Opin tänään käsitteen koodinvaihto. Käytännössä
olen tehnyt itsekin välillä koodinvaihtoa jo vuosia, vaikka en olekaan
varsinainen koodinvaihtaja. Useimmiten koodinvaihto tapahtuu
kaksikielisten ihmisten välisessä keskustelussa, jossa molemmat kielet
ovat enemmän tai vähemmän käytössä. Koodinvaihdossa on kyse enemmän kun
vain lainasanojen käytöstä. Voitaisiin melkein puhua uudesta
keskustelukielestä, jossa puhe vaihtuu kielestä toiseen erilaisten
(piilo)vaikutteiden takia.
Tietyt thaikielen sanat jäivät perheemme sisäiseen sanastoon. Ne ovat muuttuneet meillä lähes suomalaisiksi sanoiksi. Meidän perheessämme ollaan usein ”kamlang dza” lähdössä. ”Kamlang” tarkoittaa parhaillaan tapahtuvaa ja ”dza” futuuria, jolloin
”kamlang dza” on tulevaisuudessa tai pikemminkin pian tapahtuvaa
toimintaa, johon liittyvä käytännöllinen puoli on jo (ainakin mielessä)
alkanut. Toista hoputettaessa hän sanoo kamlang tekevänsä asian, siis jo
parhaillaan mielessään miettivänsä tekemistään, vaikka se ei toisen
silmissä siltä ollenkaan näytä. Kamlang sanotaan silloin, kun yleensä
sanottaisiin, että ”ihan kohta”. Kamlang tarkoittaa siis meillä
käytännössä samaa kuin ”älä siinä hoputa”. Tässä asiassa kannattaa
harrastaa koodinvaihtoa.
Näitä tänään mietin, kun lueskelin Kuopuksen esseetä aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti