Moneen kertaan formatoitu
Aina uudestaan ohjelmoitu
 
Tulin juuri junalta. Kastelin kukkaset ja syöksyin avaamaan koneen.  Junamatkalla oli taas aikaa pyöritellä kaikenlaista kokemaansa ja muotoilla järjellisiä ajatuksia. En sitä kaikkea tänne heti sylkäise, mutta jotain…

Kesä meni vauhdilla lähinnä lähimpien kanssa. Se on vähän harvinaisempaa herkkua nykyisin, joten prioriteettien valinta ei ollut vaikeaa. Samalla löin laimin paljon muuta, osan tarkoituksella, osan muuten vain, vähän huomaamattakin. Nyt muutaman päivän sisällä taas tapasin monia erilaisia ihmisiä, juttelin monenlaisista asioista ja ajattelin ja lueskelin kaikenlaista. Teatteria. Taidenäyttelyä. Toisen seurakunnan jumalanpalvelusta. Kävelyä. Muistoja. Vanhoja ystäviä. Hyvää syömistä. Opetusta. Tulkkaamista. Yhteistä pohdintaa. Kuuntelua. Harjoittelua. Esittämistä.

Inputisssa ei tunnu vielä olevan kovin paljon ongelmia, mutta vanhan koneen raksutus jo kuuluu. Tietojen järjestely ei enää suju kovin sutjakkaasti. Ruosteet rahisevat, mutta toivottavasti tuon vanhan muistitilan toistuva käyttö puhdistaa sitä pahimmasta ruosteesta. Kyllä ne muistot siellä jossain ovat.  Pikemminkin pula on työmuistista. Että sellainen vanha kone täällä on…

Vasemmalla Uusi Kone, oikealla Vanha Kone, keskellä Tyyppi, joka ei pidä näiden koneiden keskinäisestä kommunikaatiosta.
Plus%20501%20Maija%20Rontti%20ja%20tieto