Uusissa ympyröissä uusien ihmisten keskellä joutuu
usein ylittämään rajansa. On osattava puhua niin, että kuulija ymmärtää
sanoman. Koska en ole savolainen, en voi jättää vastuuta vain
kuulijalle. Ainoa mahdollisuus on puhua ihmisistä ihmisenä ihmisille.
Ilman temppuiluja ja kommervenkkejä.
Eilen
illalla pääsin puhumaan joukolle, jossa oli mukana karskeja suomalaisia
miehiä, sellaisia, jotka eivät enää elämässään hötkyile. Elämä ei ole
heille aina parhaintaan tarjonnut. Jotain on ehkä jo peruuttamattomasti
ohi. Mukavia miehiä sinänsä.
Jotakin varmaan liikahti. Minussa ainakin. Iltavirteen yhtyi monta möreää miesääntä.
Thaimaan poliisi. (Lutheran Mission in Thailand)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti