Moneen kertaan formatoitu
Aina uudestaan ohjelmoitu
Tulin juuri junalta. Kastelin kukkaset ja syöksyin
avaamaan koneen. Junamatkalla oli taas aikaa pyöritellä kaikenlaista
kokemaansa ja muotoilla järjellisiä ajatuksia. En sitä kaikkea tänne
heti sylkäise, mutta jotain…
Kesä meni vauhdilla lähinnä lähimpien kanssa. Se on
vähän harvinaisempaa herkkua nykyisin, joten prioriteettien valinta ei
ollut vaikeaa. Samalla löin laimin paljon muuta, osan tarkoituksella,
osan muuten vain, vähän huomaamattakin. Nyt muutaman päivän sisällä taas
tapasin monia erilaisia ihmisiä, juttelin monenlaisista asioista ja
ajattelin ja lueskelin kaikenlaista. Teatteria. Taidenäyttelyä. Toisen
seurakunnan jumalanpalvelusta. Kävelyä. Muistoja. Vanhoja ystäviä. Hyvää
syömistä. Opetusta. Tulkkaamista. Yhteistä pohdintaa. Kuuntelua.
Harjoittelua. Esittämistä.
Inputisssa ei tunnu vielä olevan kovin paljon
ongelmia, mutta vanhan koneen raksutus jo kuuluu. Tietojen järjestely ei
enää suju kovin sutjakkaasti. Ruosteet rahisevat, mutta toivottavasti
tuon vanhan muistitilan toistuva käyttö puhdistaa sitä pahimmasta
ruosteesta. Kyllä ne muistot siellä jossain ovat. Pikemminkin pula on
työmuistista. Että sellainen vanha kone täällä on…
Vasemmalla Uusi Kone, oikealla Vanha Kone, keskellä Tyyppi, joka ei pidä näiden koneiden keskinäisestä kommunikaatiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti