Ei hyvä

Minäkin mieleni pahoitin. En omasta puolestani vaan asian takia. Tässä blogissani olen näistä asioita aika vähän puhunut. Nyt puhun. Kyllä minä niin mieleni pahoitin enkä näe mitään huumoria siinä, että Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät eväsivät viideltä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viralliselta lähetysjärjestöltä talousarviomäärärahat. Ennakkoluulot ovat ennakkoluuloja, vaikka ne voissa paistettaisiin.

Katalyytti satayksi.  Maaretta. Maarettaa ja hänen jokeaan olen seurannut jo kauan. Kuten hän itse sanoi, ”eri näköalatorneista näkee asioita eri lailla”. Kiitos mahdollisuudesta kiivetä aina välillä hänen torniinsa.

Maaretalta opin sanan myötätuntouupumus. Kommentoin hänelle näin:

"Kiitos tästä sanasta. Tunnistin sen heti. Tulen sitä pohtimaan ja käyttämään. Luulen, että se on läheistä sukua termille, jota jo olen oppinut käyttämään, "sosiaalinen erakko".
Jossain vaiheessa opin jo sen, että työn jälkeen on lupa rauhassa uupua, mutta tuohon myötätuntopuolen rasittavuuteen en ole osannut sitä vielä soveltaa.
Jossain vaiheessa lähes kaikki sosiaaliset suhteet liittyivät - ainakin löyhästi ja tavalla tai toisella - työhön. Tämä uusi käsite selittää niidenkin - sinänsä aivan ihanien - ihmissuhteiden rasittavuutta..."

Kaikki maailman liskot, mielensäpahoittajat ja myötätuntouupuneet yhdistykää:
Plus%20936%20KAnkainen%20ghekko.jpg