Kävelyä kadulle
Kävelyä kadulla
Kävelyä kadulta
 
Porin kävelykatu on Suomen vanhin asemakaavoitettu kävelykatu. Perustamisvaiheessa vuonna 1977 porilaisten kommentit siitä olivat varsin vaihtelevia. Oudoltahan se tuntui, kieltämättä. Emme siinä vaiheessa asuneet Porissa. Ihmettelimme vain turisteina kaupungin uutuutta samalla kun siivosimme äitini asuntoa vuokralaisia varten.

Pari vuotta myöhemmin ihmettelimme Thaimaassa turisteina/kielikoululaisina Hua Hinin yöbasaaria. Se syntyi sulkemalla iltaisin keskustan torin viereinen kadunpätkä. Kadulle kannettiin pöytiä ja työnnettiin erilaisia myyntikärryjä. Ja taas käveltiin kadulla. Tuosta kadunpätkästä tuli suosikkimme, jota vieläkin kaiholla muistelemme.

”Hajut, äänet, maut
Vaatteet
Koju kojun vieressä
Ruoka, shoppailu
Som tam (väkevä papaijasalaatti)
Kai jaang (grillattu kana)
Topit jo silloin, kun ne eivät vielä olleet Suomessa muodissa”
 
”Hyvää ruokaa
Sate kanaa (grillattuja kanatikkuja)
Grillattua mustekalaa tikuissa
Simpukkaomeletti.
Notkuvat pöydät
Kasetteja
Smashing pumpkins
Vaatteita, vaatteita ja vähän vielä vaatteita
Kesähameita
Isoja lökö-t-paitoja murrosiässa
Kangashousuja”
 
”Syötävää
Satetikkuja
Ruokaa
Riisiä ja lihaa
T-paitoja
Rannekelloja
Piipittävää elektroniikkaa
Led-valoja”
 
”Ruokapöydät
Khau niou mamuang, mangoa ja sitkoriisiä
Grillikanaa
Meriruokaa
Khau niou, tahmariisiä
Monenlaista rojua myytävänä
Elefantteja
Kivitöitä
Simpukkaa
Posliinia
Vaatteita tietysti”
 
Nuo kaikki kun saisi Porinkin kävelykadulle. Monenlaista sieltäkin kyllä löytyy. Tähän aikaan vuodesta herneet ja mansikat ovat kova sana.  Onhan täällä sentään myös kerran vuodessa Jazzkatu. Silloinkin saa kävellä kadulla!

1981 Hua Hin. Katkarapusaaliin selvittelijä
Plus%20468%201981%20Huahin%20troolari%20