Tuo tuolla tuollainen
Minäkö muka sellainen?
 
”Sen tähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja.” Vanha käännös.

Mietin, mitä asioita minun on vaikea kestää toisissa ihmisissä. Sellainenko siis itsekin olen...

Ennakkoluuloisuus
Tahallinen väärinymmärtäminen
Asiaton ilkeily
Heikomman sortaminen
Itsensä korottaminen
Ylemmyydentunto
Toisen maineen mustaaminen
Ylpeily
Perusteeton varmuus
Suvaitsemattomuuden suvaitsemattomuus
 
Katalyytti Kuutonen.  Saattaisin löytää blogimaailmasta inhokkejakin.  Enpäs vain tänään halua. Valitsen sen sijaan positiivisen, sellaisen, josta ei tule mieleen mikään noista negatiivisista käsitteistä. Hän on Una.

Una.  Hallatar. Haaveilija. Äiti. Tytär. Rakastettu. Kukkaiskeiju. Runotyttö. Suklaasydän. Pikkusydänten piirtäjä. Tällaisia kommentteja Una on minussa herättänyt:
”Piikikkäänkin kuoren alla on sileä sydän."
"Kuoren sileys voi peittää sielun piikikkyyden.”
”Hyvä, että löysin täältä sydämen. Sen haluan viedä mukanani huomenna, kun olen tulkkina vähän surullisessa jutussa. Tuo sydän auttaa minua olemaan sydämellisempi tuossa hankalassa tilanteessa."
”On hyvä muistaa, että aina silloin tällöin jotkut haaveet toteutuvatkin. Toteutumattomatkin haaveet ovat tärkeitä. Ilman niitä elämä ei ehkä olisi edes elämänarvoista.”
”Kaikkiin tunteisiin on lupa.”
”Minäkään en halua olla liian ehjä, vaikka tämä rikkonaisuus tekee välillä kipeää.”
”Joskus kevät omassa kasvun innossaan tuntuu vaativan meiltä samaa intoa. Kestää aikansa, ennen kuin talvella rauhassa ollut ihminen pääsee samaan vauhtiin kevään kanssa.”
”Aika on iloita. Ilo koostuu pienistä asioista, sieltä, täältä ja tuolta. Tarvitaan vain sydän, joka iloitsee.”

Heti tuli parempi mieli.

Plus%20827%20Lokalahti%20lapset%20lumit%
1978. Lokalahti. Todistusaineistoksi. On ennenkin ollut talvia. Lapsenlapsille:On isikin pienenä leikkinyt lumella…