- Jätteestä priimaa
- Romusta antiikkia
Turhauttavaa on huomata, miten vaikea on päästää irti vanhoista paperikasoista. Auttaisiko
niistä löytyvien lauseiden uusiokäyttö? Kaikkia näitä olen joskus
käyttänyt jossain puheessa tai luennossa:
”Ymmärrämmekö toisiamme? Hyväksymmekö toisemme? Kunnioitammeko toisiamme?”
”Katso sydäntä, älä kasvoja.”
”Voiko opettaja kertoa kaiken, minkä tietää, ja silti säilyttää oppilaidensa kunnioituksen?”
”Viisitoista vuotta kolmen kielen loukussa, usein kielipuolena, mutta kuitenkin selviten.”
”Saako tässä
kulttuurissa kysyä kaikkea kaikilta? Saako nainen puhutella miestä?
Istuvatko naiset ja miehet samassa osassa bussia? Kuka antaa paikan
kenelle? Saako istua joka paikkaan? Milloin pitää tinkiä?”
”Saako
palvelua ilman korruptiota? Loukkaanko käytökselläni niin, että asiani
viivästyy vai osaanko käyttäytyä niin, että asiaani kiirehditään? Saanko
hymyillä vai pitääkö minun hymyillä? Pitääkö minun jutella vai enkö saa
jutella? Missä saan istua odottaessani vuoroani?”
1990 Bangkok. Kuva parvekkeeltamme uuden teakpuisen naapuritalomme avajaisista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti