa...
1998.Thaimaa. Aitoa thairuokaa tarjolla tien varrella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti