Kun tulva saavutti Bangkokin ja
virtaavat vedet kohtasivat nousevan vuoroveden, kukaan ei voinut olla ihan
varma, kuinka korkealle vesi nousi. Hiekkasäkit olivat
poikaa. Ja me kun luulemme hallitsevamme luontoa.
”Joskus tulvakin huvittaa.
Tänään ei ollut se päivä.”
”Kahlasin kirkkoon.
Naapurin varvastossu ui vastaan.”
”On kuin Vääksyn kanava, sanoi ystävä.
Aallot vain loiskuivat rantoihin,
kun kantosiipiautollamme
kadulle uskalsimme.
Laineet sulosti liplattivat.”
”Kadulla ui kala vastaan.
Naapuri otti ja söi.
Hyvältä maistui, kuulemma.”
Bangkok 1986.Tulva toisen kotimme pihalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti