Ei tavallista
Ei ilmeistä
Jotakin aivan muuta
Antavatko vaihtoehtoliikkeet realistisen
vaihtoehdon? Entä jos vaihtoehtoliike saa vallan? Kuinka erilainen
vaihtoehtoliikkeen täytyy olla ollakseen todellinen vaihtoehto?
Tarvitaanko vaihtoehtoliikkeitä? Mihin niitä tarvitaan? Ovatko kaikki
vallankumoukset alkaneet vaihtoehtoliikkeinä?
Kaikenlaista tulee mieleen, kun itse on viikonlopun
tehnyt jotakin aivan muuta. En osallistunut vaihtoehtoliikkeeseen vaan
vaelsin lukuisten ihmisten kanssa viettämään viikonloppua Tallinnaan.
Olihan sekin varsinainen vaihtoehto arjelle. Mukavaakin oli. Hyvässä
seurassa.
Toisten ihmisten elämästä näkee yleensä vain
katkelman. Aina on tapahtunut jotain jo aikaisemmin, yleensä aina
tapahtuu jotain myös jälkeenpäin.
Ja sittenkin. Ei luovuteta. Vaikka voisi kulkea
toisen rinnalla vain askeleen tai kaksi, sekin kannattaa kulkea. Nyt on
aika elää täysillä. Että sellainen vaihtoehtoliike.
1980. Nepal. Vaihtoehtomatka ystävien kanssa Katmandusta Pokharaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti