Hän puhui välillä myös vertauksilla
Tallinnan illassa Raatihuoneentorin
varren kellarista löytyi Liisu juures. Ruoka oli hyvää
ja sitä oli riittävästi. Jälkiruokalistalta löytyi
kamavaahtoa ja hilloa. Mitähän se oikein olisi? Miltähän se maistuisi?
Kaikenlaiseen etnoiluun innostuineina päätimme kokeilla. Saimme piimää,
puolukkaa ja talkkunaa (ja ehkä jotain muutakin) sopivassa suhteessa
sekoitettuna. Ai että oli hyvää. Seuraavana päivänä Tarton
Raatihuoneentorin kahvilasta ostimme seuraavan kamajuoman. Ai että sekin oli hyvää.
Nyt kaupasta tuli mukaan talkkunajauhoja ja Casilus-piimää. Äsken sekoitin niitä ja laitoin siihen lisäksi omenasosetta. Ai että oli hyvää.
Tämä ei ole ruokapostaus, vaikka se siltä
näyttäisi. Tässä kerrotaan vain siitä, miten on välillä kierrettävä
kaukaa päästäkseen oikeaa tietä lähelle. Vanhakin voi oppia uutta vanhasta.
Äitini ja isäni söivät talkkunaa. Mies söi
talkkunaa. Minäkin olin kokeillut, kai kerran tai kaksi. Koska en juonut
piimää, en tarvinnut talkkunaakaan. Piste.
Pisteen jälkeenkin on näköjään elämää. Tästä lähtien syön talkkunaa. Kokeile sinäkin, jos et ole syönyt
Ystävä,
ravitsemusasiantuntija, oli töissä Nepalissa. Siellä tarvittiin
kiireisesti terveellistä ravintoa. Rahaa ei ollut. Oli pakko miettiä,
mitä löytyisi. Muistan, että paikallisista aineista kehitettiin
talkkunan tapainen jauhosekoitus. Taidanpa kysäistä ystävältä, mitä
kaikkea siihen laitettiin. Läheltäkin voi löytää uutta, kun on viisas
pää ja lämmin sydän.
Tämä on tarina ennakkoluuloista ja niiden murtumisesta. Aina
ei tarvitse mennä ulkomaille oppiakseen omista virheistään. Virheiden
myöntäminen ja asenteiden muutos ovatkin sitten jo toinen tarina.
Bangkok. Soi Amon. Voiko kirkkoon mennä norsulla? Näköjään voi.
EDIT. Sain vahvistuksen Nepalissa olleelta ystävältä, että se kotona tehty viljojen ja papujen sekoitus pelasti monien aliravittujen lasten hengen.Ystävä kertoi myös, että ravitsemusohjelmointi on kehittynyt huimasti viime vuosikymmeninä ja samantapaista jauhoa UNIMIXiä valmistetaan monissa paikoissa teollisesti ympäri maailmaa. Sitä viedään kriisialueille ja minne vaan, jossa on nälkäisiä lapsia. Näihin teollisiin jauheisiin lisätään hivenaineita ja vitamiineja, mikä on tosi tärkeää aliravituille. (Kiitos ja terveiset New Yorkiin.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti