Säilyttää vai hävittää
Luovuttaa vai taistella
 
Porissa oli asuntomessut vuonna 1975. Onpa siitä jo aikaa! Käyskentelimme silloin tuolla puuttomalle tasaiselle pellolle rakennetulla Pormestarinluodon messualueella villin poikavekaran ja vaunuissa olevan tyttövauvan kanssa. Alueen nykytilanne ei ole ankea. Sitä esittelee uusi Porissa- valokuvablogi.

Valkeakosken asuntomessuilla esiteltiin kierrätyskoti. Sääksmäen seurakunnan työntekijät sisustivat kierrätysmateriaaleilla  kodin erääseen rivitalokaksioon. ”Sisustajien tavoitteena oli tehdä koti, jossa näkyy asujansa, fiktiivisen eläkkeellä olevan lähetystyöntekijän, elämäntarina ja arvoperusta.”

Kotimme ei ole tyylikäs. Tyylittömäksikään sitä ei voi väittää, koska siinä on monia tyylejä. Varsinainen kierrätyskoti. Tässäkin huoneessa tietokone seisoo 1940-luvun kirjoituspöydällä. Sen alta söin pienenä isoveljen sinne kiinnittämää purkkaa ikävissäni. Lundiahyllyt, näköjään vielä viisi niistä jäljellä, ostettiin vähän kerrassaan tarpeen mukaan. Välillä niillä hoidettiin vauvaa, välillä koululainen teki niillä läksyjään. Huoneen kaksi muuta kirjahyllyä on ostettu jossain välissä porilaisilta kirpputoreilta. Thaimaasta tuotu arkistokaappi on sopiva printterin jalusta. Komistuksena on Miehen kotoaan saama perinteinen senkki. Se korjattiin meille häälahjaksi. Pienellä thaimaalaisella rottinkihyllyllä ovat ns kasat, siis mitä milloinkin. Seinällä on äitini tekemä ryijy. Sopivissa ja sopimattomissa paikoissa näkyy muistoja Thaimaasta. Uutta ovat vuodesohva ja työtuoli. Ne on valittu käyttökelpoisuuden mukaan. Täytyyhän tosiaan jossain näkyä tämäkin vuosikymmen. Arvoperustaa voi arvailla seinällä olevasta lähetysystävän Thaimaahan mukaamme lahjoittamasta krusifiksista ja nimikkoseurakuntien lahjoittamista Lokalahden ja Merikarvian kirkon kuvista.

1983. Thaimaa. Tuokin puhelinpöytä matkusti aikoinaan Suomeen.
Plus%20482%20Koti%202%20Puhelinp%C3%B6yd