Harakka Ervasti Uimonen Saari
Korvola Tervo Lehdistö Lehtinen...
Vuosikymmeniä sitten Kristiina Halkola lauloi Laulua 20 perheestä. Siinä sen ajan kritiikki kohdistui valtaa pitäviin rikkaisiin teollisuussukuihin. Kuka vielä muistaa ne suvut?
Näinä päivinä menettää maineensa, jos mediasta
puhuu asiantuntemattomasti ja väärin sanankääntein. En tiedä, ovatko
toimittajat sopuleita, tiikereitä vai paperitiikereitä, mutta yhä
äänekkäämmin he tuntuvat olevan pyrkimässä vallanpitäjiksi.
Mielenkiintoista on se, että nyt ollaan nylkemässä päänahkoja eläviltä
ruumiilta käyttäen tylsää puukkoa. Hyvällä uutisella ja draamalla on
yhteinen pohja, konflikti. Tiedonvälitystä tärkeämpi sana on nyt
selvästi sananvapaus.
Thaimaassa
mietin usein, kuka puhuisi maailman pienten ihmisten puolesta. Kuka
toimisi heidän haamukirjoittajanaan? Kuka antaisi heille lähdesuojan?
Kuka tekisi heistä todellisen ja kiinnostavan kuvauksen? Ketä
kiinnostaisi?
Joskus minua kauhistuttaa sananvallan vallankäyttö.
Kun taistelussa on sana sanaa vastaan, taitavampi voittaa aina. Kuka on
antanut taitavammalle valtuudet valita kulloisetkin totuudet?
Demokratialla ja kansanvallalla ei taida olla mitään tekemistä senkään
vallankäytön kanssa. Vapaankin toimittajan valinnoissa rahalla on
valtaa.
Thaimaa 1980. Kielikoulun kotitaloussanastoa. Kuka puhuu heidän puolestaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti