Kirkko pauhui
Sydän märkäni
Jorma Hynninen, Kalevi Kiviniemi, Pro Canto-kuoro
ja Keski-Porin kirkko. Jo ensimmäisen, kirkon ranskalais-romanttisilla
uruilla soitetun Charles-Marie Widorin Toccatan jälkeen kuiskasin vierelleni HUHHUH. Konsertin aikana muistin aina välillä hengittääkin.
Muistan Jorma Hynnisen vierailun ja hänen vaatimattoman nöyrän esityksensä pienen
vaatimattoman thaimaalaisen opiskelijajumalanpalveluksen yhteydessä Bangkokissa. Hynninen lauloi nyt ylimääräisenä juuri saman laulun: ”Oi muistatko vielä sen virren.” Sydän märkäni. Taas.
Tuntuu, että
on saanut itselleen oman pienen osan niin monesta ihmisestä elämän
varrella. Lyhyitä kohtaamisia monenlaisissa tilanteissa. Itselle unohtumattomia. Ajatella. Olen syönyt thaimaalaisten
opiskelijoiden kanssa pienessä vaatimattomassa koulutuskeskuksen
ruokalassa opiskelijaruokaa samassa pienessä pöydässä kuin Jorma
Hynninen ja hänen vaimonsa.
Hynninen on esittänyt Aleksi Kiven Sydämeni laulu niin Jean Sibeliuksen kuin Einojuhani Rautavaarankin sävelmillä. Tuntuu, että noilla sanoilla on Hynniselle aivan erityinen merkitys. Varmaan onkin.
Thaimaa. Luterilaisen koulutuskeskuksen opiskelijoiden lauluesitys 1990-luvulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti