Kartan piirtäjä
Kirjan esittelijä
Linkin jakaja
 
Bloggaamista aloitellessani huomasin, että blogien Vanhassa Maailmassa  tuntui alamaailman häivähdys. Löytyi Vanhoja Viisaita, jotka olivat toisilleen vuosien varrella jo moneen kertaan kaiken kertoneet. Oli kirjoittamattomia sääntöjä ja takahuoneita, joissa oli erityiset anniskeluoikeudet ja arvojärjestykset. Ensiksi ehtinyt sai niissä ilman muuta paremman palvelun. Tämä maailma poikkesi kieltolain maailmasta kuitenkin ratkaisevasti siinä, että poliiseja ja konnia oli mahdoton erottaa toisistaan. Soitinlaukuistakaan ei yleensä löytynyt aseita ja aseiden käyttö oli muutenkin minimaalista. Huoneiden ovetkin olivat auki kaikkien tulla ja mennä.

Me, myöhemmin kuoriutuneet, newbiet, kuljemme piipittäen ympäriinsä ja jätämme jätöksiämme sinne tänne. Mikä ettei niistäkin voi kasvaa uusia alkuja, jos mukaan on sattunut kunnon jyviä.

Jokainen uusi lähtee kerimään keräänsä summittaisesti. Syöksymme pimeään luolaan ja kiinnitämme lankamme oikeaoppisesti lähtöpaikkaan voidaksemme palata sinne takaisin, jos olemme mennet harhaan. Surffaaminen on suuren seikkailun alku ja mahdollisuus.

1964. Merikarvia. Merikarvian yhteiskoulu. Penkkarit. Vanhaa maailmaa ja maalaisia sielläkin.
Penkkarilaulut%201964%20pieni%20koko.jpg